Adam Smith

Wikipedia

Adam Smith (n. 5. kesäkuuta 1723 – 17. heinäkuuta 1790) oli skotlantilainen taloustieteilijä ja moraalifilosofi.

[muokkaa] Elämä

Adam Smith oli nuorena heiveröinen poika, mutta yritti kompensoida heikkoutensa opiskellen ahkerasti kirjojen parissa. Hänestä tuli lopulta Ison-Britannian arvostetuin filosofi Thomas Reidin ohella (molemmat olivat elinaikanaan jopa David Humea arvostetumpia) ja Brittihallinto antoi Smithille mahdollisuuden valita virkansa vapaasti. Kaikkien hämmästykseksi Smith halusi itselleen tullimiehen viran. Hänen nuorena menettämänsä isä oli ollut myös tullimies.

[muokkaa] Opetukset

Monet pitävät Smithiä nykyaikaisen taloustieteen, markkinaliberalismin ja markkinatalouden perusperiaatteiden isänä. Tosin muut valistusfilosofit, olivat esittäneet samantapaisia ajatuksia aiemmin, suomalainen Anders Chydenius melkein täsmälleen samat ajatukset, ja moni muu samantapaisia vieläkin aiemmin. Siksi Smithin merkitys onkin ensisijaisesti popularisoinnissa: hänen kirjansa Kansojen varallisuus (9.3.1776) levisi laajalle ja vaikutti paljon. Smith tosin piti itseään ensisijaisesti moraalifilosofina ja vasta toissijaisesti taloustieteilijänä.

Teoksessa (alkuteos An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations, tunnetaan paremmin lyhyemmällä nimellä Wealth of Nations) Smith kuvaili ihmisten yksittäisten vapaaehtoisten vaihtokauppojen verkostoa eli markkinataloutta vastapainona silloin vallinneelle, kansalliseen sääntelyyn ja etuoikeuksiin perustuvalle merkantilismille (Smithin keksimä nimitys).

Smithin keksimä on muun muassa vertauskuva näkymätön käsi, joka "ohjailee" ihmisten toimintaa vapaassa taloudessa: teorian mukaan järkevät, omaa etuaan ajavat ihmiset hyödyttävät kaikkia pidemmällä aikavälillä, kun he eivät saa pakottaa toisia vaan voivat hyötyä näistä vain tarjoamalla näille vastapalveluksia (esimerkiksi rahaa tavarasta tai työstä). Eiväthän järkevät ei-pakotetut ihmiset osallistu mihinkään, mitä he eivät pidä vaivansa tai hintansa arvoisena, hän järkeili. Tällä perusteella hän vastusti taloudellisenkin toiminnan rajoituksia.

Smith kannatti vapaakauppaa samasta syystä kuin maiden sisäistäkin kauppaa: hän näki työjaon ja erikoistumisen periaatteen olevan hyödyllistä myös kansainvälisellä tasolla. Käytännön politiikassa Smith kannatti silti joitakin protektionistisia lakeja Britannian edun ajamiseksi.^[1] Smith kuitenkin ajatteli, että pääomien liikkuvuus on sen verran vähäistä, että kaupan vapauttamisen hyödyt yhdessä maassa eivät koituisi toisten valtioiden asukkaiden hyödyiksi (tämän opin on puolestaan arveltu olleen vain vain taktinen keino käännyttää hallitsijoita vapaakaupan kannalle).

Poikkeuksena liberalismiinsa Smith kannatti Englannissa tuolloin vallinnutta korkosääntelyä. Hän kuitenkin muutti kantansa, kun filosofi Jeremy Bentham perusteli hänelle, miksi se olisi haitallista hänen oman teoriansakin mukaan, ja Smith tunnusti Benthamin itseään etevämmäksi.^[2]

[muokkaa] Lähteet

Tämä henkilöstä kertova artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.