Tampereen rautatieasema
Wikipedia
Tampereen rautatieasema on Eero Seppälän ja Otto Flodinin suunnittelema, funktionalismia edustava rakennus, joka valmistui vuonna 1936. Noin 36-metrinen kellotorni liitettiin jälkikäteen suunnitelmiin rautatiehallituksen vaatimuksesta (korkeus katutasosta laskien noin 50 metriä). Kaupungin pääkatu Hämeenkatu alkaa rautatieasemalta jatkuen Hämeensillan yli läntiseen päähän Aleksanterin kirkolle. Tammelan puolelta asemaa alkaa Itsenäisyydenkatu (aiemmin Puolimatkankatu) jatkuen Kalevan kirkolle.
Keskeisellä paikalla sijaitseva asema ja sen rautatiepiha ovat toimineet kaupungin osien jakajana lähes Tammerkosken tavoin: paikkojen sijainti määritellään usein, kummalla puolen asemaa ne ovat.
Vuosikymmenten kiistanaiheena on ollut idea matkakeskuksesta Tampereelle: nykyisellään kaukoliikenteen keskukset linja-autoasema ja rautatieasema ovat verraten etäällä toisistaan.
Tampereen rautatieasemalla on nykyään kolme laituria, joista kaksi ensimmäistä on katettu. Raiteita on yhteensä viisi, mutta suunnitteilla on ollut yhden laiturin lisääminen, jolloin raiteiden määräksi tulisi seitsemän.
Tampereen rautatieasemalta lähtee ja sinne saapuu päivittäin noin 120 junaa. Vuosittain Tampereen aseman kautta kulkee noin 1,5 miljoonaa junamatkustajaa. Vilkkainta liikenne on Helsingin suuntaan. Tampereelta pääsee myös pohjoiseen sekä Turun, Jyväskylän ja Porin suuntiin. Pendolino-junat kulkevat Tampereelta Helsinkiin, Jyväskylän kautta Kuopioon sekä Seinäjoen kautta Ouluun.
Tampereen tavara-asema sijaitsee matkustajaliikenteen aseman eteläpuolella. Siihen kuuluu eräs Suomen vilkkaimmista järjestelyratapihoista. Vihreä rakennus radan itäpuolella vastapäätä matkustajaliikenteen asemaa on vanha tavara-asema. tavara-asemalta johtaa raide Helsingin moottoritien yli Nekalan kaupunginosaan, jossa on aiemmin ollut useita tukkuliikkeitä palvelleita yksityisraiteita. Nykyään osa raiteista on purettu ja osa käyttämättömiä. Pistoraiteen alkupäätä käytetään vaunujen säilytykseen.
[muokkaa] Historiaa
Ensimmäinen, nykyistä asemaa edeltänyt puinen asemarakennus valmistui 1876 palvelemaan liikennettä vastavalmistuneella rataosuudella Turku-Tampere-Hämeenlinna. Vanhasta asemasta rakennettiin 2. luokan asema radan tyyppipiirustuksista poikkeavien erillisten piirustusten mukaisesti. Sen suunnittelijana pidetään Knut Nylanderia.
Asema palveli hyvin tehtävässään alkuaikoina, sillä silloin Tampereelle saapui vain muutama juna päivässä. Pian se kävi kuitenkin ahtaaksi, ja asemaa jouduttiin laajentamaan useaan otteeseen. Tuolloin Tampereelle päätettiin rakentaa uusi asema, josta järjestettiin suunnittelukilpailu.
Yhteydet kaupungissa Tammelan ja ydinkeskustan välillä paranivat ratkaisevasti, kun asemapihan ali puhkaistiin tunneli, joka valmistui samaan aikaan uuden aseman kanssa.
Tampereen rautatieasemaan on tehty vain hyvin vähän muutoksia vuosien varrella. Asemanseutu on sen sijaan muuttunut. Aseman eteläpäähän rakennettiin vuonna 1983 myymälä-pysäköintirakennus. Vuonna 1989 Asema-aukiolta puhkaistiin asemarakennuksen läpi 98 metriä pitkä liiketunneli, ns. Asematunneli, jonka varrella toimii nykyään parisenkymmentä liikettä. Samalla aseman lipputoimisto muutti uusiin tiloihinsa. Lipputoimiston yhteyteen rakennettiin matkatavaralle uudet tilat vuonna 1994.
Raiteistoa uusittiin laajasti 1990-luvun loppupuolella, jolloin vanhan tavara-aseman lastausraiteet purettiin ja veturitallit poistettiin käytöstä. Myös eräitä läheisille varastorakennuksille johtaneita raiteita on purettu. Vuonna 2004 katkaistiin ratapihalta lähtevä pistoraide Naistenlahden voimalaitokselle pohjoispäästään. Raiteen eteläpäätä käytetään vaunujen säilytykseen ja järjestelyyn.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Edeltävä asema: Lempäälä — — — |
Rataosa: Riihimäki–Tampere Tampere–Haapamäki Tampere–Seinäjoki Tampere–Pori |
Seuraava asema: — Haviseva Lielahti Lielahti |
