Lukihäiriö
Wikipedia
Lukihäiriö, eli dysleksia on todennäköisesti neurologinen tai neurobiologinen häiriö, joka vaikeuttaa henkilön lukemista, kuulemista ja kirjoittamista. Dysleksian takana olevia geenejä on löydetty ainakin neljä. Oireina voi olla esimerkiksi lukemisessa sen hitaus tai vaikeus, oikeinkuulemisen vaikeus, kirjoittamisessa kirjainten tai niiden paikan sekoittuminen tai kirjaimia on liikaa tai liian vähän tai jopa sanoja puuttuu. Lukihäiriön vaikeutta kuvataan usein asteikolla yhdestä viiteen: yksi on lievä, viisi vaikea häiriö. Lukihäiriöisiä on aiemmin pidetty vain tyhminä tai laiskoina oppimaan, mutta kymmenen viime vuoden aikana tieto ja yleinen käsitys on muuttunut ja lukihäiriötä on pyritty tunnistamaan jo varhaisessa iässä, jotta voidaan ottaa käyttöön sopivia keinoja lukihäiriöisen auttamiseksi.
Lukihäiriötä esiintyy noin 5-10 prosentilla ihmisistä, joista kaksi kolmasosaa on miehiä. Sukupuolijakauman syytä ei vielä tiedetä. Valtaosa kärsii lievästä lukivaikeudesta: lukeminen ja kirjoittaminen on tavallista hitaampaa ja vaikeampaa. Häiriön arvioidaan eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan periytyvän 30-70 prosentissa tapauksista. Professori Heikki Lyytisen johtaman suomalaistutkimuksen mukaan noin joka toisella vakavasti lukihäiriöisellä suomalaisella on samasta vaivasta kärsivä lähisukulainen.
Aivojen takaraivo-ohimolohkossa on alue, joka reagoi hyvin varhain kirjainjonoihin. Reagointi tapahtuu jo paljon ennen kuin aivojen klassinen kielialue on ehtinyt aloittaa toimintansa. Lukihäiriöisellä on viive reagoinnissa tai se puuttui kokonaan alueella, joka normaalilukijoilla aktivoituu aina sanojen aikana. Tämän takia kielen ymmärtämisen alueella aktivoituminen tapahtuu lukihäiriöisellä selvästi hitaammin kuin normaalilukijalla.
Aiemmin on uskottu, että lukihäiriö olisi yleisempi pojilla kuin tytöillä, mutta ilmeisesti poikien lukihäiriöt tulevat vain nopeammin esille. Tytöt yrittävät puurtaa ahkerasti, ja ongelma saattaa pysyä näin paremmin piilossa. Erityisopetuksen avulla vaikeudet vähenevät, ja yleensä lukihäiriöstä kärsivät lapset pystyvät käymään koulunsa normaalisti loppuun.
Muun muassa Leonardo da Vincin, Winston Churchillin, Albert Einsteinin, Thomas Alva Edisonin, Bill Clintonin, Quentin Tarantinon, Alvar Aallon ja Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan tiedetään kärsineen lukihäiriöstä.
