Keltainen kirjasto
Wikipedia
{{{toive}}}
Keltainen kirjasto on Tammen laatukirjasarja, jonka ensimmäinen teos, Alan Patonin Liian myöhään vesipääsky, ilmestyi 1954. Julkaistujen teosten määrä lähenee neljää sataa.
Keltaisen kirjaston perusti Tammen vuonna 1982 eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja Jarl Hellemann. Teossarjassa on 23 Nobel-palkittua kirjailijaa, joista muutamien teoksia on ilmestynyt sarjassa jo vuosia ennen palkinnon myöntämistä.
Sarjassa on ilmestynyt vuodessa keskimäärin seitsemän teosta, enintään kahdeksan. Keltaisen kirjaston kirjoista on tullut keräilykohteita, mikä on nostanut pienempinä painoksina ilmestyneiden teosten hintoja antikvaarisissa kirjakaupoissa. Uusia painoksia ilmestyy suosituista teoksista jatkuvasti, mutta keräilijät arvostavat juuri varhaisempia painoksia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa ja kirjailijoita
Kirjasarjan alkaessa ilmestyä Suomessa elettiin sotien jälkeistä pula-aikaa. Kun tavaroista oli sotien jälkeisessä Suomessa pulaa, keskityttiin henkiseen kulttuuriin. Kirjojen painokset olivat suuria ja teoksia luettiin ahkerasti.
Keltainen kirjasto on Suomen pitkäikäisin kirjasarja ja myös kansainvälisesti ainutlaatuinen ilmiö. Kun Boris Pasternak sai Nobelin palkinnon 1958, Tohtori Živago ilmestyi samana vuonna Juhani Konkan suomentamana. Kun John Steinbeck sai Nobelin palkinnon 1962, Keltaisessa kirjastossa oli ilmestynyt kolme hänen teostaan, Vihan hedelmät, Tyytymättömyyden talvi ja Helmi. Palkintovuonna ilmestyi neljäs, Pitkä laakso ja sen jälkeen vielä viisi. Jo vuonna 1958 sarjassa oli ensimmäinen japanilainen teos, Yasunari Kawabatan Lumen maa. Kawabata sai Nobel-palkinnon kymmenen vuotta myöhemmin. Vuonna 1999 palkitun Günter Grassin teoksia on julkaistu sarjassa kaikkiaan kahdeksan. Tuorein sarjan nobelisti on turkkilainen Orhan Pamuk, joka sai Nobel-palkinnnon 2006. Pamukin teoksia on sarjassa ilmestynyt vuosien varrella viisi: Valkoinen linna, Uusi elämä, Musta kirja, Nimeni on Punainen ja Lumi (2004).
Sarjan perustaja Jarl Helleman pitää kuitenkin sen kulmakivenä James Joycen Odysseysta, jonka Pentti Saarikoski on suomentanut.[1] Joycelta on sarjassa julkaistu myös teokset Dublinilaisia ja Taitelijan omakuva nuoruuden vuosilta, josta tosin ensimmäinen painos ilmestyi jo ennen sarjan alkua, 1946. Sarjaan on otettu muitakin jo aiemmin ilmestyneitä teoksia, kuten John Irvingiä, jolta sarjassa on kymmenen teosta.
Kaksi sarjan teoksia valottavaa kirjoituskokoelmaa on ilmestynyt vuosina 1994 ja 2004. Vuonna 1986 on myös ilmestynyt Keltainen muistikirja sisältää sarjan lyhyen historian sekä tiedot 200 ensimmäisestä sarjan kirjasta, muutaman rivin tekstiä kunkin kirjan alusta ja tilaa kirjoja koskeville muistiinpanoille.
[muokkaa] Nobel-palkitut Keltaisen kirjaston kirjailijat
- Thomas Mann (1929)
- William Faulkner (1949)
- Ernest Hemingway (1954)
- Boris Pasternak (1958)
- Ivo Andric (1961)
- John Steinbeck (1962)
- Jean-Paul Sartre (1964)
- Yasunari Kawabata (1968)
- Aleksandr Solženitsyn (1970)
- Pablo Neruda (1971)
- Heinrich Böll (1972)
- Saul Bellow (1976)
- Isaac Bashevis Singer (1978)
- Elias Canetti (1981)
- Claude Simon (1985)
- Wole Soyinka (1986)
- Joseph Brodsky (1987)
- Naguib Mahfouz (1988)
- Toni Morrison (1993)
- Kenzaburo Oe (1994)
- José Saramago (1998)
- Günter Grass (1999)
- Orhan Pamuk (2006)
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Viitteet ja lähteet
- ↑ *Raili Suominen: Keltainen kirjasto täyttää 50 vuotta. Turun Sanomat (2003) 6.10.2003.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- (1986): Keltainen muistikirja. Helsinki: Tammi. ISBN 951-30-6711-4.
- (1994): 40 vuotta laatua ja lukuelämyksiä: Keltainen kirjasto 1954-1994. Helsinki: Tammi. ISBN 951-31-0490-7.
- Harju, Hannu (toim.) (2004): Ääntä ja vimmaa: Kirjoituksia 50-vuotiaasta Keltaisesta kirjastosta. Helsinki: Tammi. ISBN 951-31-3110-6.
- Hellemann, Jarl (1999): Kustantajan näkökulma: Kirjoituksia kirjallisuuden reunalta. Helsinki: Otava. ISBN 951-1-16145-8.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Tammi: Keltaisen kirjaston teokset
- Nobel-palkitut Keltaisen kirjaston kirjailijat Tammen sivuilla
- Raili Suominen: Keltainen kirjasto täyttää 50 vuotta. Turun Sanomat (2003) 6.10.03.