Bromi
Wikipedia
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Bromi | ||||
| Tunnus | Br | ||||
| Järjestysluku | 35 | ||||
| Luokka | epämetalli | ||||
| Lohko | p | ||||
| Ryhmä | 17, halogeeni | ||||
| Jakso | 4 | ||||
| Tiheys | (25 °C) 3,1028×103 kg/m3 | ||||
| Väri | kaasuna ja nesteenä ruskeanpunainen, kiinteänä metallinhohtoinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1826, Antoine-Jérôme Balard | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | 79,904 amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 115 (94) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 114 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 185 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Ar] 3d10 4s2 4p5 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 7 | ||||
| Hapetusluvut | +5, +3, +1, -1 | ||||
| Kiderakenne | ortorombinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | neste | ||||
| Sulamispiste | 265,8 K (−7,3 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 332,0 K (58,8 °C) | ||||
| Moolitilavuus | 19,78×10−6 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | (Br2) 29,96 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | (Br2) 10,57 kJ/mol | ||||
| Höyrynpaine | 100 Pa 220 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 2,96 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,474 (Br2) kJ/kg K | ||||
| Sähkönjohtavuus | 1,2×10−9 S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 0,122 W/(m×K) | ||||
| Tiedot normaalipaineessa | |||||
Bromi (kreik. βρωμος, brómos, suomeksi 'löyhkä') on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Br, järjestysluku 35 ja CAS-numero 7726-95-6. Bromi on halogeeni. Huoneenlämmössä bromi on tummanruskea raskas neste, josta lähtee ruskeanpunaisia, limakalvoja voimakkaasti ärsyttäviä ja syövyttäviä höyryjä. Se on myös nesteenä iholle haitallinen.
Bromia on merivedessä ja maakerrostumissa suoloina. Se erotetaan merivedestä kloorilla. Erityisen paljon sitä sijaitsee Israelin ja Jordanian rajalla Kuolleessameressä, viisi grammaa litrassa. Israel on maailman suurimpia kromin tuottajia Yhdysvaltojen ohella.
Bromi reagoi miltei kaikkien alkuaineiden ja useimpien orgaanisten yhdisteiden, kuten amiinien, alkeenien, fenolien, aromaattisten vetykarbonaattien, ketonien ja happojen kanssa.
Bromia käytetään pääsiassa väriaine-, lääke- ja valokuvausteollisuudessa. Bromideilla ja eräillä muilla bromiyhdisteillä on rauhoittava ja narkoottinen vaikutus. Niitä on aiemmin käytetty unilääkkeinä ja epilepsian hoidossa. Merkittävä bromin käyttökohde ovat palonestoaineet, joita käytetään televisioissa, tietokoneissa, jopa vaatteissa. Bromia on löydetty äidinmaidostakin, eikä sen vaikutusta elimistöön tunneta vielä. Aiemmin bromia käytettiin dibromietaanin valmistukseen. Dibromietaani oli bensiinin lisäaine, jonka abulla bensiinin lyijy haihtui bromidina pakokaasuissa. Lyijytön polttoaine on vähentänyt bromin käyttöä merkittävästi.
Bromiyhdisteet tuhoavat Maan otsonikerrosta, ja siksi bromin käyttöä pyritäänkin sopimuksin vähentämään. Hyönteismyrkkynä lämpimissä maissa käytetty metyylibromidi tuhoaa sekin ilmakehää. Sitä käytetään desinfiointiaineena myös muihin tarkoituksiin, joihin ei vielä ole keksitty korvaavaa ainetta.
[muokkaa] Väriaineena
Raamatussa Hesekielin kirjassa mainitaan Kyproksen purppura. Sitä saatiin Välimeressä elävästä Murex brandaris -purppurakotilosta. Kotilo sisältää runsaasti bromia.
Purppura on ollut aikoinaan hyvin arvokas väriaine, ja sillä värjättyjä kankaita käyttivät vain hallitsijat, kuten Rooman keisarit ja senaattorit, ja edelleen katolisen kirkon kardinaalen asut ovat purppuranpunaisia, tosin värjätty synteettisellä väriaineella. Synteettisen vastineen sille keksi William Perkin 1856.
Bromin löysi Antoine-Jérôme Balard vuonna 1826.
[muokkaa] Merkittäviä esiintymisalueita
[muokkaa] Lähteet
Helsingin Sanomat 28.11.2006 s. D2
