Milton Friedman
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi. |
| Syy: Lähdemerkinnät puuttuvat ja neutraalisuutta parannettava Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Milton Friedman (s. 31. heinäkuuta 1912, New Yorkissa, Yhdysvalloissa, k. 16. marraskuuta 2006) oli yhteiskuntafilosofi ja Nobelin palkinnon taloustieteessä 1976 saanut ekonomisti. Yhdysvaltain entinen apulaisvaltiovarainministeri J. Bradford DeLong pitää Friedmania 1900-luvun toiseksi vaikutusvaltaisimpana taloustieteilijänä John Maynard Keynesin jälkeen.[1] Häntä pidetään monetaristisen taloustieteen ja kansalaispalkan isänä.
Niin sanottua Chicagon koulukuntaa edustanut Friedman vaikutti merkittävästi esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Ronald Reaganin ja Britannian pääministeri Margaret Thatcherin ajatuksiin, vaikka Reagan ja Thatcher eivät täysin harjoittaneetkaan hänen kannattamaansa liberaalia politiikkaa edes talouden alalla. 1990-luvulla Friedmanin oppeja on osin sovellettu muun muassa Virossa ja Uudessa-Seelannissa. Merkittävimpänä saavutuksenaan hän piti asevelvollisuuden ("pakkotyön") lakkauttamista Yhdysvalloissa.
Friedman oli maailman tunnetuimpia korkeiden verojen, sääntelyn ja inflaation vastustajia. Vuonna 1980 esitetty Friedmanin kirjoittama 10-osainen talouspoliittinen television dokumenttisarja Free to Choose kasvatti vapaan markkinatalouden kannatusta USA:n suuren yleisön keskuudessa ja vaikutti Reaganin voittoon vuoden 1980 presidentinvaaleissa. Tämän jälkeen Friedman toimi presidentti Reaganin talouspoliittisena neuvonantajana. Ohjelmasarjan ohessa Milton Friedman kirjoitti kirjan Vapaus valita (suom. 1982) puolisonsa Rose Friedmanin kanssa.
Milton Friedmania on luonnehdittu yhdestä näkökulmasta Keynesin tähtioppilaaksi ja tämän työn täydentäjäksi. Kun Keynesin teoria käsitteli korkoa, työllisyyttä ja rahaa, Friedman täydensi mallia hinnoilla. Friedman lisäsi Keynesin viitekehykseen teorian hinnoista ja inflaatiosta. Tämä perustui ajatukselle luonnollisesta työttömyysasteesta sekä valtiolliselle politiikalle asetettavista rajoista talouden vakauttamisessa pitkäaikeisten kasvutrendiensä ympärille; näiden rajojen ylittäminen sysäisi liikkeelle hallitsemattoman inflaation. Friedmanin Anna Schwartzin kanssa kirjoittama A Monetary History of the United States aloitti hänen 30-vuotisen missionsa rahapolitiikan merkityksen palauttamiseksi keynesiläisten siihen kohdistaman ylenkatseen sijaan. [2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Politiikassa
Poliittisesti Friedman tuki republikaani Barry Goldwaterin presidentinvaalikampanjaa 1964 sekä Richard Nixonia. Nixon ei ollut juurikaan kiinnostunut Friedmanin talouspoliittisista linjauksista, mutta hän istui 1969–1970 Nixonin komissiossa, joka lakkautti asepalveluksen Yhdysvalloissa.[3] Friedman itse mainitsi myöhemmin pitäneensä tätä suurimpana saavutuksenaan.[4]
Ensimmäinen paikka jossa Friedmanin oppeja sovellettiin käytäntöön oli diktaattori Augusto Pinochetin hallitsema Chile kaksi vuotta verisen vallankaappauksen jälkeen. Hän vieraili luennoimassa Chilessä ja juntan talouspolitiikkaa hoitavat taloustieteilijät tunnettiin nimellä "Chicagon pojat".[5] Kun Friedman saapui 1976 Tukholmaan hakemaan Nobelin palkintoaan, häntä vastaan järjestettiin protesteja Pinochetin hallinnon tukemisen vuoksi.[6] Chilen talousuudistukset tekivät vaikutuksen myös Britannian Margaret Thatcheriin.[7] Friedman itse uskoi vapaan markkinatalouden johtavan myös yhteiskunnalliseen vapauteen. Chile ajautui talousromahdukseen 1982–1983, kauan ennen kuin Pinochet luovutti vallan demokraattisesti valituille johtajille 1990. Maan 1980-luvun lopun nopeasta talouskasvusta Friedman käytti mielellään termiä "Chilen ihme."
[muokkaa] Negatiivinen tulovero
Milton Friedman on tunnettu myös kansalaispalkka-ajatuksen ensimmäisenä esittäjänä. Friedman ehdotti v. 1967 ns. negatiivista tuloverotusta, jossa tietyn tulorajan alapuolella olevat ihmiset saisivat valtiolta avustusta X prosenttia ko. tulorajan ja omien tulojensa välisestä erotuksesta. Ajatuksena oli, että näin tukia saavatkin voisivat työtä tekemällä lisätä ansioitaan sen sijaan, että tuen ehtona olisi täysi työttömyys.
Friedman toimi 1970-luvulla presidentti Nixonin ja 80-luvulla presidentti Reaganin talouspoliittisena neuvonantajana ja oli huolestunut mm. passivoivasta ja byrokraattisesta sosiaaliturvasta. Friedmanin mielestä olisi järkevämpää maksaa joko kaikille kansalaisille samaa kuukausittaista perustuloa (eli kansalaispalkkaa) tai pienituloisille negatiivista tuloveroa, kuin rahoittaa kalliita ja monimutkaisia byrokraattisia sosiaaliohjelmia (esim. työttömyyskorvaukset, asumistuki, äitiyspäiväraha, tarveharkintainen toimeentulotuki jne.). Hänen esittämäänsä pienimuotoista koeverotusta valmisteltiin jo, mutta sitä ei koskaan toteutettu.
Friedmanin mukaan kumpi tahansa malli olisi byrokratian minimoiva ja valinnanvapauden maksimoiva köyhien auttamisen ja kannustavuuden säilyttämisen välinen kompromissi. Tämä Milton Friedmanilta peräisin oleva ajatus nykyisten monimutkaisten sosiaalitukimuotojen korvaamisesta yhdellä perustulotyyppisellä järjestelyllä tai negatiivisella tuloverolla on saanut kannatusta muun muassa liberaalien, vihreiden ja radikaalin vasemmiston piirissä, Suomessa näiden ja Keskustan.
[muokkaa] Huumeasenne
Milton Friedman vastusti jyrkästi huumeiden kieltolakia ja vertasi sitä tehottomuudessaan jopa sosialismiin. Friedmanin mielestä ei ole mielekästä kanavoida valtavia summia veronmaksajien rahaa huumepolitiikkaan, joka oli osoittautunut hyvin tehottomaksi päätarkoituksessaan eli huumeiden käytön estämisessä. Yksityisellä sektorilla ei koskaan yritettäisi jatkaa sellaisella toimintalinjalla, joka selvästi tuottaa tappiota.
[muokkaa] Asevelvollisuuskritiikki
Liberaalina Friedman vastusti myös asevelvollisuutta ("pakkotyötä"; hän käytti ilmausta "orjien armeija"). Presidentti Richard Nixonin asettaman maanpuolustuksen kustannuksia arvioivan työryhmän taloustieteilijäjäsenenä Friedman onnistui 70-luvulla osoittamaan palkka-armeijan kustannukset kansantaloudellisesti edullisemmiksi kuin asevelvollisuuden kustannukset (pakkotyön vaihtoehtoiskustannukset huomioiden). Friedmanin tästä asiasta laatiman selvityksen pohjalta Nixon suostui lakkauttamaan asevelvollisuuden Yhdysvalloissa vuonna 1973. Friedman itse mainitsi myöhemmin pitäneensä tätä suurimpana saavutuksenaan.
[muokkaa] Suhde diktatuureihin
Friedman vastusti kaikkia diktatuureja. Vaikka hän neuvoi talousuudistuksissa demokratioiden lisäksi diktatuurejakin, muun muassa Chileä ja Kiinaa, hän vaati näiden siirtymistä demokratiaan ja yksilönvapauteen. Friedman toisaalta muistutti, että talousuudistukset tekevät siirtymisen liberaaliin demokratiaan helpommaksi ja todennäköisemmäksi.
[muokkaa] Ekologia
Saastumisen ulkoisvaikutuksia hän halusi korjattavan muun muassa ympäristöhaittaveroilla.
[muokkaa] Prostituutio
Friedman kannatti myös prostituution laillistamista. Hänen mukaansa oli jokaisen yksityisasia, pitääkö prostituutiota moraalisesti pahana vai ei.
[muokkaa] Palvelut
Julkiset palvelut pystytään Friedmanin mukaan toteuttamaan palveluseteleillä laadukkaampina ja edullisempina kuin julkisesti tuotettuina, ja samalla maksimoidaan käyttäjän valinnanvara. Tunnetuin esimerkki tästä ovat koulutuspalvelusetelit (niitä ole toistaiseksi ole otettu käyttöön USA:ssa).
Friedman on ollut huolissaan köyhien lasten koulutuksen tasosta ja omistanut viimeiset vuotensa ensisijaisesti tämän asian korjaamiseen: koulutuspalvelusetelien avulla köyhätkin voisivat koulututtaa lapsensa hyvissä kouluissa. Friedman ehdotti palveluseteleitä jo vuonna 1955 ja on sittemmin myös perustanut säätiön ajamaan hanketta.
[muokkaa] Ideologia
Friedman käytti itsestään nimitystä liberaali. Hänet luokitellaan joko markkina- tai sosiaaliliberaaliksi määritelmästä riippuen. Hän ei ole libertaristi vaan kannattaa sosiaaliturvaa (perustulo), palveluseteleitä ym., eikä hän katso voitavan osoittaa selkeää rajaa sille, kuinka paljon hallitus saa puuttua ihmisten elämään (taloutta sääntelemällä tai muuten).
Kirjassaan Capitalism and Freedom' hän on silti luetellut 14 asiaa, jotka ainakin kuuluvat "rajan väärälle puolelle", mutta joita USA silti harjoitti. Näihin lukeutuivat muun muassa "orja-armeija", maataloustuet, tullit, tuontikiintiöt, vuokrasääntely, palkkasääntely (minimipalkat), teollisuusalojen yksityiskohtainen sääntely, eläkeläisten pakottaminen ostamaan annuiteetteja sekä kielto harjoittaa yksityistä postitoimintaa.
[muokkaa] Perhe
Samanikäinen Rose-vaimo, yhä aktiivinen keskustelija, on taloustieteilijä ja Milton Friedmanin pitkäaikainen työtoveri. Milton Friedmanin vaikutus libertarismin muodostumiseen 1970-luvulta lähtien on ollut merkittävä, vaikka nämä eivät häntä joukkoonsa aina laskekaan. Miltonin ja Rosen poika David Friedman on tunnettu libertaristi, nimenomaan pisimmälle viedyn liberalismin suunnan anarkokapitalismin edustaja.
Friedmania on kuvattu luonteltaan hurmaavaksi ja vaatimattomaksi ihmiseksi.
[muokkaa] Kirjat
- Milton ja Rose Friedman: Vapaus valita (Otava, 1982) ISBN 951-1-06750-8 (sid.)
- Milton Friedman: Capitalism and Freedom (1962)
[muokkaa] Viitteet
- ↑ J. Bradford DeLong: Milton Friedman täydensi Keynesiä (Taloussanomat 16.12.2006, s. 42)
- ↑ J. Bradford DeLong: Milton Friedman täydensi Keynesiä (Taloussanomat 16.12.2006, s. 42)
- ↑ Nixon's commission for an All-Volunteer Army in 1969 and 1970. (Yahoo!)
- ↑ Friedman advocated the abolition of the military draft in the US after the Vietnam War, something he said was one of his proudest achievements. (BBC)
- ↑ He was pilloried for briefly advising the Pinochet regime in Chile, where his students, “the Chicago boys”, ran economic policy. (Economist)
- ↑ And Friedman also received plenty of criticism for even advising Pinochet, including large demonstrations when he received the Nobel award in Stockholm. (Latin Business Chronicle)
- ↑ Pinochet - Thatcher's ally
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Milton Friedman död (DN.Ekonomi)
- Milton Friedman, Free Markets Theorist, Dies at 94 (New York Times)
- Milton Friedman, economist, dies aged 94 (Financial Times)
- Economist Milton Friedman dies at 94 (Yahoo!)
- Economist Friedman dies aged 94 (BBC)
- Milton Friedman Influenced Latin America (Latin Business Chronicle)
- Milton Friedman: a study in failure (Guardian)
- The Economist: Milton Friedman - An enduring legacy
