Marxismi
Wikipedia
Marxismi, marksismi, marxilaisuus tai marksilaisuus on Karl Marxin kehittämä sosialistinen oppijärjestelmä sekä siihen perustuva yhteiskunnallinen ajattelusuuntaus. Marxilaisuudessa on monta toisistaan selvästi poikkeavaa suuntausta. Länsimaisen akateemisen marxilaisuuden ja Neuvostoliiton marxismi-leninismin välillä oli aiemmin keskeinen jako. Länsimaiden akateeminen marxilaisuus sanoutui suurelta osin irti Neuvostoliiton virallisesta ideologiasta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Marxilainen filosofia
Marxilaiseen filosofiaan kuuluvat historiallinen materialismi, materialistinen dialektiikka ja paljon muita teoreettisen filosofian osa-alueita. Ks. erillinen artikkeli marxilaisesta teoreettisesta filosofiasta. Marxilainen filosofia on ollut suosituinta Manner-Euroopassa. Se on joskus luettu osaksi mannermaista filosofiaa. Erityisesti Frankfurtin koulukunta oli pitkään marxilaisuuden tunnettu edustaja. Viime aikoina tunnettu marxilaista ajattelua edustava teos on ollut esimerkiksi tunnettu Empire-teos.
[muokkaa] Marxismi yhteiskuntatieteissä
Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa marxismilla on vahvat perinteet. Esimerkiksi politiikan tutkimuksessa kansainvälisten suhteiden teorioissa marxismi oli pitkään yksi kolmesta koulukunnasta liberalismin sekä realismi-nationalismin rinnalla (nyttemmin tämä kenttä nähdään usein hajanaisempana). Marxilaista kansainvälisten suhteiden teoriaa edustavat nykyään esimerkiksi uusgramscilaiset hegemoniateoriat. Samoin esimerkiksi sosiologiassa marxismilla oli pitkään vahva asema. Taloustieteessä marxilaisuus ei sen sijaan koskaan ollut kovin vahvoilla länsimaiden yliopistoissa, joskin marxilaisia taloustieteen professoreja on edelleen suurten maiden pienissä yliopistoissa. Länsimaisissa taloustieteen suuntauksissa marxilaisuutta ovat edustaneet esimerkiksi monet riippuvuusteorian edustajat, ranskalainen regulaatiokoulukunta (josta käsite fordismi on lähtöisin), sekä maailmanjärjestelmäteoria. Historiantutkimuksessa marxilaisuus on edelleen yksi teoreettinen vaihtoehto muiden joukossa. Marxilaisessa historiantutkimuksessa tärkeää on tuotantovälineiden ja tekniikan kehityksen vaikutus muuhun yhteiskuntaan.
[muokkaa] Marxismi poliittisena aatteena
Poliittisena aatejärjestelmänä marxismi perustettiin vaihtoehtona liberalismille sekä konservatismille, jotka olivat hallinneet länsimaista kulttuuria niin sanotulla modernilla aikakaudella. Marxilaisuus kansainvälisen kommunistisen liikkeen muodossa on myös ollut länsimaisen kapitalismin päävastustaja ainakin vuosina 1917–1991.
Kommunistisen puolueen vallan romahtaminen 1900-luvun lopulla ei johtanut marxilaisuuden poliittista aatejärjestelmää kuolemaan, koska monet marxilaiset olivat hylänneet tukensa Neuvostoliitolle jo aiemmin. Suomessa varsinkin 1970-luvulla esiintynyt taistolaisuus oli länsimaissa suhteellisen poikkeuksellinen ilmiö, ja muiden länsimaiden nuoret vasemmistoradikaalit 1970-luvulla pitivät Leonid Brežneviä yleensä vanhoillisena hahmona. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa taistolaisuutta opiskelijapiireissä vastasi maolaisuus, jonka kannattajat jäivät Suomessa pieneksi ryhmäksi. Neuvostoliittoa ennen sen romahtamista tukeneet marxilaiset saattoivat aatteen hylkäämisen sijasta muuttaa suhtautumistaan Neuvostoliittoon. Esim. joissakin poikkeustapauksissa he kehittelivät teorioita, jotka selittävät, miksi Neuvostoliitto romahti, vaikka se oli heidän mielestään ollut hyvä yhteiskunta.
[muokkaa] Marxilaisia suuntauksia
- marxismi-leninismi
- trotskilaisuus
- maolaisuus
- vasemmistokommunismi
- autonominen marxilaisuus
- vasemmistososialismi
- analyyttinen marxismi
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Afanasjev, Viktor (1976): Filosofian alkeet. (Alkuteos: (Osnovy filosofskih znani.) Suomentaneet Robert Kolomainen, Raija-Liisa Pöllä ja Viola Zakrevskaja.. Moskova: Edistys.
