Synnytys

Wikipedia

Synnytys on raskauden päätösvaihe, jossa nisäkkäillä naaraan kohdussa kasvanut poikanen siirtyy ulkomaailmaan naaraan emättimen kautta. Ihmisillä synnytys tapahtuu keskimäärin noin 38 viikon kuluttua hedelmöittymisestä. Raskaus on täysiaikainen, kun se on kestänyt vähintään 37 ja enintään 42 viikkoa. Synnytys voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen, joita ovat avautumisvaihe, ponnistusvaihe ja raskausjäännösten poistuminen.^[1]

Yleensä synnytys alkaa kohdun supistuksilla, jotka ovat ensin harvempia ja tihenevät sekä voimistuvat kohti ponnistusvaihetta. Kohdun alaosa ja emätin laajenevat supistuksien johdosta synnytyskanavaksi, jolloin yleensä sikiökalvot puhkeavat ja lapsivesi poistuu emättimen kautta ulos. Lapsivedenmeno voi tapahtua myös ennen supistuksien alkamista. Avautumisvaihe alkaa, kun supistuksia tulee säännöllisesti noin 10 minuutin välein. Kohdunkaula lyhenee ja kohdunsuu avautuu. Kun kohdunkaula on halkaisijaltaan 10 senttimetriä ja sikiön pää laskeutunut lantionpohjalle, avautumisvaiheen katsotaan päättyneen. Kestoltaan avautumisvaihe vaihtelee viiden ja kymmenen tunnin välillä.

Sikiön pään laskeuduttua lantionpohjalle se alkaa painaa supistusten aikana äidin peräaukkoa, mikä saa äidille aikaan voimakkaita ponnistuksia. Ponnistusvaiheessa, joka kestää puolesta tunnista kahteen, sikiö syntyy normaalisti pää edellä kasvojen ollessa äidin selkää kohden. Liian nopea pään ulostulo saattaa aiheuttaa välilihan repeämiä. Pään synnyttyä kätilö avustaa ensin vuorotellen sikiön olkapäät ja sitten lopun ruumiin ulos äidistä. Ponnistusvaihe päättyy lapsen syntymään.

Näiden synnytysvaiheiden jälkeen äidistä poistuvat viimeisessä vaiheessa sikiökalvot ja istukka. Synnytyksen jälkeen voi vielä tuntua jälkipolttoja, jotka johtuvat kohdun supistelusta sen palatessa normaaliin kokoonsa.

Jos synnytys ei onnistu äidin omin voimin, synnytystä avustetaan synnytysinstrumenteilla, lähinnä imukupeilla tai pihdeillä. Vaikeammissa tapauksissa tehdään keisarinleikkaus.

Nykyisin synnytys tapahtuu sairaaloissa, koska normaalistikin alkanut synnytys voi muuttua vaaralliseksi äidille, sikiölle tai molemmille. Yleensä synnytys kuitenkin tapahtuu itsestään eikä avustavia toimenpiteitä tarvita. Aikaisemmin synnytettiin kotioloissa, yleensä saunassa.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Synnytyksestä Kuopion yliopistollisen sairaalan Tutuks -palvelusta

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Ylikorkala, Kauppila (2004): Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim. ISBN 951-656-099-7. ss. 325-335

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. Harkitse myös, voisiko tämän mallineen vaihtaa johonkin kuvaavammista tynkämallineista.