Neitsyt Maria

Wikipedia

Maria, Jeesus-lapsi ja kerubeja, Andrea Della Robbia, 1500-luku

Neitsyt Maria (myös Maaria sekä Madonna) on kristinuskossa ja islamissa Jeesuksen äiti. Maria on saanut arvonimen Jumalansynnyttäjä kolmannessa ekumeenisessa kirkolliskokouksessa vuonna 431. Raamatun evankeliumien mukaan Mariaa ei hedelmöittänyt mies vaan Pyhä Henki. Myös Koraani ilmoittaa Jeesuksen syntyneen neitseellisesti.

Sisällysluettelo

1 Marian kunnioittaminen
2 Maaria emoinen suomalaisena taruhahmona
3 Maria taiteessa
4 Katso myös
5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Marian kunnioittaminen

Katolisessa kirkossa Marialla on hyvin tärkeä asema. Suurin osa maailman katolisista kirkoista onkin omistettu hänelle. Katolilaisten, ortodoksien ja muslimien tulkinnan mukaan Maria pysyi neitsyenä kuolemaan asti. Myös Martin Luther, Ulrich Zwingli ja Jean Calvin puolustivat tätä tulkintaa, mutta myöhempi protestanttisuus hylkäsi sen. Vuonna 1854 Paavi Pius IX julisti dogmin, jonka mukaan Maria oli sikiämisensä ensihetkestä alkaen Jumalan erityisen armon ja etuoikeuden kautta Jeesuksen ansioiden tähden tullut varjelluksi kaikesta perisynnistä. Eli tämän dogmin mukaan hänen poikansa lunasti hänet vapaaksi kaikesta synnistä. Idän kirkot kutsuvat Mariaa "autuaaksi" tarkoittaen hänen olleen vapaana kaikesta synnistä. Luterilaisen kirkon virallisen opin mukaan Maria oli neitsyt vain synnyttäessään Jeesuksen. Raamatun käännösten mukaan Jeesuksella oli viisi veljeä. Neitsyys-myytin puolustajien mukaan aramean kielessä ei ollut veljeä tarkoittavaa sanaa, vaan samaa sanaa käytettiin myös serkuista.

[muokkaa] Maaria emoinen suomalaisena taruhahmona

Kristinuskon alettua vahvistaa otettaan Suomesta käsitykset Neitsyt Mariasta nivoutuivat pakanallisiin käsityksiin. Mariasta kerrottiin paljon paikallisia tarinoita, joissa ympäristö, henkilöt ja tavat olivat suomalaisia. Hänen usein käsitettiin eläneen joskus lähistöllä. Kalevalassakin Marjatta on paimentyttö, joka tulee raskaaksi puolukasta, synnyttää saunassa, ja rukoilee Ukko ylijumalaa synnytystuskissaan. Varsinaisen kristillisen Marian kanssa yhteistä tällä suomalaisella taruhahmolla oli vain joissain yleisimmissä asioissa, kuten että kumpikin tuli raskaaksi neitsyenä ja synnytti merkittävän pojan.

Omaperäinen käsitys Mariasta oli vallitseva Karjalassa vielä 1800-luvulla. Maria koettiin maaäidiksi tai ihmisten kantaäidiksi. Loitsijalle Maaria oli henkiolento, jota puhuteltiin omana äitinä. Helläksi ja hoivaavaksi ajatellun Maarian apua pyydettiin varsinkin sairaita parannettaessa. Marian ajateltiin toisinaan edeltäneen kristinuskoa, sillä hän oli synnyttänyt Jeesuksen. Kun runonlaulajalta kysyttiin, ketä hänen esi-isänsä palvoivat ennen kristinuskoa, hän vastasi runomitassa: "Vaka vanhaa Väinämöistä ja neitsyt Maariaa emoista"