Novaja Zemlja
Wikipedia
Novaja Zemlja (ven. Нóвая Земля́ eli "uusi maa") on Venäjälle kuuluva kaksoissaari ja sitä ympäröivä pienten saarten ryhmä manner-Venäjän pohjoispuolella Pohjoisella jäämerellä. Sen kaksi pääsaarta ovat pohjoinen (Severni, 48 904 km²) ja eteläinen (Jutšni, 33 275 km²). Pohjoissaari on Euroopan neljänneksi suurin saari ja eteläsaarikin kuudenneksi suurin. Saariston kokonaispinta-ala on noin 90 650 km². Pääsaaret erottaa toisistaan Matotškin Šar -salmi ja mantereesta Karansalmi. Lisäksi saaret erottavat Karanmeren ja Barentsinmeren toisistaan. Hallinnollisesti saaret kuuluvat Arkangelin alueeseen. Asukasluku on 2 716 (2002).
Saaret ovat vuoristoisia ja geologisesti ne ovat Uralvuorten jatke. Pohjoissaaren korkein kohta on Gora Sedova (1 591 m) ja eteläsaaren 1 292 metrin korkuinen vuori. Pohjoissaaren peittävät suurimmaksi osaksi jäätiköt, eteläsaarella on jäätöntä, karua tundraa. Eläimiä ovat muun muassa napakettu, jääkarhu ja mursu.
Luonnonvaroihin kuuluvat kupari, lyijy, sinkki ja asfaltti. Saarilla asuu pääasiassa länsirannikolla alkuperäisväestönä noin 100 nenetsiä. Valtaosa väestöstä saa elantonsa kalastuksesta, metsästyksestä ja hylkeenpyynnistä. Lisäksi saarilla on useita sää- ja geofyysisiä asemia.
Tutkimusmatkailija Hugh Willoughby kävi saarilla 1553 ja Willem Barents 1596, koillisväylän etsimisen yhteydessä, mutta Pohjois-Venäjän asukkaat tunsivat saaret jo keskiajalla.
Novaja Zemlja oli ydinaseiden testipaikka kylmän sodan aikana. Testialue rakennettiin 1950-luvulla. "Alue A", Tšоrnaja Guba (70,7° N, 54,6° E), oli käytössä 1955–1962. Aluetta B, Matotškin Šar (73,4° N, 54,9° E), käytettiin maanalaisissa kokeissa 1964–1990. Alue C, Suhoi Nos (73,7° N, 54,0° E), oli käytössä 1957–1962 ja 1961 siellä räjäytettiin 50 megatonnin kokoinen Tsar-Bomba. Novaja Zemljalle on myös haudattu paljon radioaktiivista jätettä aina käytetyistä polttoainesauvoista ydinreaktoreihin saakka.
