Suhoi Su-27

Wikipedia

Suhoi Su-27 NATO:"Flanker"

Suhoi Su-27 Russkije Vitjazi (Русскиe Витязи) taitolentoryhmän väreissä

Määritelmä
Rooli	Ilmaherruushävittäjä
Miehistö	1 ohjaaja
Ensilento	20. toukokuuta 1977 T-101
Palveluskäyttöön	1986
Valmistaja	OKB Suhoi / Mihail Simonov
Mitat
Pituus	21.9 m	72 ft
Kärkiväli	14.7 m	48 ft 3 in
Korkeus	5.93 m	19 ft 6 in
Siipipinta-ala	46.5 m²	501 ft²
Painot
Tyhjäpaino	16,380 kg	36,100 lb
Kuormattuna	23,000 kg	50,690 lb
Suurin lentoonlähtö	33,000 kg	62,400 lb
Voimalaite
Moottori	2 Saturn-Ljulka AL-31F -suihkumoottoria
Työntövoima	122.8 kN	27,600 lbf
Suoritusarvot
Huippunopeus	2,500 km/h
Toimintasäde	1,500 km
Kantama	3,900 km	2,420 mi
Lakikorkeus	18,500 m	60,700 ft
Nousunopeus	19,500 m/min	64,000 ft/min
Aseistus
Tykit	30 mm Grjazev-Šipunov GŠ-30-1 tykki, 150 ammusta
Ohjukset	8,000 kg 10 siipiripustuspisteessä Jopa 6 R-27-ohjusta, 4 R-73 ohjusta

Suhoi Su-27 (Сухой Су-27, NATO-koodi Flanker) on alun perin neuvostoliittolainen hävittäjälentokone. Se oli vastine Yhdysvaltojen F-14 Tomcat, F-15 Eagle, F-16 Fighting Falcon ja F/A-18 Hornet -koneille. Koneesta suunniteltiin siksi hyvin ketterä ja sen kantama on pitkä. Kilpailu koneen suunnittelusta järjestettiin 1969 heti kun Neuvostoliitto tuli tietoiseksi Yhdysvaltain F-15 Eagle-hankkeesta. Suhoi -projektia nimitettiinkin "Anti-F-15:ksi". Kilpailuvaiheessa pyydettiin MiGiltä ja Suhoilta ehdotusta mahdolliseksi taisteluhävittäjäksi.

Ketteryydestään johtuen Su-27aa käytetään myös taitolentoon, ja sillä on tehty joitain harvinaisia temppuja, kuten Cobra, jossa kone lentää pienen hetken yli 90 asteen kohtauskulmalla, eli maha edellä, enemmän taaksepäin kuin eteenpäin.

Suhoi Su-33 eli Suhoi Su-27K on jatkokehitelmä nykyisistä Su-27:sta.

Sisällysluettelo

1 Tuotanto ja käyttäjät
2 Onnettomuuksia
3 Lähteitä
4 Aiheesta muualla
- 4.1 OKB Suhoi
- 4.2 Muita lähteitä

[muokkaa] Tuotanto ja käyttäjät

Noin 680 Su-27-konetta valmistettiin Neuvostoliitossa. Venäjällä on käytössä 400 Su-27-konetta. Kazakstanilla on 30 konetta ja se on tilannut 12 lisäkonetta. Valko-Venäjällä on mahdollisesti 20 konetta, Ukrainalla 66 ja Uzbekistanilla 20.

Kiina osti 26 Su-27-konetta vuosina 1991-92 ja 24 lisäkonetta vuosina 1995-96. Se osti 200 koneen valmistuslisenssin 1998.

Vietnamilla on 24 Su-27:aa ja on tilannut 12 lisää. Etiopialla on 10 konetta. Malesia on tilannut 18 Su-30-konetta. Indonesialla on 2 Su-27:aa ja 2 Su-30-konetta. Kuusi on viety Eritreaan, 8 Angolaan ja 14 Syyriaan.

Intia on tilannut 50 Su-30-konetta ja sillä on lisenssi valmistaa 140 konetta.

Suomeen liittyen Venäjän Leningradin sotilaspiirissä Suhoi Su-27:ää käyttävät tyyppinään 159. lentorykmentti Karjalan Besovetsissa (Petroskoissa), 177. lentorykmentti Karjalan Lotinanpellossa, 470. lentorykmentti Murmanskin alueen Afrikandassa, 722. lentorykmentti Gobissa ja 941. lentorykmentti Kilpajärvellä.

Suhoi Su-27:ää seuraavia tyyppejä ovat Suhoi Su-27SK, harjoituskone Suhoi Su-27UBK, Suhoi Su-27UB:stä kehitetty Suhoi Su-30MK, Su-27:stä kehitetty hävittäjäpommittaja Suhoi Su-32 sekä lentotukialushävittäjäksi suunniteltu yksipaikkainen ilmassa tankattava Suhoi Su-33.

[muokkaa] Onnettomuuksia

2005 15. syyskuuta Venäjän ilmavoimien 177. lentorykmentin Su-27 putosi Liettuaan lentäjän pelastauduttua heittoistuimella.
2002 4. elokuuta Ukrainan ilmavoimien Su-27 putosi väkijoukkoon Lvivissä ilmailunäytöksessä. 77 katselijaa kuoli, mutta lentäjä pelastui. Ohjaaja tuomittiin 14 vuodeksi vankeuteen ja toinen lentäjä kahdeksaksi vuodeksi.