Ebooks, Audobooks and Classical Music from Liber Liber
a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z





Web - Amazon

We provide Linux to the World


We support WINRAR [What is this] - [Download .exe file(s) for Windows]

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
SITEMAP
Audiobooks by Valerio Di Stefano: Single Download - Complete Download [TAR] [WIM] [ZIP] [RAR] - Alphabetical Download  [TAR] [WIM] [ZIP] [RAR] - Download Instructions

Make a donation: IBAN: IT36M0708677020000000008016 - BIC/SWIFT:  ICRAITRRU60 - VALERIO DI STEFANO or
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Kummeli (televisiosarja) – Wikipedia

Kummeli (televisiosarja)

Wikipedia

Kummelin logo
Suurenna
Kummelin logo

Kummeli on koomikkoryhmä, joka tunnetaan parhaiten samannimisestä Yleisradion TV2-kanavalla vuodesta 1991 esitetystä sketsiohjelmasarjasta. Kummeli-ryhmä on tehnyt myös lukuisia live-esiintymisiä sekä kolme humoristista elokuvaa; Kummeli Kultakuume, Kummeli Stories ja Kummelin Jackpot. Kummeli-televisiosarjat koostuivat lyhyistä sketseistä, joissa yleensä samat henkilöhahmot esiintyivät jaksosta toiseen, varsinaista juonijatkumoa jaksojen välillä ei yleensä ollut.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historiaa

Kyllä lähtee!-dvd-boksi
Suurenna
Kyllä lähtee!-dvd-boksi
Artisti maksaa-dvd-boksi
Suurenna
Artisti maksaa-dvd-boksi

Kummeli syntyi keväällä 1991 Heikki Silvennoisen ja Olli Keskisen ideoimana. Kummeli-ryhmään kuului heti alusta asti myös Timo Kahilainen ja sketsejä ohjasi Matti Grönberg. Muutamat TV2:lla esitetyt jaksot saavuttivat kulttisuosiota Suomessa, etenkin nuorison keskuudessa.

Loppuvuodesta 1992 alkaen esitetyt jaksot nousivat erittäin suosituiksi ja sarja sai runsaasti katsojia. Tällöin ryhmään oli liittynyt myös Heikki Hela.

Vuonna 1994 Kummeli oli suosionsa huipulla saaden parhaimmillaan yli 900 000 katsojaa. Kummelin näyttelijät ovat myös muusikoita, joten ryhmältä ilmestyi platinaa myynyt levy Artisti maksaa kesällä 1994. Samana vuonna Europa Vision julkaisi kahdeksan myyntivideota, joka sisälsi Kummelin ensimmäisen tuotantokausien jaksoja vuosilta 1991 - 1993, kaksi jaksoa per video. Kummeli oli myös ensimmäinen Yleisradion (Tallennemyynnin) tv-sarja joka julkaistiin videona. Vuoden 1995 alussa Olli Keskinen erosi Kummeli-ryhmästä.

Vuonna 1995 ilmestyi ensimmäinen Kummeli-elokuva Kummeli Stories. Kummeli Stories sisälsi lähinnä samoja sketsejä ja hahmoja, mitä televisiosarjakin. Sen käsikirjoittajana toimi Kummeli-ryhmään uutena jäsenenä liittynyt Heikki Vihinen. Kummeli-ryhmään oli liittynyt myös ensimmäinen naishenkilö, Mari Turunen.

Vuonna 1996 ryhmä teki humoristisen poliisisarjan Lihaksia ja luoteja, joka sai katsojien keskuudessa ristiriitaisen vastaanoton.

Seuraavana vuonna esitettiin TV:ssä "perinteistä" Kummelia ja toinen Kummeli-elokuva Kummeli Kultakuume ilmestyi. Se oli vuoden katsotuin kotimainen elokuva. Elokuvassa mielisairaalapotilas Elmeri Hautamäki lähtee hoitajansa Janne-Petteri Bromanin kanssa karkumatkalle mielisairaalasta etsimään Lapista isänsä, Kyrpä-Joosepin aarretta.

Vuonna 1998 ryhmä teki humoristisen lääkärisarjan Lääkärit tulessa, joka sai katsojien keskuudessa ristiriitaisen vastaanoton, kuten kaksi vuotta aiemmin esitetty Lihaksia ja luoteja-sarjakin.

Kummelin hahmot "Speedy ja Saku" ja "Kimmo ja Pasi" tekivät cameo-roolin elokuvassa Johtaja Uuno Turhapuro - pisnismies (1998).

Vuosina 1999-2000 esitettiin jälleen Kummelia, nyt uudessa muodossa, sillä mukaan oli kutsuttu myös studioyleisö. Olli Keskinen oli palannut takaisin Kummeli-ryhmään.

Tämän jälkeen ryhmä teki TV:lle "kummelihenkiset" huumorisarjat Mankeli (2000-2001) ja Jurismia! (2002)

Vuoden 2003 lopulla esitettiin Kummelin uusia jaksoja kuusi kappaletta. Viimeisin Kummelin jakso esitettiin 4. tammikuuta 2004. Mukana oli sekä uusia että vanhoja hahmoja. Kummeli-ryhmän kokoonpano oli myös uudistunut; Mari Turunen ja Olli Keskinen eivät olleet enää mukana. Uutena jäsenenä ryhmässä oli Miia Selin, joka esiintyi jo Mankelissa. Näyttelijä Mikko Kivinen esitti viimeisimmässä Kummelissa juontajaa, ja esiintyi muutamassa sketsissäkin.

Vuonna 2004 aloitettiin Kummeli DVD-boksien julkaiseminen. Ensimmäinen boksi, Kyllä lähtee! julkaistiin syksyllä 2004, joka sisälsi lähes kaikki sketsit vuosilta 1991-1993. Seuraavan vuoden alussa julkaistiin Artisti maksaa-boksi, joka sisälsi läheskaikki vuosien 1993-1994 sketsit. Saman vuoden aikana julkaistiin boksit Jumankauta, juu nääs päivää (lähes kaikki sketsit 1997-2000) ja Onko nyt hjuva fiilis? (kaikki sketsit 2003-2004). Loppuvuodesta 2005 julkaistiin Paras A-ryhmä-boksi, joka sisälsi kaikki neljä julkaistua boksia samojen kansien sisällä. Paras A-ryhmä sisältää kaikki tähän mennessä tehdyt Kummelit. DVD-bokseissa & VHS-kasetilla olevia jaksoja on editoitu, vierailevien artistien osalta, tekijänoikeudellisista syistä.

Vuonna 2006 julkaistiin kolmas Kummeli-elokuva, Kummelin Jackpot ([1]). Elokuva tuli elokuvateattereihin 17. helmikuuta 2006. Uutuuselokuvan päärooleja esittävät Kummeli-ryhmän jäsenet Heikki Silvennoinen, Timo Kahilainen, Heikki Hela ja Heikki Vihinen.

[muokkaa] Kummeli-sketsit

Katso myös luettelo Kummelin sketseistä.

[muokkaa] Aas Weckström kysyy

Aas Weckström on Silvennoisen esittämä haastattelija, joka haastattelee ohikulkijoita puhuen samalla hirvittävän nopeaan tahtiin. Sattumalta haastateltavaksi osuu joka kerta sama henkilö, Kahilaisen esittämä Juhani Manninen. Aas kyselee Juhanilta kysymyksiä Juhanin arkielämästä. Kuitenkin Aasin painostavan luonteen ja kiperien kysymyksien ansiosta lopuksi ollaan ajauduttu tilanteeseen, jossa Aas syyttelee Juhania eri titteleillä. Toisinaan Aas kutsuu Juhania tunteettomaksi homoksi ja narkkariksi, toisinaan taas agentiksi ja itsensäpaljastajaksi. Juhani purskahtaa aina haastattelun päätteeksi itkuun, ikään kuin hänen salaisuutensa olisi paljastunut. Aas toteaa aina lopuksi katsojilleen "Eipä olisi Mannisesta uskonut ensinäkemällä!", tuijottaen samalla silmät suurina kameraan.

Aas Weckström -sketsejä ei ole tehty kuin viisi kappaletta, jotka kaikki sijoittuvat vuodelle 1994 ja joista yksi sisältyy saman vuonna valmistuneeseen erikoisjaksoon Kummelin Joulu. Tässä sketsissä Mannisen hahmo esiintyy nimellä Istvan Pölösti, sillä nimen Juhani Manninen käyttö aiheutti samannimisille ihmisille häiriön kohteeksi joutumista. Sketsit löytyvät "Artisti maksaa"- ja "Onko nyt hjuva fiilis?" -DVD-boksilta.

[muokkaa] Efektimies

Efektimiehessä ei varsinaista juonta ole juuri ollenkaan. Nimetön mies tekee omia askareitaan, samalla päästellen suustaan ääniefektejä. Esimerkkinä vaikkapa tilanne, jossa mies räplää levysoitintaan; radiota kuunnellessa mies vääntelee vipuja ja esittää suullaan erilaisia kappaleita/juontoja.

Efektimies-sketsejä on esitetty Kummelin alkuaikojen lähetyksissä. Sketsit löytyvät myös "Kyllä lähtee" -DVD-boksilta.

[muokkaa] Ei lainata

Kahilaisen esittämä, valkoisiin housuihin sonnustautunut mies, tulee naapurinsa ulko-ovelle koputtelemaan ja kysymään, josko hän voisi lainata jotain tavaraa/asiaa. Naapurin vastaus on aina sama kiukkuinen: "Ette voi!". Tämän jälkeen naapuri läimäyttää oven kiinni ja valkohousuinen mies lähtee harmistuneena pois. Neljännellä kerralla valkohousuinen mies ei pyydäkään enää mitään lainaksi. Sen sijaan hän rohkeasti kysyy naapurilta, voisiko hän muuttaa naapurin luokse asumaan. Tästä naapuri ilahtuu ja sanoo: "Totta kai! Ota jääkaapista kaljaa, niin mennään olohuoneeseen kattoon pornoo!".

Lopuksi kolmas henkilö tulee kolkuttelemaan naapurin ulko-ovelle, jolloin sekä valkohousuinen mies, että naapuri tulevat avaamaan. Kolmas henkilö ei ehdi edes kysyä kysymystään loppuun, kun valkohousuinen mies toteaa kylmästi "No ette saa!". Tämän jälkeen ovi sulkeutuu ja kolmas henkilö jää tuijottamaan kameraa.

Sketsistä nähtiin myöhemmin versio, jossa henkilö käy kysymässä toiselta apua, mutta hän ei suostu mihinkään. Lopulta kielteinen henkilö suostuu kuitenkin lähtemään pornobaariin.

"Ei lainata" -sketsi on nähty vuoden 1994 kevätkauden viimeisessä lähetyksessä. Sketsi löytyy myös "Artisti maksaa" -DVD-boksilta.

[muokkaa] Gerhard Rihmakallo, riffien kuningas

Gerhard Rihmakallo on Timo Kahilaisen esittämä rock-kitaristi, Gerhardilla on pitkät huonokuntoiset hiukset, silmälasit ja huonot hampaat. Sketsi alkaa aina niin, että Gerhard soittaa yhtyeensä kanssa ja kaikki menee hyvin, kunnes yhtyeen rumpali (Heikki Silvennoinen) läimäyttää takanaan olevaa isoa kongia niin, että Gerhardilla menee kuulo tilapäisesti. Tämän jälkeen Gerhard ihmeissään katsoo hymyileviä yhtyeen jäseniä ja taustalla kuuluu tinnituksen ääni, joka kovenee ja kovenee, jolloin sketsi loppuu. Sketsiä esitettiin vuosina 2003-2004 ja sketsi löytyy "Onko nyt hjuva fiilis?"- DVD-levyltä.

[muokkaa] Härkönen & Vilenius

Härkönen (Heikki Silvennoinen) ja Vilenius (Timo Kahilainen) ovat stadin slangia puhuvia helsinkiläistyöntekijöitä tilitoimistossa. Heidän pomonaan on Koski (Olli Keskinen). Sketsi alkaa kun jommalle kummalle tai kummallekin tulee liikaa asioita yhdellä kerralla ja sekoavat ja Koski huutaa "Pojat!!" ja tilanne normalisoituu. Myös yhdessä jaksossa Koski pillastuu, jossa Härkonen ja Vilenius huutavat "Koski!". Sketsejä esitettiin vuosina 1992-1993. Sketsi löytyy "Kyllä Lähtee"- DVD-levyltä. Sketsissä esiintyneet hahmot ovat Härkönen (Heikki Silvennoinen), Vilenius (Timo Kahilainen), Koski (Olli Keskinen), Asiakas (Heikki Hela).

[muokkaa] Jankon Betoni

Joka sketsissä betonifirman lihava ja epäpätevä johtaja Kalevi "Kalle" Jankko (Heikki Silvennoinen) vastaanottaa joko vihaisen puhelinsoiton tai asiakkaan, joka valittaa hänelle jostakin hommasta minkä hän on taas mennyt pilaamaan tai on unohtanut tehdä. Jankko vastaa myötäilevästi jokaiseen asiaan sanomalla useaan kertaan "Joo". Lopuksi valittava henkilö huutaa Kallelle "Haista paska!" ja Kalle vastaa narisevalla äänellään "Asia kunnossa" tai "Hoituu". Sketsi päättyy aina huvittavaan huippukohtaan, kun Jankko hajottaa toimiston tavaroita tai repii papereita pitkin huonetta hyvin aggressiivisesti henkilön poistuttua tai puhelun loputtua. Sketsi on vuosilta 20032004. Sketsi löytyy "Onko nyt hjuva fiilis?"- DVD-levyltä.

[muokkaa] Lasse

Lasse-sketsi etenee aina saman kaavan mukaan. Silvennoisen esittämä kakara kertoo katsojalle pojasta, joka uhkaa tehdä jotain ilkeää (poika on sanonut esimerkiksi, että "kohta alkaa ihan kauhea vakoilu" tai "kohta alkaa punatulkkujen verilöyly"). Tämän jälkeen kakara rientää Lasse-nimisen sotilashenkilön luo itku kurkussa ja kertoo ongelmastaan. Lasse on yleensä tekemässä jotain hyvin tärkeää, kun kakara tulee hänet keskeyttämään. Tästä huolimatta Lasse lähtee kakaran kanssa katsastamaan tilannetta. Kun he saapuvat paikalle jossa kakara näki ilkeän pojan, Lasse toteaa turhautuneena ettei täällä ketään ole. Tästä kakara suuttuu ja rupeaa inttämään Lasselle samalla kiroten, kutsuen yleensä ilkeää poikaa homoksi. Lasse ei pidä kakaran kielenkäytöstä ja komentaa tätä olemaan hiljaa. Pienen komentelun jälkeen kakara hiljenee ja toteaa harmistuneena vain "Aijaa". Eräässä sketsin versiossa, kakara jatkaa inttämistä, jolloin Lasse huutaa todella kovaa "HILJAA!!!". Tämän jälkeen kakara lopettaa inttämisen järkyttyneen näköisenä. Kakaralla on sketseissä kädessään vihreä, muovinen leluase, joka on tehty M16-rynnäkkökiväärin näköiseksi.

Lasse-sketsejä on esitetty vuosina 1993 (syksy) ja 1994 (alkukevät). Sketsit löytyvät "Artisti maksaa"-DVD-boxilta.

[muokkaa] Lätkäkatsaus

Lätkäkatsauksessa Timo Kahilaisen esittämä Markku "Make" Lindell aloittaa aina sketsin sanomalla: "Täällä täpötäysi Hakametsä..." ja haastattelee sitten joko Raipe Helmistä tai nimetöntä pelaajaa (Heikki Silvennoinen). Sitten hän kysyy jotain aivan absurdia, kuten "Kannattaisiko minun mielestänne hankkia koira?" johon Silvennoinen vastaa jotain koiratuntijan tietämyksellä, tai "Raimo Helminen, näittekö isorintaisen naisen B-katsomossa?" johon Helminen vastaa: "Joo..."

[muokkaa] Martti Mielikäinen

Martti Mielikäinen on "kesämökkinaapuri Kiviapajalta". Hän kertoo osiossaan Olli Keskiselle vitsin tai kaskun itäsavolaisella murteella, jonka jälkeen Mielikäinen ratkeaa nauruun niin, että hänellä on vaikeuksia pysyä tuolillaan. Mielikäinen on kertonut esimerkiksi pojasta, joka lähti lainaamaan tunkkia kello neljä aamuyöllä, sekä saksalaisesta "panokukko" Güntheristä, jonka hän oli ostanut Keltaisesta pörssistä. Mielikäinen esiintyi ohjelmassa vuosina 1992-1997. Hahmoa esittävä Heikki Silvennoinen itse on Kiviapajalta lähtöisin.

[muokkaa] Matti Näsä

Matti Näsä on Heikki Silvennoisen esittämä sketsihahmo. Näsä on tamperelainen poikamies, joka ihmettelee useita arkipäivän asioita. Hän on esittänyt kritiikkiä muun muassa liikennevaloista, nuorisokulttuurista, teknologiasta, kymmenpennisistä ja ihmisten käyttäytymisestä. Hahmon ympärille on luotu muitakin hahmoja, kuten Matti Näsän veli Teppo Näsä (Heikki Hela). Muutamissa sketseissä esiintyy myös kokkina tunnettu Näsän tuttu Ytte (Timo Kahilainen). Matti Näsä tunnetaan myös kappaleistaan Jumankauta juu nääs päivää ja Tissirock. Näistä ensimmäinen esitettiin Kummelissa keväällä 1994 ja se on levyllä Artisti Maksaa. Jälkimmäinen taas kuuluu Kummeli Stories -elokuvan soundtrackiin. Matti Näsä on yksi alkuperäisistä Kummeli-hahmoista ja esiintyy uusimmissakin Kummeleissa.

[muokkaa] Mauno Ahonen

Mauno Ahonen (Heikki Silvennoinen) on uutistoimittaja, joka tiedottaa pikaraportin muodossa tuoreimmista uutisista. Hahmo tunnetaan erityisesti hitaasta puheestaan, huonokuntoisista hampaistaan, suurista kuulokkeistaan ja suurista silmälaseistaan. Monissa tapauksissa Ahonen jatkaa keskustelua jonkun ruudussa näkymättömän henkilön kanssa jonkin aikaa ennen kuin huomaa olevansa lähetyksessä. Pikaraportti-sketsin lisäksi Mauno Ahonen myös esittelee arvattavan nähtävyyden sketsissä Missä mennään. Hahmo on esiintynyt Kummelissa vuosina 19921997. Hahmo esiintyi myös "kummelihenkisessä" Mankeli-televisiosarjassa vuosina 20002001.

[muokkaa] Musacorner

Musacorner kuuluu Kummelin ensimmäisiin sketseihin. Sketsissä Olli Keskisen esittämä hahmo, Iso-Pebe, haastattelee musiikkivieraita. Usein musiikkivierailta kuullaan myös esitys. Iso-Pebe myös levytti rap-tyyppisen kappaleen Kansitakit Kahisee, joka kuullaan levyllä Artisti Maksaa.

Musacornerin vieraita:

  • Blues-muusikko B.B. Korhonen (B.B. King), joka nukkui tunnelissa kaljapullojen keskellä ja lauloi siitä, kun kaikki oli loppu.
  • Speedy ja Saku
  • Kanttori Hannikainen (laulu) ja Suntio Simo Kuassimo (urut)
  • Janne Henrikson ja Kokemus (Jimi Hendrix Experience). Kuuluisaa Montereyn konserttia mukaillen Wild Thing -kappaleen sanat oli vaihdettu muotoon "Mulla menee hermot" ja Henrikson hajotti kitaraansa erilaisilla työkaluilla.
  • George Bensonia parodioiva hahmo. Esitti kappaleen "This is the Night" (Bensonin suurin hitti on "Gimme the Night").
  • Sopraano Kai Lund ja Tenori Tamara Lind.
  • Humppalegenda Risto Autere
  • Räppäri MC Rami Stereo
  • Ilu Fagerström
  • The Piitles Liperistä (Beatles). Esittivät kappaleen "Minä olen mursu" (suomennos John Lennonin kappaleesta "I am the Walrus").
  • Spirits of the New Age (nimi viitannee Return to Forever -yhtyeeseen), jossa oli kosketinsoittaja Kikka Korea (Chick Corea) ja kitaristi Jussi Pattitussi (basisti John Patitucci). Soittajat kehuivat olevansa täydellisiä ja soittivat hieman avant-gardemaiselta fuusiojazzilta kuulostavaa musiikkia hyvin nopeasti (tämä oli toteutettu osin kuvaa nopeuttamalla). Kun he lähtivät studiosta pois, he sanoivat, että elämässä tärkeintä on se, että ei tee yhtään virheitä. Sketsin lopussa muusikot lähtivät studiolta pois ja ajoivat autonsa seinään, kun olisi pitänyt pakittaa. Silvennoinen sanoi saaneensa idean sketsiin ollessaan katsomassa Corean esiintymistä. Silvennoinen oli omien sanojensa mukaan odottanut, että Corea jossain vaiheessa mokaisi, mutta ei ollut havainnut yhtään mokaa soitossa esityksen aikana.

[muokkaa] Musavisa

Musavisaa esitettiin vuosina 19921994, jolloin Kummeli oli suosionsa huipulla. Musavisan idea oli yksinkertainen: kopissa istui aina jonkin maan joukkue. Sitten soitettiin musiikkinäyte, joka oli peräisin studiossa olevan joukkueen "vihollismaalta" (esim. israelilaiset, joille soitettiin Deutschland, Deutschland, tai suomalaiset, joille soitettiin Fem gånger på dagen) ja joukkueen piti arvata, mistä maasta kyseinen musiikkinäyte oli peräisin. Joukkueet vastasivat aina "Kanada", joka oli väärä vastaus (paitsi motoristit, jotka rupesivat selittämään harrikkansa pakista, ja teurastajat, jotka vastasivat "kanala"). Palkintojoukkueille luvattiin palkinnoksi usein jotain joukkueen intresseihin liittyvää. Esimerkiksi Kipporvaareyhdistyksen naisille oli palkintona luvassa liput "Plastomania"-messuille. Musavisan postiosoitteen piti aluksi olla vain pila, mutta sitten kun ihmiset luulivat osoitetta oikeaksi, he alkoivat lähettää oikeita kirjeitä Musavisaan. Tämän jälkeen osoite vaihdettiin oikeaksi ja kirjeistä arvottiin joku, joka voitti esim: Kummeli T-paitoja, musiikkikasetteja tai CD-levyjä.

Seuraavat musavisan kappaleista päätyivät Kummelin Artisti Maksaa -levylle

  • "Deutschland, Deutschland!"
  • "Fem Gånger På Dagen"
  • "Samba Rumba Bueno"
  • "Irish O Irish"
  • "Capito Tutto" (Italialaista iskelmää)
  • "Crazy for a Rodeo"
  • "I Will Be a Martyyr" (Reggaeta Jamaikalta)
  • "Tango Vibrato"

Muita musavisan arvoituksia:

  • Jean Sibelius. Sibelius sävelsi Finlandiaansa, mutta vaimo Aino keskeytti hänet aina huutamalla "Janneee! Syömään!"
  • Johann Sebastian Bach söi knapperwursteja, wienerschnitzeliä sekä röstiperunoita ja sävelsi lukuisia keskeisiä teoksiaan yhden päivän aikana. Bach myös näytettiin sketsissä 20 lapsensa ympäröimänä, jotka myöskin pitivät röstiperunoista.
  • ZZ Top -parodia

[muokkaa] Panomies

Panomiessketsiä ei alun perin uskallettu näyttää TV:ssä, mutta se julkaistiin DVD:llä ja myöhemmin on saanut kulttimainetta levitessään Internetissä. Sketsissä Hela ja Silvennoinen katselevat Kahilaisen liikkeitä seisten kerrostalon pihalla. Silvennoinen kertoo Helalle Kahilaisen esittämän hahmon olevan "helvetin kova panomies". Silvennoinen vastaa Helan jatkokysymyksiin, ja he päivittelevät asiaa yhdessä. Hela myös pyrkii kommunikoimaan panomiehen kanssa varsin onnituneesti, mutta ei sketsin lopussa uskalla lähteä tämän kyytiin, mitä Silvennoisen esittämä hahmo pitää virheenä: "oisit päässy panee."

[muokkaa] Pertti Pasanen

Pertti Pasanen (Heikki Silvennoinen) on sketsissä säämeteorologi, jolla on yllään aina punainen hawaiji-paita, jonka rintataskussa kondomipakkaus, vaalea koko leuan kattava parta, silmälasit ja hänen päänsä on aivan kalju. Sketsi alkaa niin että Pertti tulee aina ajoissa esittämään esim: "koko kevään syyssään", jossa hän sanoi vain "Vettä tulee kuin esterin perseestä" vaisulla matalalla äänellä. Hahmo on esiintynyt myös Mankeli sketsisarjassa, jossa Pertillä oli uutta sanottavaa esim. "Ei oo hirveesti satanu, (katsoo kameraa päin)" ja näyttää kartalta laserkynällä jotain kaupunkia ja sanoo jotain absurdia kuten "Tuolla on hyviä lihapiirakoita" tai vastaavaa.

[muokkaa] Puukon veljekset

Puukon veljeksiä on kolme ja he elävät Hämeessä. Sketsi alkaa kun Pekka (Heikki Hela) kertoo tarinaa jossa veljekset keksivät hyvän idean johonkin arjen työntekoon liittyvään asiaan ja nuorin veljeksistä, eli Arttu (Timo Kahilainen), joka on luonteeltaan levoton ja ylivilkas, saattaa veljekset ongelmiin (yleensä tässä kohtaa Pekka ja Henri (Heikki Silvennoinen) sanovat "Arttu, perkule!"). Kaikissa sketseissä Arttua rangaistaan jollain tavalla, milloin naulaamalla kiinni ladon seinään tai hautaamalla maahan viikoksi. Sketsi loppuu kun Pekka lopettaa tarinan ja sanoo "Tällasta se meijän Puukon veljesten elämä on". Henri ja Arttu eivät sano yleensä sketseissä sanaakaan (paitsi Henri "Arttu, perkule!").
Puukon veljekset-sketsejä esitettiin vuosina 19931997. Sketsissä on myös aina ollut joku pöydän ääressä kuunteleva mies (kansanperinteen tutkija?), joka ei tee tai sano sketsin aikana mitään.

[muokkaa] Puukon suku

[muokkaa] Rehtori ja oppilas

Silvennoisen esittämä, olemukseltaan yksinkertainen oppilas, on luokassa tekemässä tavallisia kouluaskareita. Kahilaisen esittämä rehtori on samassa tilassa valvomassa oppilasta. Joskus rehtori saapuu paikalle sketsin aikana. Joka kerta oppilas tekee pienen virheen, josta rehtori pahastuu (esimerkiksi oppilas pudottaa karttapallon pyyhkiessään taulua, pieraisee kesken jälki-istunnon jne.). Tämän jälkeen rehtori alkaa tivaamaan oppilaalta syytä, miksi hän teki sen. Aluksi oppilas yrittää selittää rauhallisesti syytä rehtorille, mutta koska rehtori painostaa oppilasta liikaa, oppilas hermostuu ja käy huutamaan ja itkemään. Rehtori ei hellitä, vaan jatkaa kyselemistään. Sketsin päätteeksi oppilas on täysin sekaisin, naama punaisena.

Oppilaalla on keltainen T-paita, henkselihousut ja hiukset samalla tavalla sekaisin kuin Lasse-sketsin kakaralla. Rehtori pitää yllään vihreää takkia.

Rehtori ja oppilas-sketsejä on nähty Kummelin alkuaikojen lähetyksissä. Sketsit löytyvät myös "Kyllä lähtee"-DVD-boxilta.

[muokkaa] Speedy ja Saku

Sakari "Saku" Östermalm (Timo Kahilainen) ja Pertti "Speedy" Keinonen (Heikki Silvennoinen) ovat heavymiehiä, joissa yleensä Speedy kaatuilee (yleensä tullessaan rakennuksesta sisään tai ulos) ja Sakun purkka sotkeentuu hänen hiuksiinsa ja hyvin yleistä Sakulle on että hän lyö päänsä johonki "moshatessaan" eli heiluttaessaan pitkää tukkaansa. Kun Speedy soittaa kitaraansa (aina Led Zeppelinin "Whole Lotta Love" riffiä), niin Saku karjaisee "Speedy on sairaan nopee!". Myös lause "Artisti maksaa!" on hyvin tuttu, joka tuli sketsissä, jossa Speedy ja Saku tulivat Tampereelta Helsinkiin levytys-studioon osin junalla ja junasta liputtomuuden takia lennettyään osin kävellen. Studiorakennuksen sopimusvastaava/pomo (Olli Keskinen) sanoo ehdokseen "Artisti maksaa", jotta sopimus syntyisi ja Speedy ja Saku laittavat nimet sopimukseen tajuamatta mitä pomo varsinaisesti tarkoitti.

Speedy ja Saku-hahmot ovat olleet Kummelissa vuodesta 1993 ja esiintyvät myös uusimmissa jaksoissa. Heidän ympärilleen on luotu myös muita hahmoja, kuten esimerkiksi roudarit Kimmo ja Pasi. Vuonna 1998 Speedy ja Saku, sekä Kimmo ja Pasi tekivät cameo-roolin elokuvassa Johtaja Uuno Turhapuro - pisnismies.

Musiikillisiksi esikuvikseen Speedy ja Saku ovat ilmoittaneet Iron Maidenin, Metallican ja Beatlesin.

Speedyltä ja Sakulta tunnetaan kappaleet "Hän-Mies" (Artisti Maksaa -levyltä), "Tuomiopäivä" (Kummeli Stories -elokuvan soundtrackilta), "Lohikäärmeen valtava kuppa" ja "Keinonen on noita" ("Onko nyt hjuva fiilis") -levyltä.

Kummeli Stories-elokuvassa nähtiin, millaisia Speedy ja Saku olivat peruskoulussa. Oppitunnit kuluivat pulpettiin piirrellessä, korvalappustereoita kuunnellessa ja purkkaa syödessä. He myös rankaisivat puukäsitöiden opettajaansa Harri "Höylä" Soikkelia tekemällä tämän perjantaista "pitkäperjantain", eli telkeämällä hänet itse tehtyyn ruumisarkkuun viikonlopun ajaksi. Ainoa motiivi koulunkäynnille oli ruotsin opettaja, johon molemmat pojat olivat ihastuneita ennen kuin kävi ilmi, että hän olikin jo naimisissa.

[muokkaa] Työkoneiden arvonta

Tässä sketsissä Heikki Hela arpoo työvälineet, -koneet tai suhdeautot Silvennoisen ja Kahilaisen esittämille nimettömille työmiehille, tai kuten viimeisessä sketsissä, partiolaisille. Hela laittaa laput taskuunsa ja ilmoittaa: "Suoritetaan arvonta, kumpi aloittaa?" Silvennoinen ja Kahilainen kinastelevat tästä ("Alota sä." "Ei, mä en alota missään nimestä, alota sä." "Iskä kielsi osallistumasta arvontoihin."). Lopulta Kahilainen suostuu aloittamaan. Hän saa aina surkeimmat ja pienimmät tavarat (Esim. pienen polkuauton, kun Silvennoinen nappaa uuden Audin, tai pienen resiinan, kun Silvennoiselle tulee dieselveturi.). Mies kiroaa tätä aina ankarasti (Voi perkele.) lukiessaan arvontalapun.

[muokkaa] Ympäristöruutu

Ympäristöruudussa toimittaja Eero Kakko (Olli Keskinen) haastattelee valtion ohjeistamispäällikköä valtiotieteitten maisteri Jaakko Parantaista (Heikki Silvennoinen). Keskustelunaiheena ovat ympäristöongelmat ja ihmiskunnan kehitys. Jaakko Parantainen ei edusta perinteistä ympäristöasiantuntijaa, vaan kritisoi voimakkaasti yhteiskunnan toimia ja usein myös haastattelijaansa.

Ympäristöruutu-sketsejä esitettiin vuosina 19911994 ja yhden sketsin verran 1999. Vuoden 1999 jakso oli Viimeinen ympäristöruutu, jossa Jaakko Parantainen kertoi jääneensä sairauseläkkeelle.

Yleensä Ympäristöruutihin ei tehty valmiita käsikirjoituksia. Aiheesta sovittiin etukäteen ja Parantaisen vastaukset tulivat improvisaationa.

[muokkaa] Ytte ja Mosse

Ytte ja Mosse ovat kokkeja, jotka kokkailevat Kummeli-studiossa sketsien välissä mitä omaperäisimpiä ruokia. Mm. paskanmarjakakku ja sokerihillo-munkki kuuluvat heidän ruokalistalle. Yleensä hiedän ruokaluomuksensa ovat hieman yliampuvia, kuten kun tehdään köyhät ritarit, on varmistettava onko ritari varmasti persauki. Ytte on Kahilaisen esittämä turkkilaiskokki, jonka rintakarvat paistattavat hänen avonaisesta takista. Yttellä on vaikeuksia puhumisen kanssa ja niinpä hän ääntää useimpien sanojen alkukirjaimen h:ksi. Mosse taas on Silvennoisen esittämä, kalpeaihoinen kokki. Mosse korjailee Ytten lauseita aika ajoin. Joskus hän käskee Ytteä toistamaan lauseita uusiksi, jotta tämä oppisi lausumaan ne oikein. Kun Ytte muutaman kerran on toistanut lauseen, toteaa Mosse lopuksi "Noniin, sieltähän se tulee kun vähän potkii".

Ytte ja Mosse ovat monesti jääneet myös tullissa kiinni heidän kuskatessa eri "raaka-aineita".

[muokkaa] Älykääpiöt

Älykääpiöissä herra tohtori Pekka Mela (Heikki Hela) kulkee Tampereella (mm. Tampereen yliopisto, puisto, juna... )ja kuulee kauheaa "älämölöä". Älämölöä pitävät kaksi älykääpiötä, Tero Nuppi (Timo Kahilainen) ja Esa Nahka (Heikki Silvennoinen). Sketsiä esitettiin vuosina 1993-1994. Sketsi perustuu pitkälti karskiin alapää-huumoriin, kuten: Pekka Mela: Otetaanpas Esaa vähän taaksepäin, niin saadaan Tero paremmin esiin, ja mennään sisään. Pojat! Teiltä jäi kassit pihalle! Tero: Kassien kuuluukin jäädä pihalle. Pekka: "Nerokasta!"

[muokkaa] Sporttivartti

Sporttivartissa pulska ja hassusti puhuva urheiluvalmentaja Raimo Vormisto (Heikki Silvennoinen) ja urheilija Timo Silakka (Timo Kahilainen) kokeilevat eri urheilulajeja. Vormisto sanoo usein, että Silakan ruumiinrakenteessa on tiettyjä puutteita, mutta hänen innokkuutensa korvaa nämä ongelmat. Sketseissä äänessä on lähinnä Vormisto, mutta haastattelijana toimiva Eero Kakko (Olli Keskinen) kysyy välillä myös Silakalta, että "mitkäs ovat Timon omat tuntemukset", johon Silakka yleensä vastaa: "No, mul on kotiasiat kunnossa, ja urheilu tuntuu kiinnostavalta." Sketsiä esitettiin vuosina 1992-1994.

[muokkaa] Tv-sarjan "Elokuvat"

Näissä hiukan normaalia pidemmissä sketseissä Martti Kassler johdattaa katselijat illan elokuvaan. Kyseisiä elokuvia on näytetty Tv-sarjan varhaisina vuosina.

"Viimeiset pirkkalaiset" kertoo luolamiehistä, joiden toimeentulo on melko tiukassa. Sketsin lopussa nokialaiset hyökkäävät pirkkalaisten leiriin.

"Murtovarkaat" kertoo hiukan toheloista rötösmiehistä, jotka yrittävät parhaansa mukaan vältellä ryöstettävää.

"Il spurgos" sijoittuu 60-luvun Italiaan ja esittelee riipaisevasti yhteiskunnan eittiöiden elämää.

"Selvityjät" kertoo luonnon helmaan lähteneistä tomppeleista, jotka telovat toisensa sairaalakuntoon mm. kiväärillä, ongella ja grillillä. Toinen räjäyttää vahingossa mökkinsä kaasulla ja sytkällä.

"Duo Tremolo" on hieman Selviytyjien tapainen, mutta Duo Tremolossa seikkailee kaksi Duo Tremolo duoon kuuluvaa miestä, jotka telovat itsensä matkalla keikkapaikalle. Lopussa toinen räjäyttää vahingossa keikkapaikan säätämällä sulakkeita samalla tupakkaa polttaen.

[muokkaa] Juontajat

Kummelin juontajat ovat yleensä pitäneet ohjelman edes jotenkin kasassa. Juontajia on ollut tähän mennessä yhteensä neljä:

  • Ilpo Nuokko (Heikki Silvennoinen) juonsi Kummelin kolme ensimmäistä pilottijaksoa vuonna 1991. Ensimmäiset Kummelissa kuullut sanat olivat "Tänään alkaa uusi hauska viihdeohjelmasarja Kummeli". Usein Nuokko unohtaa mitä oli sanomassa, jolloin hän tyytyy nyökkäämään ja katsomaan kameraan. Yleensä hän sanoo vain, että ohjelma on puolivälissä.
  • Eero Kakko (Olli Keskinen) on Kummelia pisimpään juontanut henkilö. Hän oli mukana jo 1991 pilottijaksoissa, joissa hän oli haastattelijana Sporttivartissa ja Ympäristöruudussa. 1992 hän ryhtyi juontamaan ohjelmaa juontostudiossa, mutta jatkoi myös Ympäristöruudun ja Sporttivartin haastattelijan sekä musavisan juontajan työtä. Hän on hieman kuivakka tyyppi, jonka seurana Martti Mielikäinen kertoo joskus viikon vitsin. 1993 juontostudio sai uuden muodon ja Kakko sai studioviihdyttäjän, Kalevi Härvän. Härvä soitteli vain urkua eikä paljon puhunut. 1994 juontostudio sai jälleen uuden muodon, mutta Kakko itse pysyi samanlaisena. Tämän jälkeen Olli Keskinen erosi Kummeli-ryhmästä. 1999-2000 tuotantokaudella Keskinen palasi taas tulkitsemaan Eero Kakkoa, mutta muita rooleja hänellä ei tällä kaudella ollut.
  • Fabio (Heikki Vihinen) juonsi Kummelia vuoden 1997 tuotantokaudella. Fabion aikainen juontostudio oli räikeän oranssi ja siellä soitti basisti Ari Zwang (Timo Kahilainen) yhtyeineen. Fabio on itserakas, ja hän lauloi joka jakson alussa "Ping-pong minun päässäni soi, ding-dong teidän päässänne soi". Fabiolla on myös poika Erasmus, joka on yhtä ärsyttävä kuin isänsä. Fabio myös halveksii avoimesti Ari Zwangia, ja kauden neljännessä jaksossa Zwangin kysyessä miksi tämä on juhlajakso, Fabio vastaa: "No siksi, että enää kaksi jaksoa jäljellä ja sitten te saatte kenkää!"
  • Vuosien 2003-2004 Kummeleita juonsi ensimmäistä kertaa ryhmän ulkopuolinen jäsen, ankkuri Mikko. Hän oli vielä kuivakampi kuin Eero Kakko ja hänellä meni melkein aina hermot studiobändi Kari ja Karvattomien kanssa.

[muokkaa] Vierailevat tähdet

Kummelissa esiintyi myös vierailevia tähtiä, suurinosa tunnettuja laulajia jotka esittivät yleensä kappaleitansa musiikkivideon muodossa.

Joitakin sarjassa esiintyviä vierailevia tähtiä:

DVD-bokseissa / videokaseteilla julkaistuilla jaksoilla joidenkin sarjassa esiintyvien vierailevien tähtien musiikkiosuudet on editoitu pois, tekijänoikeudellisista syistä.

[muokkaa] Jaksoluettelo

Kummelin kaikki tähän mennessä tehdyt alkuperäiset jaksot on julkaistu DVD-bokseissa. Vuosien 1991-1993 jaksoja on julkaistu myös VHS-kasetteina.

Katso erikseen luettelo Kummelin jaksoista

[muokkaa] Kummelit

[muokkaa] Elokuvat

[muokkaa] Europa Visionin vuonna 1994 julkaistut VHS-kasetit

  • Kummelin alkeet - Kolmesta (jaksot 1-3/1991) ihan ensimmäisestä Kummeli-jaksoista tehdyt kaksi remixjaksoa, joka sisältää parhaita sketsejä.
  • Kummelin perustiedot - jaksot 4-5/1992
  • Ohjeistus Kummeliin - jaksot 6-7/1993
  • Kummelin Tekniset taidot - jaksot 8-9/1993
  • Kummelin taiteelliset tiedot jaksot 10-11/1993
  • Kummelin harjoituksia jaksot 12-13/1993
  • Kummelin jatko-opinnot 14-15/1993
  • Syventyminen Kummeliin jaksot 16-17/1993

[muokkaa] DVD-boksit sarjoista

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikisitaateissa on kokoelma Kummeli (televisiosarja) -sitaatteja.
Muilla kielillä
Our "Network":

Project Gutenberg
https://gutenberg.classicistranieri.com

Encyclopaedia Britannica 1911
https://encyclopaediabritannica.classicistranieri.com

Librivox Audiobooks
https://librivox.classicistranieri.com

Linux Distributions
https://old.classicistranieri.com

Magnatune (MP3 Music)
https://magnatune.classicistranieri.com

Static Wikipedia (June 2008)
https://wikipedia.classicistranieri.com

Static Wikipedia (March 2008)
https://wikipedia2007.classicistranieri.com/mar2008/

Static Wikipedia (2007)
https://wikipedia2007.classicistranieri.com

Static Wikipedia (2006)
https://wikipedia2006.classicistranieri.com

Liber Liber
https://liberliber.classicistranieri.com

ZIM Files for Kiwix
https://zim.classicistranieri.com


Other Websites:

Bach - Goldberg Variations
https://www.goldbergvariations.org

Lazarillo de Tormes
https://www.lazarillodetormes.org

Madame Bovary
https://www.madamebovary.org

Il Fu Mattia Pascal
https://www.mattiapascal.it

The Voice in the Desert
https://www.thevoiceinthedesert.org

Confessione d'un amore fascista
https://www.amorefascista.it

Malinverno
https://www.malinverno.org

Debito formativo
https://www.debitoformativo.it

Adina Spire
https://www.adinaspire.com