Krakovan ghetto
Wikipedia
Krakovan ghetto oli yksi viidestä suuresta juutalaisten ghetosta toisen maailmansodan aikana. Gheton perustivat natsit Krakovan kaupunkiin 3. maaliskuuta 1941.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Gheton synty
Ennen sotaa Krakovassa asui yksi Puolan suurimmista juutalaisvähemmistöistä, joka käsitti 60 000-80 000 henkeä. Pääasiassa juutalaiset asuivat Kazimierzin juutalaisalueella. Vainot alkoivat heti natsien vallattua kaupungin syyskuussa 1939. Juutalaiset pakotettiin osallistumaan työpalveluun, ja marraskuussa kaikkien yli 12-vuotiaiden juutalaisten tuli käyttää Daavidin tähdellä varustettua käsivarsinauhaa. Synagogat suljettiin ja niiden arvoesineet takavarikoitiin.
Toukokuussa 1940 saksalainen miehityshallinto päätti suurista juutalaiskuljetuksista pois kaupungista. Vain noin 15 000 työläistä perheineen sai jäädä kaupunkiin, muut uudelleenasutettiin kaupunkia ympäröiville alueille. Ghetto perustettiin virallisesti 3. maaliskuuta 1941 Podgórzen alueelle, ei juutalaisten asuinalueelle Kazimierziin. 15 000 juutalaista ahdettiin 320 asuinrakennukseen, joissa oli yhteensä 3 167 huonetta. Huono-onnisimmat joutuivat oleilemaan kaduilla. Nälkä oli gheton asukkaille pahin ongelma.
[muokkaa] Tyhjennys
Ghetto eristettiin muureilla ympäröivästä kaupungista. Kaikki ikkunat ja ovet, jotka antoivat kaupungin arjalaiselle puolelle suljettiin. Ghettoon johti vain neljä vartioitua sisäänkäyntiä. Kuten Varsovan ghetossa, myös Krakovassa vastarintaliike ŻOB (Żydowska Organizacja Bojowa) järjesti vastarintaa, jota tuki puolalainen Armia Krajowa. Krakovassa mihinkään suureen kansannousuun ei kuitenkaan ryhdytty.
Järjestelmälliset kuljetukset ghetosta alkoivat 30. toukokuuta 1942. Asukkaat kuljetettiin ympäröiville keskitys- ja tuhoamisleireille, pääasiassa Bełżeciin ja läheiselle Plaszówin työleirille. Työleirille kuljetetuista osa pääsi Oskar Schindlerin tunnetulle emalitehtaalle: Schindler suojeli juutalaisia työntekijöitään ja pelasti näin yli tuhannen ihmisen hengen. Virallisesti juutalaisille ilmoitettiin, että heidät kuljetettaisiin Ukrainaan uudelleenasutettaviksi. Satoja tapettiin myös itse ghettoon. Vuoden 1943 maaliskuussa ghetto tyhjennettiin viimeisistäkin 10 000 juutalaisesta. 8 000 työhön kykenevää kuljetettiin Plaszówiin, loput ammuttiin ghettoon. Jäljelle jääneet lähetettiin Auschwitziin.
Gheton tyhjennyksen jälkeen kaikki juutalaisten jälkeensä jättämä omaisuus kerättiin talteen. Viimeiseksi Plaszówiin lähetettiin juutalaisten neuvosto ja ghettopoliisiin kuuluneet.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Graf, Malvina (1989). The Kraków Ghetto and the Plaszów Camp Remembered. Tallahassee: The Florida State University Press. ISBN 0813009057
- Polanski, Roman. (1984). Roman. New York: William Morrow and Company. ISBN 0688026214
- Katz, Alfred. (1970). Poland's Ghettos at War. New York: Twayne Publishers. ISBN 0829001956
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Weiner, Rebecca. Virtual Jewish History Tour (englanniksi)
- Plaszówin työleiristä (englanniksi)
- Krakovan gheton historiaa (englanniksi)
- Krakovan ghetto, valokuvia (puolaksi)
