Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta
Wikipedia
| Karjalais-Suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Motto: Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen! | |||||
 |
|||||
| Viralliset kielet | suomi ja venäjä | ||||
| Pääkaupunki | Petroskoi | ||||
| Korkeimman neuvoston puheenjohtaja | Otto Wille Kuusinen | ||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
Sijalla 7 Neuvostoliitossa 172 400 km² 25 % |
||||
| Väkiluku (1989) – yhteensä – väestötiheys |
Sijalla 16 Neuvostoliitossa 651 300 3,8 / km² |
||||
| Valuutta | rupla (RUB) |
||||
| Aikavyöhyke | UTC+3 | ||||
| Olemassa – perustettu – lakkautettu |
31. maaliskuuta 1940 16. heinäkuuta 1956 |
||||
| Kansallislaulu | Karjalais-Suomalaisen neuvostotasavallan hymni | ||||
Karjalais-Suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta syntyi, kun Neuvostoliitto liitti talvisodan jälkeen 31. maaliskuuta 1940 yhteen valtaosan Suomen luovuttamaan joutuneista alueista sekä muodollisesti edelleen autonomisen Itä-Karjalan eli Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan muodostaen näin "itsenäisen" neuvostotasavallan. Asukasluvultaan neuvosto-Karjala oli huomattavasti pienempi kuin muut neuvostotasavallat.
Jatkosodan aikana 1941-44, suurimman osan Itä-Karjalaa ollessa suomalaisten miehittämänä venäläisasukkaita siirrettiin keskitysleireille. Väestö jakautui ja suomalaisvastaisuus kasvoi; Moskovassa suunniteltiin karjalaisten pakkosiirtoa, mutta sitä ei kuitenkaan toteutettu. Jatkosodan jälkeen 1945 neuvosto-Karjalan lounaisosa Laatokan ja Suomenlahden välillä liitettiin osaksi Venäjän neuvostotasavallan Leningradin aluetta, johon nyt tuli siis kuulumaan koko Karjalankannas mukaan lukien Viipuri ja Käkisalmi, myöhempi Priozersk. Myös pohjoisessa Kantalahden piiri liitettiin Venäjään, Murmanskin alueeseen, samoin kuin luoteisin kolkka eli entinen Sallan itäosa.
Inkeriläisten muutto Karjalaan sallittiin 1940-luvun lopulla ja suomea puhuvien lukumäärä kaksinkertaistui 30 000:een.
Karjalalais-suomalainen SNT palautettiin 16. heinäkuuta 1956 Venäjään kuuluvaksi Karjalan ASNT:ksi. Kliment Vorošilovin mukaan tämä statuksen alentaminen tehtiin Suomen ylimmän valtiojohdon toivomuksesta ja valtioiden ystävällisten suhteiden kehittämiseksi. Suomessa Karjalais-suomalaista SNT:een oli suhtauduttu epäluulolla. Oli esiintynyt epäilyjä siitä, että Karjalais-suomalaisen SNT:n suunniteltiin ottavan haltuunsa Suomen hallinnon, mikäli Neuvostoliitto miehittäisi maan. Alueen alentaminen autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi vähensi tähän liityneitä pelkoja.lähde?
