Tampere–Seinäjoki-rata
Wikipedia
Tampere–Seinäjoki-rata on Suomen rataverkon päärataosuus Tamperelta Parkanon kautta Seinäjoelle. Rataosuus tunnetaan myös nimillä Parkanon rata ja Parkanon oikorata. Rataosuus on pääosin yksiraiteinen ja sähköistetty, ja se on varustettu junien automaattisella kulunvalvonnalla. Osuudet Tampere–Lielahti sekä Pohjois-Louko–Seinäjoki ovat kaksiraiteisia. Liikenteenohjaustoiminnot hoidetaan keskitetysti Seinäjoella sijaitsevasta liikenteenohjauskeskuksesta käsin.
Tampereen–Haapamäen sekä Haapamäen–Seinäjoen ratojen ruuhkia helpottamaan rakennettu oikorataosuus avattiin liikenteelle koko matkaltaan vuonna 1971. Joissain yhteyksissä rataosuus mielletään osaksi Seinäjoen ja Oulun välistä Pohjanmaan rataa.
[muokkaa] Ratakartta
Merkkien selitykset
● henkilöliikenteen asema
○ muu asema
Ⓣ tavaraliikennettä
Ⓗ henkilöliikenteen seisake
Ⓚ kohtauspaikka
Ⓥ välisuojastuspaikka
Ⓡ raiteenvaihtopaikka
Ⓛ lakkautettu
Ⓢ suunnitteilla
yksiraiteinen
moniraiteinen
yksityisraide
lakkautettu tai purettu
► yhteydet muille rataosille
| Liikennepaikka1 | km | Lyh. | Lisätiedot | |
|---|---|---|---|---|
| Seinäjoki | ● | 160 | Sk | Ⓣ ► Haapamäki ► Kaskinen ► Oulu ► Vaasa |
| Syrjämäki | ○ | 154 | Ski | Ⓡ |
| Larvakytö | ○ | 146 | Lyö | Ⓡ |
| Pohjois-Louko | ○ | 143 | Plu | Ⓡ |
| Peräseinäjoki | ○ | 131 | Psj | ⓀⓉ |
| Jalasjärvi | ○ | 123 | Jal | ⓀⓉ |
| Ylivalli | ○ | 115 | Ylv | Ⓚ |
| Madesjärvi | ○ | 104 | Md | ⓀⓉ |
| Ratikylä | ○ | 97 | Rlä | ⓀⓉ |
| Kuivasjärvi | ○ | 89 | Kis | Ⓚ |
| Lamminkoski | ○ | 81 | Lmk | Ⓚ |
| Parkano | ● | 75 | Pko | ⓀⓉ ► Niinisalo ► Kihniö |
| Poikkeus | ○ | 67 | Pkk | Ⓚ |
| Vahojärvi | ○ | 58 | Vjr | Ⓚ |
| Sisättö | ○ | 48 | Stö | Ⓚ |
| Karhejärvi | ○ | 38 | Krr | Ⓚ |
| Majajärvi | ○ | 29 | Mjj | Ⓚ |
| Lakiala | ○ | 22 | Lak | Ⓚ |
| Ylöjärvi | ○ | 13 | Ylö | ⓀⓉ |
| Lielahti | ○ | 6 | Llh | Ⓣ ► Pori |
| Tampere | ● | 0 | Tpe | Ⓣ ► Riihimäki ► Orivesi |
1 Liikennepaikka-sarakkeen linkit viittaavat rautatieasemista kertoviin artikkeleihin
[muokkaa] Historia
Kun Suomen rataverkon pääratoja sähköistettiin 1960-luvulla, todettiin vanha 1880-luvulla valmistunut Tampereen–Haapamäen–Seinäjoen päärataosuus ruuhkaiseksi ja huonokuntoiseksi. Sitä korvaamaan, matkaa lyhentämään ja ruuhkia vähentämään rakennettiin oikorata, joka linjattiin lähes viivasuoraan Lielahdesta Seinäjoelle. Rata rakennettiin suurelta osin turvesoille, ja tästä johtuen radalla on edelleen ongelmia painumisen vuoksi.
Radan linjausta suunniteltaessa rata linjattiin kulkevaksi Parkanon taajaman itäpuolitse, eikä alkuperäisten suunnitelmien mukaan Parkanoon ollut tarkoitus rakentaa henkilöliikenneasemaa lainkaan. Yleisön painostuksesta oikoradan varrelle kuitenkin rakennettiin henkilöliikenteen asema noin kuuden kilometrin päähän Parkanon keskustasta. Tuolloin rakennettu tilapäiseksi tarkoitettu parakkityylinen asemarakennus on edelleen käytössä. Kun uusi Parkanon liikennepaikka otettiin käyttöön, Haapamäen–Porin radalla sijainnut vanha Parkano-niminen liikennepaikka sai nimekseen Kairokoski.
Mikäli Parkanoon olisi ollut tarkoitus rakentaa henkilöliikenteen asema jo alun alkaen, olisi linjaus suunniteltu lähemmäs taajamaa. Teknisesti radan rakentaminen taajaman lähelle olisi ollut mahdollista ja kustannuksiltaan saman hintaista.
