Jalometalli
Wikipedia
Metallit jaetaan jaloihin ja epäjaloihin metalleihin normaalipotentiaalin mukaan. Jalot metallit, joilla on pieni normaalipotentiaali, eivät reagoi suolahapon ja sitä heikompien happojen kanssa vetyä vapauttaen, kun taas epäjalot reagoivat ja niillä on korkea normaalipotentiaali. Kulta ja platina ovat jaloimpia metalleja.
Jaettaessa metallit normaalipotentiaalin mukaan nousevaan järjestykseen, saadaan metallien sähkökemiallinen jännitesarja. Jännitesarjassa ennen vetyä olevat metallit ovat epäjaloja ja vedyn jälkeen olevat jaloja metalleja.
| Yleisimpien metallien jännitesarja | ||
|---|---|---|
| Li, K, Ca, Na, Mg, Al, Zn, Fe, Ni, Pb, | H, | Cu, Ag, Au |
| ←Epäjalot metallit | Jalot metallit→ | |
Jalometalleja ovat mm kulta, iridium, palladium, platina, osmium, renium, rodium, rutenium ja hopea.
Kuparia ei pidetä jalometallina huolimatta sen paikasta jännitesarjassa.
[muokkaa] Lähteet
- Ismo Kalkku et. al. (1990): Lukion Kemia 3-4. Otava. ISBN 951-1-11080-2.
