Suomen rataverkko
Wikipedia
Suomen rataverkko tarkoittaa rautatien rataosuuksien muodostamaa väyläverkostoa, jota hallinnoi Suomen valtion väylävirasto, Ratahallintokeskus. Suomen rataverkon pääasiallinen liikenneoperaattori on tällä hetkellä valtion omistama VR-Yhtymä.
Vuonna 1996 Ratahallintokeskuksen hallinnoiman rataverkon pituus oli 5 600 kilometriä, josta 37 % oli sähköistetty. Sähköliikenne kattoi 65 % kaikesta liikenteestä. Vuonna 1982 rataverkon pituus oli vielä 6 041 km, mutta siitä suljettiin vuoteen 1996 mennessä 381 km. Lahti–Kerava-oikoradan valmistumisen myötä rataverkon pituus on noin 5 740 km, josta noin 2 620 km (46%) sähköistettyä. [1]
Rataverkko on vieläkin vähäisen liikenteen takia pääasiassa yksiraiteista, tärkeimpinä poikkeuksina pääkaupunkiseudun lähiliikenteen radat, pääradan osuus Helsinki–Riihimäki–Tampere, Riihimäki–Kouvola–Luumäki ja Lahden oikorata.
Rataverkon tärkeimmät reitit ovat Helsinki–Tampere–Oulu, Helsinki–Vainikkala–Pietari ja Helsinki–Turku.
[muokkaa] Triviaa
Nykyisin käytössä olevan rataverkon korkein piste on neljä kilometriä Sallan liikennepaikasta länteen ratakilometrillä 1117,120: korkeus on siinä 249,82 metriä merenpinnan yläpuolella.
[muokkaa] Katso myös
- Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
- Rautatieliikenne Suomessa
- ELSA-rata - tulevaisuuden rata Espoo-Vihti-Lohja-Salo
- Rautateiden historia
- Juna
