Liha
Wikipedia
Liha on nimitys, jota käytetään pääasiassa selkärankaisten eläinten, kuten nisäkkäiden ja lintujen lihaskudoksesta ruuaksi käytettäessä. Kalojen ja äyriäistenlihasta käytetään suomen kielessä yleisesti nimitystä kala.
Joskus käytetään myös nimitystä hedelmäliha mutta tällöin tarkoitetaan hedelmien maltoa. Mallosta puhuttaessa sanaa liha ei yleensä käytetä yksinään ilman viittausta hedelmään.
[muokkaa] Lihan kemiallinen koostumus
Lihassa on aina varsinaisen lihaskudoksen lisäksi myös muita kudoslajeja, kuten sidekudosta ja rasvakudosta, koska nämä ovat lihaksen luonnollisia rakennusaineita.
Lihan koostumus vaihtelee erittäin paljon. Koostumus riippuu muun muassa eläinlajista, eläimen iästä ja sukupuolesta, ravitsemushistoriasta sekä lihalajista. Liha sisältää kuitenkin aina - vaihtelevissa suhteissa - vettä, proteiineja, rasvaa, kivennäisaineita ja hiilihydraatteja.
| raaka-aine | vaihteluväli | keskimääräinen osuus |
|---|---|---|
| vesi | 64-80 % | n. 70 % |
| proteiini | 13-21 % | n. 18 % |
| rasva | 2-25 % | n. 15 % |
| kivennäisaineet | n. 1 % | |
| hiilihydraatit | 0,5-1,8 % | n. 1 % |
(Puolanne, Lihateknologia 1, Helsingin Yliopisto - Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, 2006, Helsinki)
[muokkaa] Liha ihmisravintona
Suurin osa ihmisravintona käytetystä lihasta saadaan maatalouden tuotteina kotieläimistä, jotka on jalostettu tuottamaan lihaa. Suomessa lihantuotantoon käytetään nautoja, sikoja ja siipikarjaa (pääasiassa broileria, kanaa ja kalkkunaa). Jonkin verran käytetään myös lampaita ja poroja. Muiden eläinlajien merkitys on hyvin pieni.
Lihaa saadaan myös riistaeläimistä kuten hirvistä, poroista ja linnuista sekä kaloista.
Liha on ravintona erittäin ravitsevaa; energiaa ja proteiineja lihassa on paljon, esimerkiksi kala on ravintona kevyempää. Haittapuolena liha aiheuttaa enemmän syöpää kuin kala- tai kasvisruoka.lähde? Liha usein lisää myös sydän- ja verisuonitautiriskiä, koska lihaa käytetään paljon. Vielä 1960-luvulla lihaa syötiin esimerkiksi Suomen keskivertotalouksissa ehkä vain parina päivänä viikossa kalliimpana ruokana, mutta tehomaatalouden kehittyessä lihasta on tullut käytännössä jokapäiväinen tuote useimmille länsimaalaisille kuluttajille.
Lihaan liittyy myös voimakkaita kulttuurillisiä merkityksiä. Enemmän kuin minkään muun ruoan, lihan katsotaan olevan "tosimiesten" ruokaa eli se liitetään maskuliinisuuteen.
