Föhntuuli
Wikipedia
Föhntuuli on lämmin laskutuuli joka syntyy kostean ilmavirtauksen ylittäessä vuoriston. Normaalisti ilma jäähtyy ylös noustessaan koska ilmanpaine laajentaa sitä. Kun kostea ilma nousee vuoren rinnettä ylöspäin, se tiivistyy vesipisaroiksi ja sataa. Tiivistyminen vapauttaa lämpöä ympäristöön ja lämmittää nousevaa ilmaa jonkin verran. Föhn voi lämmittää ilmaa jopa 30°C.
Föhn-ilmiössä on aina orografinen (vuoreen liittyvä) sade vuoriston tuulenpuolella. Föhniä selittää kaksi fysiikan lakia: kaasu lämpenee paineen kasvaessa, ja veden tiivistyminen vesihöyrystä nesteeksi vapauttaa energiaa.
Kun virtaus nousee vuorenrinnettä ylöspäin, ilma joutuu pienempään paineeseen ja jäähtyy. Vesihöyry tiivistyy sateeksi ja putoaa maahan. Tiivistymisestä vapautuu energiaa. Alamäen puolella paine laskee, lämpötila nousee, mutta haihtuminen ei kompensoi tiivitymistä koska vesi on jo poistunut ilmatilavuudesta. Tämän takia vuoriston ylittäminen kuivattaa ilmaa. Alamäkeen virtaava ilma joutuu suurempaan paineeseen, ja sen lämpötila nousee 10 astetta kilometriä kohti. Föhnalueilla nähdään monesti vuorten lähellä mantelipilviä.
Ilmiötä kutsutaan Alpeilla föhniksi, Kalliovuorilla chinookiksi. Föhn tunnetaan myös nimillä zonda, diablo ja Santa Ana. Suomessa sitä havaitaan Pohjanmaalla Norjan vuorten aiheuttamana.
[muokkaa] Triviaa
AEG-yhtiö rekisteröi hiustenkuivaajalle 1920-luvulla nimityksen fööni; sana on levinnyt yleisemmin kielenkäyttöön 1970-luvulla.
