Rasva

Wikipedia

Rasva on suurienergiaisin ravintoaine sekä rasvahappojen lähde ja vitamiinien liuottaja.

Ravinnossa rasvasta saa paljon energiaa (38 kJ/g) ja välttämättömiä rasvahappoja. Rasva liuottaa rasvaliukoisia vitamiineja, joita ovat A-, D-, E- ja K-vitamiinit.

Sisällysluettelo 1 Kemialliset rasvat 2 Biologiset rasvat 3 Katso myös 4 Aiheesta muualla 5 Kirjallisuus

[muokkaa] Kemialliset rasvat

Kemiallisesti rasvat ovat lipidejä, yleensä glyserolin ja rasvahappojen estereitä (triglyseridejä). Rasvat ovat poolittomia, eli ne eivät liukene veteen. Rasvat ovat myös vettä kevyempiä, joten rasva kelluu veden pinnalla.

[muokkaa] Biologiset rasvat

Solujen rasvat voidaan jakaa kolmeen luokkaan: fosfolipidit, glykolipidit ja kolesteroli. Fosfolipidit koostuvat yhdestä tai kahdesta rasvahappohännästä, glyserolirungosta ja fosforyloituneesta alkoholiketjusta. Glyserolirungon voi korvata myös monimutkaisempi alkoholi, sfingosiini. Fosfolipidit erotellaankin toisistaan alkoholisivuketjun mukaan. Glykolipidit, kuten nimi jo kertoo, on rasva joka sisältää sokerin. Glykolipideissä on rankana aina sfingosiini, johon on kiinnittynyt sokeri tai sokereita. Kolestroli taasen on rasva joka pohjautuu steroideihin, rakentuen neljästä hiilirenkaasta jonka toisessa päässä on hydroksyyliryhmä ja toisessa rasvahappo häntä.

[muokkaa] Katso myös

• Rasvahappo
• Lipidit

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Karjalainen et al. 2000: Etälukion kemia 2: Rasvat

[muokkaa] Kirjallisuus

• Berg, Tymoczko, Stryer: Biochemistry (W. H. Freeman and Company 2002, ISBN 0-7167-4684-0)
• Nelson, Cox: "Lehninger Principles of Biochemistry" (W. H. Freeman and Company 2004, ISBN 0-7167-4339-6)

Tämä biokemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.