North American P-51 Mustang
Wikipedia
P-51 Mustang oli yhdysvaltalainen, toisen maailmansodan aikainen yksimoottorinen ja -paikkainen hävittäjälentokone. Sitä pidetään yhtenä toisen maailmansodan parhaista hävittäjistä.
Ensimmäisten mallien lentokorkeus ja toimintasäde olivat rajallisia, mutta paremmalla Rolls-Royce Merlin -moottorilla, suuremmilla polttoainesäiliöillä, kuplakuomulla ja madalletulla perärungolla neljännestä mallista (P-51D) tuli erinomainen hävittäjä. Sitä käytettiin saattamaan ja puolustamaan pommikoneita pitkillä pommituslennoilla Saksan yllä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Englannin kuninkaalliset Ilmavoimat (RAF) halusi amerikkalaisen North American Aviation -lentokonetehtaan valmistavan heille P-40 Kittyhawk -koneita. Kittyhawk ei kuitenkaan ollut erityisen hyvä hävittäjäkone, ja North American Aviationin pääsuunnittelija väitti suunnittelevansa paremman koneen ja saavansa sen tuotantoon nopeammin kuin Kittyhawkin tuotannon aloittamisessa menisi aikaa.
RAF näytti hankkeelle vihreää valoa, tilasi 320 konetta ja kone suunniteltiin ja prototyyppi valmistettiin alle puolessa vuodessa. Siinä oli Allisonin valmistama V12-moottori, jolla suorituskyky oli hyvä matalalla, mutta huono korkealla. Englannille toimitettiin koneita, jotka nimettiin Mustangiksi.
Yhdysvallat ei aluksi kiinnostunut koneesta hävittäjänä, mutta halusi käyttää sitä syöksypommittajana, joten Mustangin pohjalta kehitettiin syöksyjarruilla ja pommiripustimilla varustettu A-36 Apache -syöksypommittaja.
Amerikkalainen Packard oli alkanut valmistaa englantilaista Merlin-moottoria lisenssillä, ja sitä päätettiin kokeilla myös Mustangin moottoriksi. Suorituskyky osoittautui erinomaiseksi, ja lopulta myös Yhdysvaltain ilmavoimat kiinnostui tosissaan koneesta.
Yhdysvallat otti tyypin käyttöönsä ja tilasi 2 000 P-51B:tä vuonna 1942. Ensimmäisen pitkän matkan saattotehtävänsä tyyppi lensi 13. joulukuuta 1943, 490 mailia Kieliin ja takaisin, mikä oli siihenastinen ennätys. Paitsi että Mustang oli erinomainen saattohävittäjä, se tuhosi myös lukuisia lentokoneita kentilleen ja huoltokuljetuksia rauta- ja maanteillä. Kun Iwo Jima vallattiin helmikuussa 1945, P-51:t saattoivat myös B-29-pommikoneita lennoille Japaniin.
Mallissa P-51D otettiin käyttöön kuplanmuotoinen kuomu, joka antoi pilotille paremman näkyvyyden taaksepäin, sekä lisättiin konekiväärien määrä neljästä kuuteen ja sivuvakaimen eteen asennettiin evä parantamaan vakautta pienissä nopeuksissa. P-51D oli eniten valmistettu Mustang-malli.
Mallissa P-51H runkoa kevennettiin paremman suorituskyvyn saamiseksi, ja myös moottori vaihdettiin hiukan tehokkaampaan versioon.
P-51 oli käytössä pitkään toisen maailmansodan jälkeen. F-51B ja F-51K olivat ilmavoimien käytössä vuoteen 1951 asti. Air National Guard käytti tyyppiä vielä vuoteen 1957. P-51, eli sittemmin uudelleen nimetty F-51, oli yksi ensimmäisistä konetyypeistä Korean sodassa. ANG:n loppuunlennetyt koneet vedettiin sodasta tammikuussa 1953. Ratkaisuun vaikutti se, ettei Mustangien varaosia ollut enää tuotettu aikoihin ja toisen maailmansodan aikaiset varastot olivat loppumassa. Mustangin korvaavia McDonnell Skyraider -koneita ei heti saatu riittäviä määriä tuotantoon Yhdysvaltain suurten autotehtaiden tarjotessa ammattitaitoiselle työväelle lentokoneteollisuutta parempia palkkoja.
Israelin ilmavoimilla oli 1960-luvun alkuun asti käytössään 48 kpl P-51 Mustang -koneita, jotka jatkuvien arabimaiden ja Israelin välisten yhteenottojen aikana lensivät syvälle vihollisten alueelle Israelin suihkukoneiden riistäessä ilmaherruuden itselleen. Kohteina olivat erityisesti lentokentät ja huoltokuljetukset. Israelin Mustangien pilottien enemmistö oli hyvin koulutettuja ja kokeneita toisen maailmansodan veteraaneja, jotka olivat palvelleet Britannian ja Yhdysvaltain ilmavoimissa kaikilla rintamilla. Vastoin yleistä luuloa, enemmistö heistä ei ollut juutalaisia vaan periaatteessa palkkasotilaita. Kokoonsa nähden voimakas ja lentäjien slangin mukaisesti "kolikon päällä kääntyvä" Mustang saattoi maastoa hyödyntäen vältellä arabien suihkuhävittäjien hyökkäyksiä.
Dominikaaninen Tasavalta käytti viimeisenä maana P-51 Mustangia operatiivisesti vuoteen 1984 asti.
[muokkaa] P-82 (F-82) Twin Mustang
North American P/F-82 Twin Mustang oli B-29-pommikoneiden pitkänmatkan saattohävittäjäksi tarkoitettu raskas hävittäjä ja viimeinen USAF:n tilaama mäntämoottorihävittäjä. Se teki ensilentonsa 6. heinäkuuta 1945 ja oli palveluskäytössä vuodesta 1946 vuoteen 1954. Konetta rakennettiin 270 kappaletta.
Koneen rakenne perustui kahteen P-51H Mustangin runkoon, jotka oli yhdistetty välisiivellä ja pyrstöllä toisiinsa. YP-82 -prototyypissä; P-82B, E ja H malleissa konetta voi ohjata molemmista ohjaamoista, P-82C, D, F ja G yöhävittäjäversioissa, jotka oli varustettu välisiiven alle kiinnitetyllä tutkalla, lentäjä oli vasemmassa ohjaamossa ja oikeassa tutkaoperaattori.
Twin Mustangeja ei ehditty käyttää toisessa maailmansodassa, mutta niitä käytettiin Korean sodassa, missä ne saivat tililleen neljä pudotusta ja tuhosivat 16 viholliskonetta kentilleen.
[muokkaa] Lento-ominaisuuksista
P-51 Mustang oli tosin jopa hyvin koulutettujen amerikkalaislentäjien mielestä hankalahko lentää. Useat lentäjät kuvaavat sitä lento-ominaisuuksiltaan "anteeksiantamattomaksi". Tämä tosin pätee useisiin koneisiin, joita taitavat lentäjät voivat käyttää parhaaksi näkemällään tavalla. "Mustangilla lentäessä pitää ajatella viisi minuuttia sitä ennen", sanoo Steven Coutches, American Airlines'in lentokapteeni (katso linkki artikkelin alla). Verrattuna saksalaisten Fw 190D -malliin (puhumattakaan täysin ylivoimaisesta Fw Ta 152:sta) ja japanilaisten Nakajima Ki-84 Hayateen, P-51H-mallikaan ei ollut mitään muuta kuin tasavertainen tai ehkä jopa lievästi alivoimainen hävittäjäkone. Loppujen lopuksi lentäjien koulutus ja silkka lukumäärä ratkaisivat ilmataistelut Mustangin hyväksi.
[muokkaa] Tekniset tiedot (P-51D)
- Miehistö: yksi
- Pituus: 9,83 m
- Kärkiväli: 11,28 m
- Korkeus: 2,64 m
- Siipien pinta-ala: 21,65 m²
- Tyhjäpaino: 3 232 kg
- Lentoonlähtöpaino: 5 488 kg
- Moottori: Packard Merlin V-1650-7 V-12 mäntämoottori 1 695 hv (1 264 kW)
[muokkaa] Suorituskyky
- Maksiminopeus: 703 km/h
- Toimintasäde: 3 347 km
- Lakikorkeus: 12 770 m
[muokkaa] Tuotantoversiot
- P-51A, 310 rakennettu Inglewoodissa, Kaliforniassa
- P-51B, 650 rakennettu Inglewoodissa
- P-51C, 3 750 rakennettu Dallasissa, Teksasissa
- P-51D/K, 6 502 rakennettu Inglewoodissa, 1 454 Dallasissa. Kaikkiaan 7 956 kappaletta.
- P-51H, 555 rakennettu Inglewoodissa
- Kokonaisvalmistusmäärä: 15 675 kappaletta
