Ozzy Osbourne
Wikipedia
| Ozzy Osbourne | |
Ozzy Osbourne ja hänen vaimona Sharon Osbourne |
|
| Syntynyt: | 3. joulukuuta 1948 |
| Kuollut: | - |
| Taiteilijanimet: | {{{taiteilijanimet}}} |
| Kotoisin: | Birmingham, Engalnti |
| Aktiivisena: | 1969 - |
| Tyylilajit | Heavy metal, Hard Rock |
| Ammatit: | {{{ammatit}}} |
| Soittimet: | Laulu, Huuliharppu |
| Yhtyeissä: | Black Sabbath Kelly Osbourne |
| Levy-yhtiöt: | Epic Records, Sony |
| MusicBrainz | |
Ozzy Osbourne (oik. John Michael Osbourne, s. 3. joulukuuta 1948 Birmingham, Iso-Britannia) on brittiläinen rocklegenda. Osbourne on yksi heavy metal -yhtye Black Sabbathin perustajajäsenistä. Hän jätti Black Sabbathin 1979 ja aloitti menestykkään soolouran Blizzard of Ozz -yhtyeensä kanssa palaten Black Sabbathiin vuonna 1998. Soolouran tunnetuimat albumit ovat Blizzard of Ozz (1980), Diary of a Madman (1981) ja Bark at the Moon (1983). Jokainen Ozzyn soolouralla tehty albumi on myynyt Yhdysvalloissa vähintään platinaa. Blizzard of Ozz ja No More Tears ovat myyneet tähän asti suosituimpina Ozzyn sooloalbumeina nelinkertaisesti platinaa.
Tunnetuimmista kappaleista mainittakoon "Mr. Crowley", "Crazy Train", "Over the Mountain","Diary of a Madman", "Bark at the Moon", "Shot in the Dark", "No More Tears" ja "Mama, I'm Coming Home".
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lapsuus ja nuoruus
Ozzy Osbournen vanhemmat olivat tehdastyöläisenä työskennellyt John Osbourne ja Lucasin autotehtaalla sähköpiirejä koonnut Lillian Osbourne. Osbourneilla oli kolme tytärtä; Gillian, Iris ja Jean, jotka syntyivät ennen Ozzya. Hänen jälkeensä syntyivät vielä pojat Paul ja Tony.
Perhe asui pienessä ja huonokuntoisessa talossa Birminghamin Astonin tehdasalueen läheisyydessä. Heikon rahatilanteen vuoksi vaatteita jouduttiin käyttämään, kunnes ne kuluivat puhki. Talviöisin lapset nukkuivat yhdessä kasassa lämpiminä pysyäkseen. Päivisin lapset olivat omillaan.
Jo lapsena Ozzy Osbournea pidettiin erikoisena luonteena. 11-vuotiaana hän yritti tappaa tätinsä kissan leipäveitsellä ja 14-vuotiaana koetti hirttäytyä äitinsä pyykkinaruun. Vanhemmat nuhtelivat häntä usein. Toisinaan Osbourne kuitenkin käyttäytyi esimerkillisesti. Hän ihastui The Beatlesin musiikkiin ja joutui koulukiusatuksi, kun lauloi yhtyeen kappaleita välitunnilla. Yksi kiusaajista oli Osbournen tuleva yhtyekumppani Tony Iommi.
Osbourne lopetti koulun 15-vuotiaana. Hänellä oli luki- ja keskittymishäiriöitä. Hän teki töitä muun muassa teurastamolla ja putkimiehen apulaisena. Hän sai 25 punnan sakot näpistettyään tavaraa vaatekaupasta. Hänen isänsä John Osbourne ei suostunut rahoittamaan sakkoa, joten Ozzy istui kolme kuukautta pahamaineisessa Winson Greenin vankilassa.
[muokkaa] Black Sabbath
Vankilasta päästyään Ozzy ryhtyi tavoittelemaan laulajan uraa. Isältään lainaamillaan rahoilla hän hankki pa-laitteet ja kaksi mikrofonia. Hän lauloi erilaisissa yhtyeissä ja tapasi Geezer Butlerin. Myöhemmin Geezer ja Ozzy aikoivat perustaa oman bändin ja he laittoivat lehteen ilmoituksen, jossa hakivat kitaristia ja rumpalia. Näin he törmäsivät jälleen jo koulusta tuttuihin Tony Iommiin ja rumpali Bill Wardiin, joiden yhtye Mythology oli jokin aika sitten hajonnut. Nelikko perusti Earth-nimisen yhtyeen. Eräänä vuoden 1968 päivänä bändin basisti Butler näki Boris Karloffin tähdittämän elokuvan nimeltä "Black Sabbath". Bändi muutti sanoituksiaan ja soittoaan synkemmäksi. Geezer Butlerin väitetään harrastaneen noituutta noihin aikoihin. Tony Iommille sattuneen onnettomuuden johdosta Tony ja Geezer joutuivat madaltamaan kieliä, joka kuulostikin sitten erinomaiselta koko bändin mielestä. Black Sabbath soittaa bluesahtavaa heavy rockia.
Yhtye nousi suurmaineeseen albumeiden Black Sabbath (1970), Paranoid (1970) ja hittien "N.I.B.", "Iron Man" ja "Paranoid" myötä. Päihteiden käyttö yhtyeen kesken oli rankkaa. Ozzy jätti Black Sabbathin 1976, koska oli kyllästynyt Tony Iommin määräilyihin. Ozzy kuitenkin palasi Black Sabbathiin. Ozzyn tilannetta ei helpottanut isänsä kuolema syöpään vuoden 1978 alussa. 1979 Ozzy erotettiin alkoholin ja huumeiden liiallisen käytön takia.
[muokkaa] Sooloura
Osbournen kaksi ensimmäistä studioalbumia menestyivät hyvin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa, jossa Blizzard Of Ozz -levy myi platinaa. Osbournen musiikkia pidettiin onnistuneena, mutta konserteissa se jäi hänen rohkean esiintymisensä varjoon.
Diary Of A Madman -kiertueen konsertti Iowassa 20. tammikuuta 1982 on rock-historian kuuluisimpia. Osbourne puri elävältä lepakolta pään irti luullen sitä kumiseksi lelulepakoksi. Eläinsuojeluyhdistykset ympäri Yhdysvaltojen reagoivat tapaukseen voimakkaasti, ja Osbournen konsertteja alettiin seurata tarkoin. Amerikkalaisten lasten vanhemmat ilmaisivat paheksuntansa Osbournea kohtaan.
Suosionsa huipulla olevaa Osbournea kohtasi tragedia, kun hänen kahdella ensimmäisellä albumillaan kitaraa soittanut 25-vuotias Randy Rhoads kuoli 19. maaliskuuta 1982 Floridassa pienkoneen maahansyöksyssä. Konetta ohjasi Osbournen kiertuebussinkuljettaja, joka oli nauttinut kokaiinia ja houkutellut Rhoadsin sekä kiertueen meikkaajan mukaansa huvilennolle. Kaikki kolme kuolivat.
Osbournen kumppani Sharon Arden (myöh. Sharon Osbourne) kuitenkin rohkaisi miestään jatkamaan. Heinäkuussa 1982 pari vihittiin Havaijilla ennen Osbournen Japanin-kiertuetta. Myöhemmin heille syntyi kolme lasta, Aimee, Kelly ja Jack Osbourne.
Osbournet ottivat Ozzyn uran omiin käsiinsä. Vuonna 1983 Osbourne julkaisi kolmannen soololevynsä Bark at the Moon. Kitaraa sekä tällä että seuraavalla, vuonna 1986 ilmestyneellä levyllä The Ultimate Sin soitti Jake E. Lee. 1988 Leen tilalle astui Zakk Wylde, joka soittaa edelleen Osbournen sooloyhtyeessä. The Ultimate Sinillä on yksi Osbournen tunnetuimmista kappaleista "Shot In The Dark". Siitä tuli hänen ensimmäinen henkilökohtainen hittisinglensä nousten Billboardin singlelistalla sijalle 20.
Osbourne ajautui jälleen kahnauksiin amerikkalaisten vanhempien kanssa. Kuuluisin tapaus oli varmasti vuonna 1984 tapahtunut amerikkalaisen John McCollumin itsemurha. McCollum kuunteli Osbournen laulua nimeltä Suicide Solution, joka kertoi AC/DC:n laulaja Bon Scottin elämästä ja itsemurhasta. Poika ampui päivän Suicide Solution -laulua kuunneltuaan itseään päähän umpikännissä. Osbourne joutui oikeuden eteen puolustaen itseään: "Ei ole minun vikani, jos musiikkini ymmärretään väärin". Syytteet raukesivat lopulta eikä Osbournea tuomittu. Pian myös muut heavy metal -artistit joutuivat samanlaisten syytösten kohteeksi, ja heavy metalia alettiin kutsua paholaisen musiikiksi.
Vuonna 1985 Osbourne esiintyi Live Aid -konsertissa Black Sabbathin alkuperäiskokoonpanon kanssa. Viidennen studiolevynsä No Rest For The Wicked julkaistuaan hän lähti pitkälle kiertueelle. Kiertueen jälkeen syyskuussa 1989 hänet pidätettiin Sharon-vaimonsa murhayrityksestä. Heidän tyttärensä 6-vuotissyntymäpäivillä Osbourne yritti päihtyneenä kuristaa vaimonsa hengiltä. Hän sai kolmen kuukauden yhdyskuntapalvelutuomion ja joutui vieroitushoitoon.
Sen jälkeen Osbourne vietti hiljaiseloa ja teki pieniä kiertueita oman yhtyeensä kanssa. Syyskuussa 1991 ilmestyi hänen kuudes studiolevynsä No More Tears, jonka laulusta Mama I´m Coming Home tuli suuri hitti.
Syy Ozzyn tärisemiseen on geneettinen. Hänen äitinsäkin tärisi ikääntyessään. Heikosta fysiikastaan huolimatta Osbourne lanseerasi Madness of Theater -kiertueen ja sen jälkeen No More Toursin, josta oli määrä tulla hänen viimeinen kiertueensa. Alkuperäinen Black Sabbath esiintyi lyhyesti muutamalla kiertueen konsertilla.
Omien sanojensa mukaan Osbourne turhautui Madness of Theater -kiertueen jälkeen. Tekemisen puute sai hänet säveltämään uutta musiikkia. Hän lyöttäytyi yhteen kitaristi Steve Vain kanssa. Tuloksena oli noin 50 laulua. Vuoden 1995 alussa Osbourne lensi Pariisiin, jossa hän äänitti Ozzmosis-albumin.
Levyn julkaisun jälkeen Osbourne lähti maailmankiertueelle ja esiintyi muun muassa KISSin kanssa Monsters of Rock -festivaalilla. Sharon Osbournen ehdotuksesta hänelle perustettiin oma rockfestivaali. Syksyllä 1995 järjestettiin ensimmäinen Ozzfest, jossa esiintyi Osbournen ohella metallimusiikin lupauksia sekä vanhempia rock- ja heavybändejä.
[muokkaa] Black Sabbathin paluu
Vuoden 1996 joulukuussa Black Sabbath soitti jälleen yhteiskonsertin kotikaupungissaan Birminghamissa. Pian yhtyeen ilmoitettiin olevan Ozzfestin pääesiintyjä vuonna 1998. 1998 yhtye julkaisi Reunion-tupla-albumin, jossa oli Birminghamin konserttitaltioinnin lisäksi kaksi uutta studioraitaa. Samaisena vuonna yhtye esiintyi myös Suomessa Provinssirockissa 1998.
Vuonna 1999 Ozzfestin päätapahtuma oli Black Sabbathin The Last Supper -kiertue, jonka oli määrä olla yhtyeen alkuperäiskokoonpanon viimeinen. Yhtye kuitenkin jatkoi esiintymisiään. Vuonna 2000 se vieraili David Lettermanin televisio-ohjelmassa ja kiersi maailmaa. Seuraavan kerran Black Sabbath soitti yhdessä syksyllä 2004 Ozzfestissa.
5. heinäkuuta 2005 yhtye vieraili Euroopan-kiertueellaan Suomessa, Helsingin Hartwall Areenalla.
[muokkaa] Ozzyn paluu
Ozzy Osbourne teki paluun sooloartistiksi marraskuussa 2001 kuuden vuoden tauon jälkeen. Hänen uusi soololevynsä kantoi nimeä Down To Earth. "Dreamer"-singlestä tuli suosittu, ja samana syksynä alkanut The Osbournes -tosi-tv-sarja nosti Osbournen uudelleen suosioon. Ohjelma rikkoi jo ensimmäisellä tuotantokaudellaan katsojaennätyksiä. Se oli MTV:n katsotuin sarja, mutta kuvaukset lopetettiin vuonna 2004.
2002 Osbourne teki ensimmäisen soolokiertueensa seitsemään vuoteen. 15. helmikuuta tokiolaisella Budokanin urheiluareenalla soitettu konsertti taltioitiin livealbumiksi sekä DVD:ksi.
Joulukuussa 2003 Osbourne oli kuolla Buckinghamshiren maatilallaan sattuneessa mönkijäonnettomuudessa, mutta hän selvisi siitä luunmurtumilla.
Vuoden 2005 alussa Sharon Osbourne ilmoitti, että hänen miehensä säveltää uusia lauluja. Hänen mukaansa uusi levy ilmestyy vuonna 2006.
Vuonna 2005 Ozzy Osbournella todettiin Parkinin syndrooma, Parkinsonin taudin lievempi muoto.
[muokkaa] Diskografia
[muokkaa] Studiolevyt
- Blizzard of Ozz (1980)
- Diary of a Madman (1981)
- Bark at the Moon (1983)
- The Ultimate Sin (1986)
- No Rest for the Wicked (1988)
- No More Tears (1991)
- Ozzmosis (1995)
- Down to Earth (2001)
[muokkaa] Livelevyt ja kokoelmat
- Speak of the Devil (live, 1982) (Euroopassa nimellä Talk of the Devil)
- Randy Rhoads Tribute (1987)
- Best of Ozz (1989)
- Just Say Ozzy (live-EP, 1990)
- Live & Loud (tuplalive, 1993)
- The Ozzman Cometh - The Best of Ozzy Osbourne (1997)
- Live at Budokan (live, 2002)
- The Essential (kokoelma, 2003
- Prince Of Darkness (4 CD:n kokoelma, 2005)
- Under Cover (coveralbumi, 2005)
[muokkaa] Singlet
- Gets Me Through (2001)
- Dreamer (2002)
[muokkaa] Videot
- The Ultimate Ozzy (1986)
- Live & Loud (1993)
