Holmium
Wikipedia
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Holmium | ||||
| Tunnus | Ho | ||||
| Järjestysluku | 67 | ||||
| Luokka | Lantanoidit | ||||
| Lohko | d-lohko | ||||
| Ryhmä | - | ||||
| Jakso | 6 | ||||
| Tiheys | 8,79×103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | - (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | hopeanvalkoinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1878, Marc Delafontaine ja Jacques Louis Soret | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | 164,930322 amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 175 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Xe] 4f116s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 29, 8, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +3 | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1734 K (1461 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 2993 K (2720 °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 265 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 27,0 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 2760 m/s 293 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,23 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,165 kJ/kg K | ||||
| Tiedot normaalipaineessa | |||||
Holmium on kemiallinen alkuaine, jonka symboli on Ho ja järjestysluku on 67. Holmium on lantanidien sarjaan kuuluva suhteellisen pehmeä ja taipuisa hopeanvalkoinen metallinen harvinainen maametalli, joka on vakaa kuivassa ilmassa huoneenlämpötilassa. Tiheys on 8,8 g/cm3. Sulamispiste on 1743 K (1470 C) ja kiehumispiste on 2968 K (2696 C).
Kolmiarvoisella holmiumilla on suurin magneettinen momentti (10,6 μB) yhdestäkään muusta luonnollisesta alkuaineesta ja omaa myös muita epätavallisia magneettisia ominaisuuksia. Yttriumin kanssa yhdistettäessä se muodostaa hyvin magneettisia yhdisteitä.
Holmium on suhteellisen korroosionkestävä ja vakaa huoneenlämpötilassa kuivassa ilmassa mutta kosteassa ilmassa ja korkeassa lämpötilassa se nopeasti hapettuuu muodostaen kellertävää oksidia. Puhtaana holmiumilla on metallinen kirkkaanhopeahohto.
Magneettisten ominaisuuksiensa takia holmiumia on käytetty luomaan voimakkaimmat keinotekoisesti luodut magneettikentät. Myös ydinreaktoreiden säätösauvoissa holmiumia on käytetty. Lisäksi sitä käytetään yhdisteenä lasereissa ja keltaisena värjäysaineena lasituotteissa.
Holmiumin, joka on saanut nimensä Tukholman latinankielisen nimen (lat. Holmia) mukaan, löysivät Marc Delafontaine ja Jacques Louis Soret vuonna 1878 spektristä. Myöhemmin samana vuonna Per Teodor Cleve riippumattomasti löysi alkuaineen oksidimuodossa.
Holmiumia ei esiinny vapaana, vaan yhdistyneenä muihin alkuaineisiin gadoliniitissa ja monatsiittissa sekä muissa harvinaisissa maametallimineraaleissa.
Muiden harvinaisten maametallien tavoin holmiumin myrkyllisyys näyttäisi olevan suhteellisen vähäinen.
