Metsätammi
Wikipedia
| Metsätammi | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Kukkiva metsätammi |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Metsätammi (Quercus robur) eli tammi on pyökkikasveihin kuuluva puu. Luontainen levinnäisyysalue käsittää suurimman osan Eurooppaa. Metsätammi kasvaa myös Suomessa niin sanotulla tammivyöhykkeellä eli lounaisimmassa osassa maata ja se luetaan jalopuihin. Se on myös Suomen ainoa luontainen tammilaji. Istutettuna puistopuuna tammea kasvaa Keski-Suomea myöten.
Carl von Linné (1707-1778) antoi tieteellisen nimen vain 5 tammilajille, vaikka maapallolla kasvaa noin 400 tammilajia.
Metsätammi tulee Suomessa 10-20 metrin, poikkeuksellisesti jopa 30 metrin pituiseksi. Keski- ja Länsi-Euroopassa se voi kasvaa 40 metrin pituiseksi ja useita metrejä paksuksi jättiläiseksi. Puu on talveksi lehtensä pudottava. Lehdet ovat tyypillisen mutkalaitaiset, kiiltävät. Puu kukkii keväällä ja muodostaa siemenensä terhoina, joilla on ravintotaloudellista merkitystä. Ennen vanhaan terhoja syötettiin sioille, eikä niiden kaupallinen kerääminen ole vieläkään jokamiehen oikeus. Luontaisesti tammea levittävät mm. oravat, närhet, pähkinähakit sekä myyrät ja hiiret. Nämä kaikki keräävät varastoja maahan, ja niihin unohtuneista terhoista saattaa keväällä versota tammen taimi.
Tammi saattaa elää hyvin vanhaksi. Turun Ruissalossa kasvaa tammea 312 hehtaarin alalla, ja vanhimpien tammien arvioidaan oleva 400-vuotiaita. Eteläisissä maissa se voi elää jopa 1000 vuotta. Piikkiön Lyydikkälässä kasvaa hyvin huonokuntoinen tammi, rinnan korkeudelta mitattuna lähes 8 m ympärysmitaltaan. Se lienee Suomen paksuin puu. Suomen suurin eli kiintotilavuudeltaan järein puu lienee Kemiössä kasvava jättitammi, jonka ympärysmitta rinnan korkeudelta on 6½ m ja korkeus 28 m.
Noin 500 hyönteislajia on tammesta tavalla tai toisella riippuvaisia. 39 lajia näistä on uhanalaista, monet niistä ovat riippuvaisia nimenomaan lahosta tammipuusta. Tammen koloissa pesivät monet lintulajit, mm. lehtopöllö, uuttukyyhky, telkkä, naakka, sini- ja talitiainen, kirjosieppo, kottarainen ja käenpiika.
Tammella on paljon juurisieniä. Näistä ehkä makoisimpia ovat tryffelit, joita kasvaa erittäin harvinaisina myös Etelä-Suomessa.
Kotimaista tammea käytetään paljon ominaisuuksiensa vuoksi huonekalu- ja koristepuuna sekä parkettina. Tammea on myös ootrauksin pyritty jäljittelemään.
Suomessa tammi on aina ollut sen verran harvalukuinen puu, ettei siihen juuri liity vanhoja kansanuskomuksia tai mystiikkaa. Kalevalassa puhutaan Isosta tammesta. Toisin on Etelä- ja Keski-Euroopassa, missä tammella on ikivanhat perinteet kansansaduissa ja -tarinoissa sekä mytologiassa. Kreikkalaisessa mytologiassa tammi oli Zeuun pyhä puu.
Jyväskylän yliopistolla kasvaa Cygnaeuksen tammi. Se on istutettu Uno Cygnaeuksen syntymän 100-vuotismuistoksi vuonna 1910.
Tammi on Varsinais-Suomen maakuntakukka. Se on Englannin, Ranskan, Saksan ja Yhdysvaltojen kansallispuu.
[muokkaa] Aiheesta muualla
