Näppäimistö

Wikipedia

Näppäimistö, jossa on mm. mediasoittimien hallintaan tarkoitettuja näppäimiä.

Näppäimistö on tiedon syöttämiseen tarkoitettu laite, joka koostuu sormilla painettavista näppäimistä. Näppäimistöjä on monissa teknisissä laitteissa, kuten tietokoneissa, kirjoituskoneissa ja laskimissa.

Tietokoneiden näppäimistöt muistuttavat yleensä perusasettelultaan kirjoituskoneiden näppäimistöjä, mutta niissä on enemmän näppäimiä. Eri tietokoneperheissä käytetyt näppäimistöt eroavat jonkin verran toisistaan, mutta nykyisin erot ovat suhteellisen vähäiset. IBM PC -yhteensopivissa koneissa on ollut käytössä kolme yleistä näppäimistöstandardia, joista nykyisin yleisimmässä on 105 näppäintä, mutta joissain uusimmissa malleissa voi olla vielä erityisiä lisänäppäimiä. PC-näppäimistöjä voi usein käyttää myös muissa koneissa.

Natural/Ergo-näppäimistö on keskeltä taitettu malli, joka vähentää ranteisiin kohdistuvaa rasitusta.

Sisällysluettelo

1 Qwerty-näppäimistö
2 Vaihtoehtoiset asettelut
3 PC-näppäimistö
- 3.1 Merkkien kirjoittaminen
- 3.2 Komento- ja ohjausnäppäimet
4 Liitännät
5 Lähteet
6 Katso myös
7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Qwerty-näppäimistö

Yleisintä kirjoituskonetyyppisten näppäimistöjen asettelua kutsutaan yleisesti Qwerty-järjestelmäksi, koska sen ylimmän kirjainrivin kuusi ensimmäistä näppäintä muodostavat tämän kirjainyhdistelmän.

Qwerty-järjestelmästä on olemassa useita kansallisia muunnelmia, esimerkiksi saksankielisten maiden Qwertz ja ranskalainen Azerty. Useimmissa muunnelmissa erot kuitenkin keskittyvät perusnäppäinalueen oikeaan reunaan, jonne esimerkiksi suomalaisessa versiossa on istutettu skandinaavisten kirjainten Å, Ä ja Ö näppäimet. Qwerty-järjestelmää käytetään tietotekniikassa myös muiden kuin latinalaisia aakkosia käyttävien kielten, kuten japanin ja kiinan, merkinsyöttöjärjestelmien pohjana, mistä syystä sen mukaisia näppäimistöjä tavataan yleisesti kaikkialla maailmassa. Asettelu ei kuitenkaan ole täysin yleismaailmallinen: esimerkiksi yleisimmällä venäjän kirjoittamiseen käytetyllä asettelulla ei ole mitään yhteyttä Qwerty-asetteluun.

Vanhimmissa kirjoituskoneissa 1800-luvulla kirjainten järjestys vaihteli. Useimmiten kirjaimet olivat aakkosjärjestyksessä. Näitä ensimmäisiä kirjoituskoneita ei ollut tarkoitettu yleiseen käyttöön vaan esimerkiksi sokeiden apuvälineiksi.

Qwerty-asettelu sai alkunsa Yhdysvalloissa Remingtonin kirjoituskonetehtaalla 1800-luvun lopulla. Alkuaikoina alan tehtaat levittivät myyttiä, että Qwerty on tieteellisesti osoitettu nopeimmaksi mahdolliseksi näppäinyhdistelmäksi, ja myytti elää osittain edelleen. Nykyisillä laitteilla asia on jotakuinkin päinvastoin: Qwerty-asettelu kehitettiin alun perin siten, että yleisimpiin, englannin kielessä käytettyihin kirjaimiin liittyvät kirjasinten iskurit ovat mahdollisimman etäällä toisistaan^[1], toisin sanoen yleisimmät kirjaimet sijaitsevat näppäimistössä kaukana toisissaan. Väite Qwerty-asettelun tarkoituksellisesta hitauden tavoittelemisesta on kyseenalainen, sillä kymmensormijärjestelmä tuli käyttöön vasta Qwerty-näppäimistön ollessa markkinoiden hallitseva näppäinasettelumalli^[2].

Myöhemmin kirjoituskoneiden jumiutumisongelmasta päästiin teknisen kehityksen myötä eroon, mutta kirjainten sijoittelu ei muuttunut tehokkaammaksi. Konekirjoittajat olivat tottuneet Qwerty-näppäimistöön ja opetelleet tekemään työnsä sillä, koska kirjoituskonevalmistajat sellaisia valmistivat; kirjoituskonetehtaat puolestaan valmistivat edelleen Qwerty-näppäimistöjä, koska sellaisia konekirjoittajat osasivat käyttää. Näin ratkaisu on jäänyt pysyväksi käytännön standardiksi ja uudetkin kirjoittajat opetetaan käyttämään sitä, vaikka aakkosjärjestyksen mukainen näppäimistö oletettavasti olisi helpompi oppia ja jotkin aivan toisenlaiset asettelut voisivat olla nopeampia ja miellyttävämpiä käyttää. Qwertyn suosion vakiintumisesta on tullut tavallinen esimerkki johtavan markkina-aseman kehittymisestä^[3].

[muokkaa] Vaihtoehtoiset asettelut

Qwerty on suunnilleen yhtä hyvä tai huono kaikkien kielten tarpeisiin. Jos kirjainjärjestystä haluttaisiin parantaa, kirjaimet saattaisi kannattaa jaotella näppäimistöllä niiden yleisyyden mukaan. Yleisimmin käytetyt kirjaimet pitäisi saada niin sanotulle perusriville, näppäimistön keskimmäiselle riville, jolla sormet lepäävät kymmensormijärjestelmää käytettäessä. Silloin sormia täytyisi liikuttaa mahdollisimman vähän, mikä paitsi nopeuttaisi kirjoittamista, myös vähentäisi kirjoittamisen käsille aiheuttamaa rasitusta. Koska eri kielissä yleisimmät kirjaimet vaihtelevat, olisi tällöin kuitenkin joka kielelle luotava oma näppäinjärjestys.

Dvorak-näppäimistö

Dvorak-näppäimistö on tehokkaampi ja Qwertyn jälkeen suosituin näppäimistöasettelu englannin kirjoittamiseen. Sitä voi käyttää myös suomea kirjoittettaessa, kunhan näppäimistöön lisätään Ä ja Ö. Samanlaisten periaatteiden mukaisesti mutta nimenomaan suomea varten on kehitetty esimerkiksi DAS-näppäimistö.

[muokkaa] PC-näppäimistö

Lähikuva PC-näppäimistön vasemmasta alareunasta.

Tyypillinen suomalainen PC-näppäimistö perustuu Qwerty-näppäimistöasetteluun, jossa on perusnäppäimistön lisäksi erikoisnäppäimiä. Kaikkiaan näppäimiä on tavallisesti 101–105.

[muokkaa] Merkkien kirjoittaminen

Näppäimistön perusosan kolmella keskimmäisellä rivillä ovat edustettuina tavallisimmin tarvittavat latinalaiset kirjaimet ja välimerkit. Kirjainnäppäimiin on tavallisesti merkitty vain suuraakkoset, vaikka niiden oletusarvoisena syötteenä ovat pienaakkoset; suuraakkosia voi kirjoittaa pitämällä samanaikaisesti alhaalla vaihto- eli shift-näppäintä (jonka symbolina saattaa olla pelkkä lihava ylänuoli ⇧). Vaihtonäppäimiä on itse asiassa kaksi, alimman kirjainrivin vasemmalla ja oikealla laidalla, mutta vaikutukseltaan ne ovat yhteneväisiä. Vasemmanpuoleisen vaihtonäppäimen yläpuolella olevan caps lock -näppäimen avulla suuraakkoset saa lukittua oletusarvoisiksi (tällöin näppäimistön oikeaan ylänurkkaan syttyy yleensä erityinen merkkivalo), ja samalla vaihtonäppäinten vaikutus kääntyy päinvastaiseksi eli niiden avulla voikin kirjoittaa pienaakkosia suuraakkosten lomaan. Pienaakkoset palautuvat oletusarvoisiksi, kun caps lock -näppäintä painetaan uudestaan.

Perusnäppäimistön alimman rivin keskellä on leveä näppäin, jolla kirjoitetaan välilyönti. Sen oikealla puolella sijaitsee alt gr -erikoisnäppäin, jota käytetään vaihtonäppäimen tapaan joidenkin erikoismerkkien kirjoittamiseen. Muihin kuin kirjainnäppäimiin onkin tyypillisesti merkitty kaksi tai joskus kolmekin merkkiä, joista näppäimen vasempaan alanurkkaan asemoitu merkki on näppäimen oletussyöte, sen yläpuolella oleva toimii vaihtonäppäimen avulla ja kolmas, näppäimen oikeaan alanurkkaan asemoitu merkki alt gr -näppäimen avulla. Perusnäppäimistön ylin rivi sisältää numeromerkit ja joukon erikoismerkkejä. Caps lock -näppäin ei vaikuta muihin kuin kirjainnäppäimiin, joten numeronäppäimillä kirjoitetaan caps lockista riippumatta aina oletusarvoisesti numeroita ja erikoismerkit on kirjoitettava vaihtonäppäimen (tai alt gr -näppäimen) avulla.

Oikeanpuoleisen vaihtonäppäimen yläpuolella on normaalia näppäintä selvästi isompi palautus- tai kappaleenvaihtonäppäin (return), jonka symbolina on vasemmalle kääntyvä kulmanuoli ↵. Tekstinkäsittelyohjelmissa palautusnäppäin tuottaa yleensä näkymättömän merkin, joka osoittaa tietokoneelle kappaleen vaihtuvan, mutta joissain muissa ohjelmissa palautusnäppäin tuottaa pelkän rivinvaihtomerkin (joka äkkiseltään voi vaikuttaa samalta asialta, mutta ei ole; myös tekstinkäsittelyohjelmissa palautusnäppäin tuottaa pelkän rivinvaihdon, jos samalla pitää vaihtonäppäintä alhaalla). Palautusnäppäimen yläpuolella on askelpalautin (backspace), jota symboloi vasemmalle osoittava nuoli ←. Tekstinkäsittelyohjelmissa se pyyhkii pois kohdistinta edeltävän merkin, kun taas selaimissa tai tiedostonhallinnassa sen avulla voi yleensä palata edelliselle sivulle tai tasolle.

Palautusnäppäimen ja askelpalauttimen vieressä, niiden vasemmalla puolella, on kaksi tarkenäppäintä, joista ylemmässä on akuutti ´ (oikealle kallistuva aksenttimerkki) ja sen yläpuolella gravis ` (vasemmalle kallistuva aksenttimerkki). Alemmassa näppäimessä on treema ¨ (kaksi pistettä), sen yläpuolella sirkumfleksi ^ (ylöspäin osoittava nuolenkärki) ja oikeassa alanurkassa tilde ~ (aaltoviiva). Merkkien keskinäinen asettelu toimii samoin kuin muissakin näppäimissä (vasemmassa alanurkassa oleva merkki on näppäimen oletussyöte, ja sen yläpuolinen merkki kirjoitetaan vaihtonäppäimen ja oikeanpuoleinen alt gr -näppäimen avulla), mutta erikoista on, että merkki ei näppäiltäessä tule heti näkyviin. Aksenttimerkkejä ei ole tarkoitettu käytettäviksi itsenäisesti, vaan ne esiintyvät tavallisesti vain jonkin kirjaimen tarkkeina: é, à, ü, ô, ñ. Kirjoitettaessa ne jäävätkin odottamaan seuraavaa kirjainta ja ilmestyvät näkyviin vasta sen kera. Näin suomalaisella näppäimistöllä on varsin helppo kirjoittaa useiden eurooppalaisten kielten erikoismerkkejä.

Ylimmän kirjainrivin vasemmalla puolella on niin sanottu sarkain- eli tabulointinäppäin, jossa tavallisesti on oikealle osoittava, pystyviivaan päättyvä nuoli ⇥ (ja sen yläpuolella samanlainen mutta vasemmalle osoittava nuoli ⇤ ilmaisemassa, että vaihtonäppäimellä vaikutus kääntyy päinvastaiseksi). Sarkainnäppäimen tarkoitus vaihtelee käytettävän ohjelman mukaan, mutta esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmissa se tuottaa tavallisesti näkymättömän merkin, joka ohjaa kohdistimen eli kursorin asettumaan erikseen asetettavaan sarkainkohtaan. Toisaalta taulukoissa sarkainnäppäin ei tuota minkäänlaista merkkiä, vaan sen avulla siirretään kohdistinta solusta toiseen.

Näppäimistön merkinnät eivät yleensä kerro koko totuutta käytettävissä olevasta merkkivalikoimasta. Nykyaikaisissa Suomen oloihin kotoistetuissa tietokonejärjestelmissä esimerkiksi alt gr -näppäin yhdessä Ö-näppäimen kanssa saattaa tuottaa niin sanotun tanskalaisen Ö:n (Ø) ja S-näppäimen kanssa niin sanotun hattu-S:n (Š), vaikkei sitä näppäimistöön olisikaan erikseen merkitty. Itse asiassa näppäimistön tuottamat merkit eivät ole mitenkään kiinteästi sidoksissa näppäimistön ulkoiseen asetteluun. Tietokoneen asetuksia muuttamalla tavallisen Qwerty-näppäimistön voi hyvin vaihtaa toimimaan jonkin vaihtoehtoisen näppäimistöasettelun mukaisesti ja saada tuottamaan vaikkapa kyrillisiä kirjaimia, kunhan tietokoneeseen on asennettu asianmukaiset näppäimistökartat, merkistöt ja fontit. Tällöin haluttujen kirjainten löytäminen näppäimistöstä voi tosin olla hankalaa, kun näppäinten tuottamaa syötettä ei voi päätellä päältäpäin.

[muokkaa] Komento- ja ohjausnäppäimet

Näppäimistön alimmalla rivillä välilyöntinäppäimen vasemmalla puolella ovat kontrolli- eli ctrl-näppäin (control), Windows-näppäin ja alt-näppäin, joita voidaan käyttää yhdessä muiden näppäinten kanssa antamaan tietokoneelle ja ohjelmille komentoja. Ikkunoiduissa, graafisissa käyttöliittymissä ne tarjoavat näppärän oikotien, niin ettei käyttäjän tarvitse aina ruveta hakemaan komentoja valikoista hiiren avulla, mutta toisaalta käyttäjän on opeteltava näppäinyhdistelmät ulkoa, ennen kuin niistä on iloa. Välilyöntinäppäimen ja erikoismerkkien kirjoittamiseen tarvittavan alt gr -näppäimen oikealla puolella on vielä toinen Windows- ja ctrl-näppäin ja usein niiden välissä niin sanottu menunäppäin, jonka toiminta vastaa hiiren kakkospainiketta.

Perusnäppäimistöosan yläpuolella vasemmassa kulmassa on esc-näppäin (escape), jolla toisinaan voi keskeyttää tietokoneen suorittaman toiminnon, mutta joissain ohjelmissa sillä saattaa olla muita erityistehtäviä. Esc-näppäimen oikealla puolella on rivistö funktio- eli toimintonäppäimiä (F1–F12), joihin voi liittyä lisää ohjelmakohtaisia erityiskomentoja: esimerkiksi F1-näppäin tuo tyypillisesti esiin käytettävän ohjelman ohjeistusta. Ensimmäisissä PC-koneiden näppäimistöissä (PC/XT) toimintonäppäimiä oli vain kymmenen ja ne olivat näppäimistön vasemmassa reunassa parijonossa. Toimintonäppäinrivin oikeassa reunassa on yleensä vielä muutama erikoisnäppäin: print screen- (joka Windowsissa kopioi näytöstä kuvan leikepöydälle), scroll lock- ja pause/break-näppäimet.

Perusnäppäimistöosan oikealla puolella on tavallisesti kohdistimen ohjausnäppäimiä: neljä erillistä nuolinäppäintä (arrow keys) ja niiden yläpuolella näppäimet home (jolla kohdistin siirtyy rivin alkuun), end (rivin loppuun), page up (edelliselle sivulle) ja page down (seuraavalle sivulle). Samaan näppäinryhmään kuuluva insert-näppäin asettaa tekstinsyötön niin sanottuun päällekirjoitustilaan, jolloin jokainen vanhan tekstin lomaan lisättävä merkki korvaa sen alle jäävän vanhan merkin, sen sijaan että uudet merkit työntäisivät vanhaa tekstiä edellään, kuten tavallisesti. Delete-näppäin puolestaan poistaa kohdistinta seuraavan merkin kirjoittamatta mitään tilalle.

Samat kohdistimen ja tekstinsyötön ohjausnäppäimet sisältyvät myös näppäimistön oikeassa laidassa olevaan erilliseen numeronäppäimistöön, vaikka niiden asettelu on erilainen. Numeronäppäimistön vasemmassa ylänurkassa on lisäksi num lock -näppäin, joka toimii samaan tapaan kuin kirjainnäppäimiin vaikuttava caps lock: sen avulla numeronäppäimistön voi lukita laskinmaiseksi näppäimistöksi, jolla voi yksikätisesti syöttää lukuja ja laskea yksinkertaisia aritmeettisia perusyhtälöitä (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja).

Kannettavien tietokoneiden näppäimistössä on yleensä hieman vähemmän näppäimiä ja erilainen näppäinjärjestys. Esimerkiksi erillinen numeronäppäimistö puuttuu yleensä tilansäästön vuoksi kokonaan. Niin sanotuissa multimedianäppäimistössä on lisäksi joitakin ohjelmoitavia erikoisnäppäimiä esimerkiksi äänenvoimakkuuden säätöön sekä selaimen ja yleisimpien apuohjelmien käynnistykseen ja sammuttamiseen.

[muokkaa] Liitännät

Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta näppäimistö.

Erillisen näppäimistön liitäntöjä on lukuisia erilaisia. PC-koneissa liitin on aluksi ollut iso ja pyöreä DIN5-liitin, IBM:n PS/2-koneiden myötä pienempi pyöreä PS/2-liitin (MiniDIN6) ja nykyisin usein USB-liitin. Applen tietokoneet ovat aiemmin käyttäneet ADB-liitintä, Sunin työasemat sarjaliitäntään perustuvia DB15 (Sun3-koneet) ja MiniDIN8-liittimiä (Type 5 -näppäimistöt). Nykyisin valmistajakohtaiset liittimet on pääasiassa korvattu USB-liittimin.

Liitäntä voi olla myöskin johdoton infrapuna- tai radioyhteydellä (esim. Bluetooth) varustettu näppäimistö.