Praha

Wikipedia

Praha


vaakuna	lippu

Kraj

Hlavní město Praha

Perustamisvuosi

800-luku

Väkiluku

1 183 729 (31. maaliskuuta 2006)

496 km²

2 387 as/km²

177–399

Pavel Bém

Praha lausunta tšekiksi^? on Tšekin tasavallan pääkaupunki ja suurin kaupunki. Kaupungissa on noin 1,2 miljoonaa asukasta. Praha sijaitsee Vltava-joen (Moldau) rannalla. Kaupungin hyvin säilynyt historiallinen keskusta kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Prahan vanha suomenkielinen nimi on Praagi (Pieni tietosanakirja).

[muokkaa] Maantiede ja väestö

Prahan sijainti on 50°05′ pohjoista leveyttä ja 14°26′ itäistä pituutta. Keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 235 metriä.

Suurin osa kaupungista sijaitsee Vltava-joen laaksossa. Lisäksi Praha on levittäytynyt laaksoa ympäröiville kukkuloille, joita ovat Letná, Vítkov, Opyš, Vìtrov, Skalka, Emauzy, Vyšehrad, Karlov ja Petřín, joka on näistä korkein. Vltava-joki kulkee pituudestaan 23 kilometriä kaupungin läpi. Sen keskisyvyys tällä pätkällä on 2,75 metriä ja suurin syvyys 10,5 metriä.

Tsekkiläisistä yli kymmenesosa, noin 1,2 miljoonaa, asuu pääkaupungissa, lähinnä kaupungin ulkopuolisissa lähiöissä. Historiallisessa keskustassa asuu noin 40 000 ihmistä. Prahassa on noin 20 000 työtöntä, mikä on 3,4% kaupungin väestöstä.

[muokkaa] Historia

Praha on tunnettu tiilikatoista

Praha perustettiin 800-luvun jälkipuolella ja siitä tuli pian Böömin kuninkaiden asuinpaikka. Vltava-joen varrella on ollut asutusta noin vuodesta 500 eaa, jolloin sinne asettui kelttiläisiä heimoja. Heidän jälkeensä alueelle tuli germaaneja ja sitten slaaveja. Noin vuonna 800 aluetta nousi hallitsemaan Přemyslidien suku, tarun mukaan prinsessa Libušen perustamana. He rakensivat alueelle kaksi linnoitusta: toisen nykyisen Prahan linnan kohdalle, toisen vähän matkan päähän Vyšehradiin. Näiden linnoitusten suojissa saattoivat saksalaiset ja juutalaiset kauppiaat ja käsityöläiset harjoittaa ammattiaan.

1300-luvulla kaupunki kukoisti erityisesti Kaarle IV:n hallintokaudella. Tämä kuningas asettui Prahaan ja ryhtyi tositoimiin tehdäkseen siitä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan pääkaupunkina Euroopan mahtavimman kaupungin. Hän rakennutti mm. Uudenkaupungin, Kaarlensillan ja Kaarlen yliopiston (Karlova universita). Pian tämän jälkeen kaupunki kärsi kuitenkin kovin ja tuhoutui osittain hussilaissodassa, uskonpuhdistaja Jan Husin seuraajien ja katolisten ristiretkeläisten välisessä kiistassa. Hus oli tšekkiläinen pappi ja Prahan Kaarlen yliopiston rehtori 1400-luvun alussa. Hänet poltettiin roviolla vuonna 1415.

1500-luvun lopusta alkaen Prahan hallitsijoita olivat Habsburgit. He tukivat erityisesti taiteita ja toivat renessanssin aatteet kaupunkiin. Tällöin rakennettiin myös monet kaupungin palatseista ja kirkoista. Aika oli kuitenkin poliittisesti levotonta. Kolmikymmenvuotisessa sodassa paljon Prahaan kootuista taideaarteista ryöstettiin.

Neljä itsenäistä kaupunkia eli Hradčany, Malá Strana (Pieni puoli), Staré Město (Vanhakaupunki) ja Nové Město (Uusikaupunki) yhdistettiin yhdeksi Prahan kaupungiksi vuonna 1784. Myöhemmin siihen liitettiin Josefov (1850) ja Vyšehrad (1883), ja vuonna 1922 vielä 37 kuntaa, mikä nosti kaupungin väkimäärän 676 000:een. 1800-luku oli tšekkiläisten kansallisuusaatteen aikaa. Prahaa kunnostettiin, julkinen liikenne kehittyi ja kaupunki kasvoi.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen muodostetun Tšekkoslovakian valtion pääkaupungiksi tuli itseoikeutetusti Praha. Saksa miehitti Tsekkoslovakian ennen toista maailmansotaa, ja Praha pysyi miehitettynä vuodet 1939-1945. Kaupunki säästyi kuitenkin pahoilta vaurioilta, vaikka siellä käytiin taisteluja. Suurimmat tappiot koki Prahan juutalaisyhteisö. Vuonna 1939 kaupungissa asui noin 120 000 juutalaista, joista kymmenet tuhannet kuolivat vainoissa.

Toisen maailmansodan jälkeen, kun Tšekki oli joutunut kommunistihallinnon alaisuuteen, Praha oli pääkaupunkina poliittisten tapahtumien keskipiste ja mm. vuoden 1968 kansannousun, Prahan kevään, näyttämö. Neuvostoliitto kukisti kapinalliset. Ns. samettivallankumous vuonna 1989 merkitsi sosialistisen kauden loppua. Presidentiksi valittiin Václav Havel, ja Prahasta tuli Tšekkoslovakian rauhanomaisen jakautumisen jälkeen Tšekin tasavallan pääkaupunki.

Vuonna 2002 Praha kärsi vakavista tulvista, ja osa kaupungista oli evakuoitava. Tulva aiheutti paljon vahinkoa, mutta tärkeimmät turistikohteet pelastuivat.

[muokkaa] Liikenne ja kulkuyhteydet

Václavské náměstí

Praha on Euroopan liikenteen solmukohtia. Tärkeimmät rautatieasemat ovat Hlavní nádraži (Päärautatieasema), Holešovice, Smíchov ja Masarykovo nádraží. Kaupungissa on myös jokisatama. Prahassa sijaitsee Ruzyněn kansainvälinen lentoasema.

Prahan julkinen liikenne koostuu kolmesta metrolinjasta A, B ja C sekä raitiovaunu- ja bussilinjoista. Paikallisjunaliikenne on myös säännöllistä.

[muokkaa] Asukasmäärän kehitys

1230: noin 3 000–4 000 asukasta ¹
1370: noin 40 000 ²
1600: noin 60 000 ²
1804: 76 000
1837: 105 500
1850: 118 400 (157 200 mukaan luettuna esikaupungit)
1880: 162 300 (314 400 mukaan luettuna esikaupungit)
1900: 201 600 (514 300 mukaan luettuna esikaupungit)
1925: 718 300
1950: 931 500
1980: 1 182 800
1998: 1 193 300
2001: 1 169 100

Huomautukset:

ainoastaan Staré město
ainoastaan Staré město, Nové město, Malá Strana ja Hradčany

[muokkaa] Nähtävyydet

Kaarlensilta varhain aamulla

Týnin kirkko

Prahan lempinimiä ovat kautta historian olleet muun muassa "Kultainen kaupunki", "Sadan tornin kaupunki", "Kaikkien kaupunkien äiti" ja "Euroopan eurooppalaisin kaupunki". Se on erittäin suosittu kaupunkimatkojen kohde vanhojen ja kauniiden rakennustensa ansiosta, jotka edustavat hyvin monenlaisia arkkitehtonisia tyylisuuntia barokista kubismiin. Keskusta on uskomattoman runsas verkosto pieniä romanttisia katuja, eri aikakausilta peräisin olevia kirkkoja ja katedraaleja sekä renessanssi- ja barokkipalatseja. Tunnetuimpia turistinähtävyyksiä ovat:

Staré Město (Vanhakaupunki)
Malá Strana (Pieni puoli)
Hradčany, jossa ovat mm. Prahan linna ja Pyhän Vituksen katedraali
Kaarlensilta
Vanhankaupungin raatihuone ja sen tähtitieteellinen kello
Juutalaiskortteli ja erityisesti Vanha juutalainen hautausmaa
Kansallismuseo
Vyšehradin linna
Pyhän Yrjön luostari
Pyhän Nikolauksen kirkko
Kansallisteatteri
Zizkovin hautausmaa, jossa on Franz Kafkan hauta, sekä monet muut Kafkaan liittyvät paikat

Historiallinen vanhakaupunki (Staré město), joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon, on ilman muuta Prahan kuhisevinta aluetta ja houkuttelee turisteja kuin kärpäsiä. Vanhankaupungin aukiota (Staroměstské náměsti) ympäröivät Týnin kirkko, Pyhän Nikolauksen kirkko, Golz-Kinskýn palatsi ja Vanhankaupungin raatihuone, jonka tähtitieteellistä kelloa (Orloj) turistit kerääntyvät katsomaan tasatunnein. Kellon oikealla puolella oleva luurangon vedettyä narusta esiin marssivat 12 apostolia Pietari etunenässä. Aukion keskellä on Jan Husin muistomerkki. Muita vanhankaupungin nähtävyyksiä ovat Ruutiportti, Celetná ulice eli Celetná-katu ja Smetana-museo.

Vanhankaupungin vieressä on Juutalaiskortteli (Josefov) lukuisine synagogineen. Geton rakennukset purettiin 1800-luvun lopussa, mutta muutama tärkein rakennus säilytettiin. Tilalle pystytettiin kubistisia uudisrakennuksia. Kuuluisin nähtävyys on Vanha juutalainen hautausmaa, jonka alueella on noin 12 000 hautakiveä vieri vieressä. Prahan juutalaisia ei pitkään aikaan saanut haudata muualle, ja ahtauden vuoksi vainajia jouduttiin hautaamaan jopa kahteentoista kerrokseen.

Hradčany oli yksi niistä neljästä kaupungista, jotka muodostivat Prahan 1700-luvulla. Siellä sijaitsee moneen kertaan jälleenrakennettu Prahan linna, josta kaupunki sai alkunsa. Linna-alueen nähtävyyksiä ovat mm. Pyhän Yrjön luostari, Pyhän Yrjön basilika, Kuninkaanpalatsi, Pyhän Vituksen katedraali ja Kultainen kuja käsityöläistaloineen.

Vltava-joen toisella rannalla, jonne pääsee muun muassa pyhimyksiä esittävien barokkipatsaiden reunustamaa Kaarlensiltaa pitkin on kaupungin Pieni puoli (Malá strana). Tällä alueella on paljon barokkipalatseja. Talot ovat hyvin säilyneitä eivätkä uudet rakennukset ole päässeet pilaamaan idyllistä ilmapiiriä. Pyhän Nikolauksen kirkko ja Nerudova-katu ovat tärkeimmät nähtävyydet. Pienen puolen pohjoispuolella on Uusikaupunki (Nové Město), jonka perusti Kaarle IV vuonna 1348. Venceslauksen aukio (Václavské náměstí) on Tsekin historian monien kohtausten, kuten samettivallankumouksen tapahtumapaikka. Siellä sijaitsevat Kansallismuseo ja Pyhän Venceslauksen patsas. Kaarlenaukiolla puolestaan on Uudenkaupungin raatihuone.

Myös keskustan ulkopuolella on paljon mielenkiintoista nähtävää, kuten Vyšehradin linna ja Pietari-Paavalin kirkko, Prahan eläintarha, benediktiiniläisluostari Břevnov ja Trojan palatsi. Prahassa on myös näköalatornina pienoismalli Eiffelin tornista (Petřínská rozhledna).

Prahan museoista tunnetuimpia ovat Kansallismuseo (Národní muzeum), Lapidárium, Antonín Dvořák -museo (Muzeum Antonína Dvořáka) ja Bedřich Smetana -museo (Muzeum Bedřicha Smetany). Prahan omaa historiaa esittelee Muzeum hlavního města Prahy. Tunnettuja ovat myös Alfons Mucha -museo (Muchovo muzeum), Juutalainen museo ja Olutmuseo. Wolfgang Amadeus Mozartin elämästä Prahassa kerrotaan Vila Bertramkassa. Taiteen alalla on Kansallisteatterin (Národní divadlo) ja Valtionoopperan (Státní opera) lisäksi on erityisen tunnetuksi tullut Laterna Magica, avantgardistinen teatteri, jonka erikoiset näytännöt koostuvat elokuvasta, musiikista, baletista ja pantomiimista.