Erbium

Wikipedia

Holmium ← Erbium → Tulium - ↑ Er ↓ Fm       Koko taulukko
Yleistä
Nimi	Erbium
Tunnus	Er
Järjestysluku	68
Luokka	lantanoidi
Lohko	f-lohko
Ryhmä	-
Jakso	6
Tiheys	9,066×103 kg/m3
Kovuus	- (Mohsin asteikko)
Väri	hopeanvalkoinen
Löytövuosi, löytäjä	1843, Carl Gustaf Mosander
Atomiominaisuudet
Atomipaino	167,2593 amu
Atomisäde, mitattu (laskennallinen)	175 (226) pm
Orbitaalirakenne	[Xe] 4f126s2
Elektroneja elektronikuorilla	2, 8, 18, 30, 8, 2
Hapetusluvut	+3
Kiderakenne	-
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto	kiinteä
Sulamispiste	1802 K (1529 °C)
Kiehumispiste	3141 K (2868 °C)
Höyrystymislämpö	280 kJ/mol
Sulamislämpö	19,90 kJ/mol
Äänen nopeus	2830 m/s 293 K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus	1,24 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti	0,168 kJ/kg K
Tiedot normaalipaineessa

Erbium on alkuaine, jonka symboli on Er ja järjestysluku on 68.

Erbium on harvinaisiin maametalleihin, lantanideihin, kuuluva harvinainen alkuaine, jonka Carl Gustaf Mosander löysi 1843 gadoliniitista Ytterbystä, Ruotsista. Erbiumin tiheys on 9,05 g/cm³, sulamispiste 1 712 K (1 522 °C) ja kiehumispiste 3 136 K (3 409 °C).

Erbiumin suolat ovat ruusunpunaisia ja alkuaine antaa tunnusomaisen absorptioskpektrin näkyvässä, ultravioletissa ja lähi-infrapunavalossa. Erbiumilla ei ole biologista merkitystä, mutta sen on ajateltu voivan kiihdyttää aineenvaihduntaa.

Erbiumia käytetään valokuvaussuotimissa, metallurgisena lisäaineena, ydinteknologiassa neutronien absorbaattorina, väriaineena aurinkolaseissa ja halvoissa koruissa.