Tornion rautatieasema
Wikipedia
Tornion rautatieasema (lyh. Tor, ruots. Torneå järnvägstation) on Suomen rataverkon liikennepaikka Tornion kaupungin keskustassa Lapin läänissä. Liikennepaikan etäisyys Helsingin rautatieasemalta on 884,7 ratakilometriä mitattuna Haapamäen rautatieaseman kautta.
Tornio on risteysasema, jossa kohtaavat Oulusta, Haaparannasta ja Kolarista tulevat rataosat. Lisäksi Tornion ratapihalta erkanee sivurata Röytän satamaan.
Tornion rautatieasemalla ei ole lainkaan henkilöliikenteen palveluita lipunmyyntiä lukuun ottamatta. Myös ratapihan pohjoispuolella kolmioraiteella sijainnut Tornio-Pohjoisen seisake on lakkautettu, hankalan geometriansa vuoksi. Ratahallintokeskus tutkii kuitenkin uuden Tornio-Itäisen seisakkeen perustamista Kolarin pikajunien pysähdystä varten kolmioraiteen itäpuolelle. Norrbotniabanan valmistuttua 2010-luvulla yhdysliikenne Tornion aseman kautta Ruotsin puolelle saattaa jälleen käynnistyä.
[muokkaa] Ratapiha
Kansainvälisen yhdysliikenteen vuoksi osa Tornion ratapihasta on rakennettu kahdella eri raideleveydellä: käytössä ovat suomalainen 1 524 millimetrin raideleveys sekä Ruotsissa käytetty 1 435 millimetrin niin kutsuttu normaaliraideleveys. Tornionjoen ylittävällä rautatiesillalla on nelikiskoraide, jossa ovat lomittain molempien raideleveyksien raiteet. Täten leveäraiteinen suomalainen kalusto voi liikennöidä Torniosta Haaparannan rautatieaseman leveäraiteiselle ratapihalle, ja normaaliraideleveyksinen ruotsalainen kalusto voi liikennöidä Tornion ratapihalle.
[muokkaa] Historiaa
Kemi-Tornio-rataosuuden vihkiäistilaisuus oli 14.10.1903 ja ensimmäinen postijuna saapui Tornion asemalle 16.10.1903 klo 23:50. Kun junaliikenne Tornioon alkoi, valtion rautatiet hoiti Torniojoen ylittävää liikennettä höyrylautalla. Tornion asemalle oli rakennettu sen ajan tavan mukaan puinen asemarakennus, joka oli tarkoitettu väliaikaiseksi. Tässä asemarakennuksessa oli odotussali ravintoloineen, postikonttori, lennätinkonttori, asemakonttori, ravintoloitsijan huoneisto ja asemapäällikön huoneisto. Rautatiet rakensi aseman läheisyyteen Torpinmäelle asuntoalueen rautateiden henkilökuntaa varten. Alue kehittyi aikojen kuluessa hyvin viihtyisäksi. Nämä asukkaat osallistuivat Tornion vapaa-ajan elämään ahkerasti perustaen mm. jalkapalloseura TP-47:n.
Rautatiesillan valmistuttua Torniojoen yli Ruotsin Haaparannan puolelle liikenne Tornion asemalla vilkastui voimakkaasti ja tuli vuonna 1928 ajankohtaiseksi rakentaa uusi asemarakennus. Se valmistettiin punatiilestä, josta tuli erikoisuus sen ajan asemarakennusten joukossa. Ehkä vaikutteita saatiin Haaparannan asemarakennuksesta, joka on komea punatiilinen rakennus.
Tornion rautatieaseman välittömässä läheisyydessä toiminut varastoalue toimi Lapin sodan aikaan saksalaisten vuokraamana varastona ja sitä ruvettiin kutsumaan Pikku-Berliiniksi. Tornion maihinnousun aikaan Pikku Berliinin valloitus oli koitua suomalaisten joukkojen kompastuskiveksi sieltä löytyneiden alkoholivarastojen vuoksi.
Tornion uudella rautatieasemalla toimi ravintola, mutta liikenteen vähentyessä ravintola lopetettiin 1960-luvun lopulla. Pikajunien tulo Tornioon päättyi 1967 ja kiskobussiliikennekin lopetettiin 1988. Tornion asema on tämän jälkeen edelleen ollut vilkas tavaraliikenteen ohikulkupaikka.
[muokkaa] Lisää aiheesta
Minna Heljala, Torpinmäki ja 100 vuotta Tornion rautatiehistoriaa, Tornionlaakson vuosikirja 2003, s. 62-73.
| Edeltävä asema: Laurila — — — |
Rataosa: Oulu – Tornio Tornio – Haaparanta Tornio – Kolari Tornio – Röyttä |
Seuraava asema: – Haaparanta Niemenpää Röyttä |
