Saladin
Wikipedia
Saladin (1137–1193) (arab. صلاح الدين يوسف بن أيّوب, Ṣalāḥ al-Dīn Yūsuf bin Ayyūb, arvonimeltään arab. الملك الناصر , al-Malik al-Nāṣir) perusti aijubidien dynastian Egyptissä ja Syyriassa. Hän taisteli myös ristiretkeilijöitä vastaan ja tuli tunnetuksi sotataidoistaan ja armeliaisuudestaan.
Saladin syntyi kurdiperheeseen Tikritissä vuonna 1137. Vuonna 1152 hän astui Syyrian hallitsijan Nur al-Dinin palvelukseen ja osoitti pian pätevyytensä taisteluissa ristiretkivaltioita vastaan. Hänen sedästään Shirkuhista tuli Egyptin visiiri vuonna 1169, mutta hän kuoli kahden kuukauden sisällä ja Saladin otti hänen paikkansa. Hän teki Egyptistä aijubidien vasallivaltion, Egyptin fatimidihallitsijoiden valituksista huolimatta. Vuonna 1171 hän syrjäytti Egyptin kalifaatin ja otti sulttaanin arvonimen.
Saladin ei Nur al-Dinin käskyistä huolimatta halunnut aloittaa sotaa Jerusalemin kuningaskuntaa vastaan ja Nur al-Din oli tästä syystä jo aloittamassa sodan Saladinia vastaan kun hän kuoli vuonna 1174. Saladin käytti tätä hyväkseen ja valtasi itselleen Damaskoksen, mutta hän ei kyennyt valtaamaan Aleppoa ja Mosulia, kahta tärkeää kaupunkia joita Nur al-Din oli hallinnut.
Vuonna 1187 Saladin hyökkäsi Jerusalemin kuningaskuntaa vastaan ja murskasi kuningaskunnan joukot Hattinin taistelussa. Hän myös vangitsi Jerusalemin kuninkaan Lusignanin Guyn. Itse Jerusalemin Saladin valtasi 2. lokakuuta 1187. Pian kaikki kaupungit Tyrosta lukuun ottamatta olivat hänen hallussaan.
Jerusalemin kukistuminen sai aikaan kolmannen ristiretken joka valtasi takaisin Akkon kaupungin. Englannin Rikhard I Leijonamieli löi Saladinin Arsufin taistelussa vuonna 1191. Saladin ja Rikhard sopivat vuonna 1192 että Jerusalem pysyisi muslimien käsissä, mutta että se olisi avoin krisitityille pyhiinvaeltajille.
Saladin kuoli pian tämän jälkeen vuonna 1193 Damaskoksessa.
