Vologdan alue
Wikipedia
–
| Волого́дская о́бласть Vologdskaja oblast1 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
 |
|||||
| Pääkaupunki | Vologda 59°12′N 39°51′E |
||||
| Suurin kaupunki (2002) | Tšerepovets (311 869) | ||||
| Kuvernööri | Vjatšeslav Pozgalev | ||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
145 700 km² |
||||
| Väkiluku (2002) – yhteensä – väestötiheys |
1 269 568 8,71 / km² |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+3 UTC+4 |
||||
| Rekisterikilven numerot | {{{rekisterikilven numerot}}} | ||||
| Perustettu | 23. syyskuuta 1937 | ||||
| Kotisivu | Vologdan alueen virallinen kotisivu | ||||
| 1 Translitteroituna |
|||||
Vologdan alue (ven. Волого́дская о́бласть, Vologdskaja oblast) on hallinnollinen alue Pohjois-Venäjällä Itä-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Arkangelin alueeseen, idässä Kirovin alueeseen, etelässä Kostroman, Jaroslavin ja Tverin alueisiin, lounaassa Novgorodin alueeseen, lännessä Leningradin alueeseen sekä koillisessa Karjalan tasavaltaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Vologdan alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangon pohjoisosassa. Alueen itäosassa virtaa Vienanjoen lisäjoki Suhona. Muista joista mainittakoon Jug, Mologa ja Šeksna. Alueen eteläosassa on Volgan vesistöön kuuluva Rybinskin tekojärvi ja luoteisrajalla on Ääninen.
[muokkaa] Väestö
Vologdan alueen asukasluku on 1 328 000 (1999) ja väentiheys 9,1 as./km². Alueen suurimmat kaupungit ovat Tšerepovets (323 600 as.) ja Vologda (301 300 as.). Enemmistö asukkaista on venäläisiä. Alueen länsiosassa asuu vepsäläisiä. Vepsäläiset asuivat alueella ennen venäläisiä. Nykyään vepsäläisten kulttuuri on vaarassa sekoittua venäläiseen kulttuuriin ja kieli vaarassa kadota.
[muokkaa] Hallinto
Vologdan alue on yksi Venäjän federaation alueista ja sen pääkaupunki on Vologda. Alue on jaettu hallinnollisesti 26 piiriin ja 15 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa on kuvernööri ja lakiasäätävä kokous.
[muokkaa] Piirit
- Babajevon piiri, Babaevski (Бабаевский)
- Babuškinski (Бабушкинский)
- Belozerski (Белозерский)
- Tšagodoštšenski (Чагодощенский)
- Tšerepovetski (Череповецкий)
- Grjazovetski (Грязовецкий)
- Kadujski (Кадуйский)
- Harovski (Харовский)
- Kitš-Gorodetski (Кич-Городецкий)
- Kirillovski (Кирилловский)
- Mežduretšenski (Междуреченский)
- Nikolski (Никольский)
- Njuksenski (Нюксенский)
- Šeksninski (Шекснинский)
- Sokolski (Сокольский)
- Sjamženski (Сямженский)
- Tarnogski (Тарногский)
- Totemski (Тотемский)
- Ust-Kubinski (Усть-Кубинский)
- Ustjuženski (Устюженский)
- Vaškinski (Вашкинский)
- Velikoustjugski (Великоустюжский)
- Verhovažski (Верховажский)
- Vologodski (Вологодский)
- Vožegodski (Вожегодский)
- Vytegran piiri, Vytegorski (Вытегорский)
[muokkaa] Talous
Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat metalli-, teräs-, metsä-, puunjalostus-, koneenrakennus-, kevyt-, elintarvike- ja lasiteollisuus. Alueella harjoitetaan myös taide- ja käsityötä. Maataloudessa on keskitytty nauta- ja siipikarjanhoitoon. Lisäksi viljellään pellavaa, vihanneksia ja perunaa.
Alueen länsiosassa on Äänisen ja Rybinskin tekojärven yhdistävä kanava, joka on osa Volgan-Itämeren kanavaa. Vologda on rautatieristeys, josta johtaa radat pohjoiseen Arkangeliin, itään Vjatkaan, etelään Moskovaan ja länteen Pietariin.
[muokkaa] Historia
Nykyinen Vologdan alue joutui Novgorodin vaikutuspiiriin 1100-luvulla, jolloin perustettiin myös Vologdan kaupunki. Novgorodin mukana alue liitettiin Venäjään. Vuonna 1796 perustettiin Vologdan kuvernementti, joka oli nykyistä Vologdan aluetta paljon laajempi. Vologdan kuvernementti liitettiin Pohjoiseen alueeseen 1929, josta taas nykyinen Vologdan alue erotettiin 1937.
 |
Luoteisen liittovaltiopiirin alueet |  |
|
Arkangelin alue| Arkangelin alueeseen sisältyvä Nenetskien autonominen piiri | Kaliningradin alue | Leningradin alue | Muurmanskin alue| Novgorodin alue| Pihkovan alue| Karjalan tasavalta | Komin tasavalta | Vologdan alue| |
