Kirjosieppo
Wikipedia
| Kirjosieppo | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) on hyönteissyöjä ja kolopesijä, joka pesii myös linnunpöntöissä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Koiras on tavallisesti mustavalkokirjava, naaras, nuoret yksilöt ja jotkut koiraat ovat ruskeavalkeakirjavia. Heinä-elokuisen sulkasadon jälkeen ikä- ja sukupuolituntomerkkejä on hyvin vaikea havaita maastossa. Valkoista niissä on vatsapuoli ja selvärajainen siipilaikku.
Kirjosieppo on 12-14 cm pitkä ja painaa noin 13 grammaa. Koiras on usein hieman kookkaampi.
Kirjosiepon laulu on pirteä, helposti opittava säe. Muinainen Englannin Euroviisujen voittokappale "Chirp, chirp, chirpy-chirpy-cheep-cheep" kuvaa mainiosti kirjosiepon säettä. Koiras laulaa innokkaasti vallattuaan reviirin, mutta laulu lakkaa kokonaan viimeistään poikasten kuoriuduttua. Varoitusääni on jatkuva "pit pit pit..." ja sitä voi jatkua kymmeniä minuutteja, kunnes oletettu vihollinen on poistunut. Oikein kiihtyessään se naksuttelee kiihkeästi.
Vanhin suomalainen rengastettu kirjosieppo on ollut 10 vuotta 10 kuukautta 13 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin kirjosieppo.
[muokkaa] Levinneisyys
Kirjosiepot pesivät Pohjois- ja Keski-Euroopassa ja paikoin etelämpänäkin (mm. Espanjassa ja Pohjois-Afrikassa). Idässä pesimäalue ulottuu Länsi-Siperiaan asti. Talvet kirjosieppo viettää Länsi-Afrikan eteläosassa. Keväällä varhaisimmat saapujat ovat koiraita, ensimmäiset tulevat hieman ennen vappua. Päämuutto on toukokuun puolivälissä. Syysmuutto alkaa elokuussa ja päättyy syyskuun puolivälin jälkeen.
Suomessa kirjosieppo pesii koko maassa, pohjoisimmassa Lapissa vähälukuisena. Pesivä parimäärämme on n. ½ miljoonaa paria. Euroopan parimäärä on 4,6-6,1 miljoonaa.
[muokkaa] Elinympäristö
Kirjosieppo suosii ympäristöjä, joissa on lentotilaa harvassa kasvavien puiden välissä. Tarkoittaa, että se ei viihdy tiheissä kuusikoissa. Suosituimpia ovat lehtipuuvaltaiset lehdot, rantametsiköt, puistot ja puutarhat. Se on vaatimaton reviirinsä suhteen, tärkeintä on pesäkolon löytyminen.
[muokkaa] Lisääntyminen
Kirjosieppo pesii kolossa tai pöntössä. Pöntön lentoaukon halkaisija saa olla 28-30 mm, pöntön korkeus 20-25 cm ja sisähalkaisija 10 cm. Muninta alkaa Etelä-Suomessa toukokuun loppupuolella. Naaras munii 4-9, tavallisesti 6-7 vaaleansinistä munaa. Se hautoo niitä 2 viikkoa. Poikasia molemmat emot ruokkivat, kunnes ne lentävät pesästä 16 vrk vanhoina.
Kirjosieppokoiraalla voi olla 2 naarasta. Ensimmäisen naaraan saatuaan ja pariteltuaan, se laulullaan houkuttelee toiselle kololle/pöntölle toisen naaraan, jonka kanssa pariteltuaan se palaa ensimmäisen naaraan luokse, ja osallistuu sen kanssa poikasten hoitoon. Toisen naaraan luo se voi poiketa silloin tällöin, mutta harvoin osallistuu sen poikasten hoitoon. Naaraiden väliä voi olla satoja metrejä, jopa kilometri. Toisen naaraan pesyeessä on yleensä vähemmän munia kuin ensimmäisen.
Pienestä koostaan huolimatta kirjosiepolla on karski luonne. Joko koiras ja naaras yhdessä, tai vain koiras, onnistuu usein karkottamaan jo pöntössä hautovan tiaisparin pois ja hylkäämään munapesänsä. Usein pöntön sisällä syntyy verisiä tappeluja, ja joskus toinen osapuoli kuolee vammoihin. Molempia, sekä kirjosieppoja että tiaisia, on löydetty vainajina. Onnistuneen karkotuksen jälkeen kirjosiepponaaras rakentaa pesän tiaisen munapesän, joskus harvoin jopa pienten poikasten, päälle, ja pesintä jatkuu sen jälkeen normaalisti.
[muokkaa] Ravinto
Kirjosieppo sieppaa ravinnokseen lentäviä hyönteisiä lyhyillä lentopyrähdyksillään. Se syö hyönteisiä ja muita niveljalkaisia myös maasta, ruohokasvustoista ja oksilta. Syksyllä se syö myös marjoja. Poikue saa 16 päivän pesäpoikasaikana yhteensä n. 15 000 öttiäistä ruuakseen. Puutarhassa pesiessään kirjosieppo on siis merkittävä tuhohyönteisten kurittaja.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kirjosieppo Radio Suomen luontoäänenä
- Haartman, Lars von 1967: Clutch-size in the Pied Flycatcher. - Proc. XIV Int. Ornithol. Congr.: 155-164.
- Haartman, Lars von 1976: Kahdeksan vuotta täyttänyt kirjosiepponaaras. - Ornis Fennica 53:52-53.
- Järvinen, Antero 1978: Holkstudier i fjällbjörkskog vid Kilpisjärvi, nordvästra Finland. - Anser Suppl. 3:107-111.
- Järvinen, Antero 1980: Population dynamics in the Pied Flycatcher Ficedula hypoleuca at subarctic Kilpisjärvi, Finnish Lapland. - Ornis Fennica 57:17-25.
- Järvinen, Antero & Lindén, Harto 1980: Kirjosiepon pesinnän ajoittuminen ja munamäärä Lapissa. - Ornis Fennica 57:112-116.
- Järvinen, Antero & Järvinen, Leena 1982: Kirjosiepon pesinnän biotooppi- ja pönttövakioisuudesta Kilpisjärvellä. - Ornis Fennica 59:151-153.
- Järvinen, Antero & Lindén, Harto 1980: Timing of breeding and the clutch size in the Pied Flycatcher Ficedula hypoleuca in Finnish Lapland. - Ornis Fennica 57:112-116.
- Nyholm, N.E.I. & Myhrberg, H.E. 1983: Kirjosiepon pesimäalueuskollisuudesta Ammarnäsissä, Ruotsin Lapissa. - Ornis Fennica 60:22-26.
- Pitkänen, Jouko 1982: Kirjosieppo ruokkimassa talitiaisen poikasia. - Ornis Fennica 59:40.
- Vuolanto, Esko 1965: Kaksi kirjosiepponaarasta samassa pöntössä. - Lintumies 3.1965 s. 67. SLY.
