Nikotiini
Wikipedia
| Nikotiini | |
|---|---|
| IUPAC-nimi | (S)-3-(1-Metyyli-2-pyrrolidinyyli)pyridiini |
 |
|
| Kemiallinen kaava | C10H14N2 |
| Molekyylimassa | 162,23 g/mol |
| Tiheys | 1,01 g/cm³ |
| Sulamispiste | −80 °C |
| Kiehumispiste | 247 °C |
| Liukoisuus | liukenee hyvin veteen |
| SMILES | CN(CCC1)[C@@]1([H])C2=CC=CN=C2 |
Nikotiini on tupakkakasvista saatava pyridiinialkaloidi, jota käytetään miedosti rauhoittavana päihteenä, sekä hyönteismyrkkynä. Nikotiinin leimahduspiste on 95 °C c.c., itsesyttymislämpötila 240 °C ja CAS-numero 54-11-5.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kemialliset ominaisuudet
Nikotiini on vesiliukoinen ja sitä voidaan eristää liottamalla tupakkakasvin lehteä vesilasissa 12 tunnin ajan. Kemiallisesti se on orgaanisiin aineisiin kuuluva pyridiinialkaloidi.
Puhdas nikotiini on myrkyllistä ja ympäristölle vaarallista. Nikotiini on useimmille eläimille myrkyllistä, ja sen johdannaisia käytetään hyönteismyrkkynä esimerkiksi tuotenimillä Destruxol ja XL All Insectiside. Keskimääräinen tappava annos LD50 on rotilla suun kautta 50-188 mg/kg ja ihon kautta 140 mg/kg.
[muokkaa] Historia ja nimi
Nikotiini on saanut nimensä tupakkakasvin (Nicotiana tabacum) mukaan, joka puolestaan sai nimensä Jean Nicotin mukaan. Nicot oli Ranskan suurlähettiläs Lissabonissa. Hän lähetti tupakan siemeniä Pariisiin vuonna 1550. Nikotiini eristettiin 1828, sen molekyylikaava löydettiin 1843 ja sitä valmistettiin ensimmäisen kerran synteettisesti vuonna 1904.
[muokkaa] Käyttötavat
Yleisimmin nikotiinia käytetään polttamalla sitä runsaasti sisältävistä tupakkakasvin lehdistä valmistettuja savukkeita. Nikotiinia käytetään myös nuuskaamalla.
Nikotiinia myydään vieroitushoitoon myös kielenaluspillereinä, inhalaattoreina, laastareina ja purukumina.
[muokkaa] Vaikutukset
Nikotiini aktivoi aivojen nikotiinireseptoreja ja johtaa lisääntyneeseen dopamiinin eritykseen. Nikotiini matkii aivoissa asetyylikoliinia. Nikotiini myös kiihdyttää aivojen välityksellä adrenaliinin eritystä.
[muokkaa] Käytön hyödyt
Nikotiini on keskushermostostimulantti ja sen on aiemmin uskottu lievittävän Alzheimerin tautia ja parantavan muistia vanhuksilla sekä ennalta ehkäisevän erilaisia keskushermostosairauksia, kuten Parkinsonin tautia edellä mainittujen lisäksi. Uudemmat tutkimukset ovat kuitenkin kyseenalaistaneet tämän. [1], [2]. Myös dopamiinin on arveltu lisääntyvän nikotiinin käytön seurauksena. Savuttomassa muodossa (purukumina, laastarina) käyttäjä jää ilman karsinogeenisiä tupakan haittavaikutuksia.
[muokkaa] Käytön haitat
Nikotiini aiheuttaa lähinnä voimakkaan riippuvuuden, eikä sinänsä aiheuta tupakointiin liittyviä vaaroja. Nikotiini kohottaa verenpainetta ja lisää sydämen sykettä, mikä lisää erityisesti sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien akuutteja riskejä.
[muokkaa] Riippuvuuspotentiaali
Nikotiinin riippuvuuspotentiaali on korkea. Nikotiini aiheuttaa nopeasti voimakkaan riippuvuuden. Tutkimusten mukaan nikotiinista on yhtä hankalaa päästä eroon kuin hyvin vaikeina riippuvuuksina pidetyistä alkoholismista tai heroiiniriippuvuudesta.
Käytön lopettamisesta seuraa vieroitusoireita, kuten hermostuneisuutta, unettomuutta, päänsärkyä ja voimakasta tupakoinnin tarvetta.
[muokkaa] Lainsäädäntö
Nikotiinia sisältävien tupakkatuotteiden myynti on Suomessa sallittu vain 18 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille. Myynti ei vaadi myyntilupaa eikä myynnille aseteta muita erityisehtoja. Tupakkatuotteiden mainonta ja markkinointi on kielletty. Tupakointi julkisissa tiloissa on kielletty ja tupakoinnin sallimiselle ravintoloissa ja kahviloissa on asetettu erityisiä ehtoja. Tupakkatuotteiden myyntiä ja valvontaa säädellään tupakkalaissa. Nuuskan myynti Suomessa on kielletty.
Aikaisemmin nikotiinivalmisteita myytiin reseptittä vain apteekeissa, mutta vuoden 2006 elokuussa nikotiinivalmisteet ilmestyivät myös tavallisten kauppojen hyllyille. Apteekeissa myytävistä nikotiinivalmisteista säädetään lääkelaissa sekä lääkelaitoksen antamin asetuksin.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Vierola, Hannu: Tupakkamiehen tietokirja, Terra Cognita
