Maniac Mansion

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee tietokonepeliä. Peliin perustuu myös televisiosarja Maniac Mansion.

   

Maniac Mansion
Suunnittelija	Ron Gilbert ja Gary Winnick
Kehittäjä	Lucasfilm Games ja Jaleco
Julkaisija	Activision Publishing, Lucasfilm Games ja Jaleco
Julkaistu	1987
Lajityyppi	seikkailupeli
Pelityyppi	yksinpeli
Alusta	Apple II, Commodore 64, MS-DOS, Amiga, Atari ST, Famicom, NES, Macintosh ja ScummVM
Tallennusväline	tietokoneilla levyke, konsoleilla pelimoduuli ja kokoelmilla CD-ROM

Maniac Mansion on LucasArtsin vuonna 1987 julkaisema graafinen seikkailupeli. Pelin juoni kertoo viktoriaanisessa kartanossa maailmanvalloitusta valmistelevasta hullusta tiedemiehestä, joka on kidnapannut nuoren naisen, ja joukosta teinejä, jotka ryhtyvät pelastustoimiin ja murtautuvat kartanoon aamukolmelta. Tyyliltään peli on parodia kauhu-B-elokuvista.

Maniac Mansion mullisti graafisten seikkailupelien lajityypin esitellen elokuvamaisen kerronnan ja uuden käyttöliittymän. Peli ohjelmoitiin sitä varten kehitetyllä SCUMM-komentosarjakielellä, jota käyttäen LucasArts teki edelleen useita seikkailupelejä.

Peliin löyhästi perustettiin tilannekomediatelevisiosarja Maniac Mansion, jota tuotettiin 1990–1993. Peli sai vuonna 1993 jatko-osan Day of the Tentacle.

[muokkaa] Juoni ja hahmot

Maniac Mansionin keskushahmo on Dave Miller, jonka cheerleader-tyttöystävän Sandy Pantzin on kidnapannut hullu tiedemies, tohtori Fred Edison, joka aikoo ottaa Sandyn aivot omiin tarpeisiinsa.

Pelin tavoite on pelastaa Sandy ohjaamalla Davea ja kahta hänen ystäväänsä. Pelin aluksi valitaan pelastusretkelle tiedemiehen kartanoon kuudesta kumppanista kaksi:

Maniac Mansionin pelaajan ohjattavissa olevat hahmot Amigan käännöksen alkuruudussa. Vasemmalta lukien Dave, Syd, Michael, Wendy, Bernard, Razor ja Jeff

• Bernard Bernoulli, pelokas elektroniikkataituri
• Michael F. Stoppe, valokuvaaja
• Jeff "Surfer Dude" Woodie, lainelautailija
• Razor, punk-laulaja yhtyeestä Razor and the Scummettes
• Syd, uutta aaltoa edustava muusikko
• Wendy, lehtinainen ja lupaava kirjailija

Varsinainen seikkailu alkaa tämän jälkeen Edisonien kartanon portilta. Tohtori Fredin lisäksi kartanossa asuvat hänen vaimonsa Edna, joka on eläkkeellä oleva kiihkoisa sairaanhoitaja, ja poikansa Weird Ed, joka on harrastelijasotilas^[1], sekä kaksi räikeänväristä antropomorfista lonkeromaista otusta, Vihreä lonkero (Green Tentacle) ja Purppuralonkero (Purple Tentacle). Koko Edisonien kartanon asujaimisto sekä Bernard esiintyvät myös Day of the Tentaclessa.

Tohtori Fredin on alistanut valtaansa kartanon seudulle 20 vuotta sitten pudonnut älykäs, purppuranvärinen Meteoriitti, joka tavoittelee maailmanvalloitusta.^[2] Peli ratkaistaan nujertamalla Meteoriitti jollakin tavalla.

Kumppaniksi valittujen hahmojen valinta vaikuttaa ongelmien ratkaisumahdollisuuksiin ja mahdollisiin loppuratkaisuihin. Davella itsellään ei ole erityisiä taitoja. Bernard on joukosta taitavin, kyeten monenlaisiin korjaustöihin, mutta pelkää esimerkiksi Vihreää lonkeroa. Muusikot Razor ja Syd ovat ulkonäköään lukuun ottamatta yhtäläisiä. Kumpikin heistä voi auttaa muusikon urasta haaveilevaa Vihreää lonkeroa julkistamaan demonauhansa ja saamaan hänen ystävyytensä. Michael voi saavuttaa Weird Edin ystävyyden kehittämällä tälle filmin, jossa on hänen iskunsa suunnitelmat. Wendy voi kirjoittaa puhtaaksi Meteorin muistelmat ja auttaa niiden julkaisussa, jolloin se luopuu maailmanvalloitussuunnitelmistaan tähteytensä vuoksi. Jeff on joukosta taidottomin, hän osaa vain korjata puhelimia. Maniac Mansion on ratkaistavissa Daven lisäksi Jeffiä lukuun ottamatta yhden kumppanin avulla, joten toinen on mukana vain helpottamassa ja nopeuttamassa toimia.^[3]

Kartanossa on useita huoneita. Alakerrassa on keittiö, ruokasali, olohuone ja kirjasto. Toisessa kerroksessa sijaitsee maalaushuone, musiikkihuone ja panssariovi, jonka takana pelikonehuone ja lääkärin huone. Kolmannessa on pimiö. Ylin kerros on neljäs, jossa on asukkaiden makuuhuoneet, kuntosali, kylpyhuone ja takkahuone, josta pääsee tähtitorniin. Ulkona on etupiha ja takapiha, jossa on autotalli.^[4]

[muokkaa] Julkaisut

[muokkaa] Tietokonekäännökset

Edisonin perhe Maniac Mansion Enhanced Versionin demossa. Vasemmalta lukien Edna, tohtori Fred ja Weird Ed. Joissakin käännöksissä Edisonien iho oli sinertävää, muissa luonnollisen väristä

Maniac Mansion julkaistiin ensimmäisen kerran 10. lokakuuta 1987 Yhdysvalloissa^[5] Commodore 64:lle ja Apple II:lle. Nämä käännökset oli tehty SCUMMin versio 0:lla.

Toisen kerran peli julkaistiin vuonna 1988 Commodore 64:lle, Apple II:lle ja MS-DOSille. Pakkauskotelon takapuoli oli vaihdettu erään jälleenmyyjän otettua pelin pois myynnistä, koska siinä oli seksuaaliseen haluun viittaava sana^[6]. MS-DOS-käännös oli tehty SCUMMin versio 1:llä.

Kolmannen kerran peli julkaistiin vuonna 1989 Commodore 64:lle, Apple II:lle, MS-DOSille, Atari ST:lle ja Amigalle.^[7] Tällöin Enhanced Versioniksi kutsuttu MS-DOSin sekä Amigan ja Atari ST:n käännökset oli tehty SCUMMin versio 2:lla. Merkittävin ero versio 1:llä tehtyihin aikaisempiin julkaisuihin oli tuntuvasti parempi grafiikka. Amiga-käännöksessä on digitoidut ääniefektit ja soitinäänet, joskaan ei kovin huolellisesti tehdyt. SCUMMin versio 2:lla tehdyissä käännöksissä oli kopiosuojaus. Tämä ilmeni siten, että kartanon toisen kerroksen ovi oli muutettu panssaroiduksi, jonka pystyi avaamaan vain pelipakkauksen mukana tulleen koodiluettelon avulla. Jos oven yritti avata väärällä koodilla, oli seurauksena talon räjähtäminen ja pelin päättyminen.

Ensimmäisen Maniac Mansionin julkaisija oli Activision Publishing.^lähde? Muiden tietokoneiden painosten julkaisija oli Lucasfilm Games.^lähde? Maniac Mansion on ensimmäinen LucasArtsin itse julkaisema peli. Suuremmat pelitalot olivat julkaisseet sen aiemmat pelit.^[8]

Peliä julkaistiin uudelleen vielä vähäpätöisimpänä määrinä, esimerkiksi Amigalle halpaversiona^[9] ja MS-DOSille CD-ROMille tallennettuna^[10], sekä seuraavilla kokoelmilla:

• LucasArts Classic Adventures (MS-DOSin käännös, julkaistiin 1992)^[11]
• Classic Collection — Adventure (Amiga, 1993)^[12]
• Software Jukebox — Adventure/Fantasy (MS-DOS, 1993)^[13]
• Classic Collection — Lucasfilm (Amiga ja MS-DOS, 1994)^[14]
• Tien Adventures — Klassiekers van LucasArts^[15] tai Zehn Adventures — Die Adventure Spielesammlung^[16] (MS-DOS, 1995)

Maniac Mansion on myös pelattavissa ylimääräisenä kätkettynä osana vuonna 1993 julkaistua Day of the Tentaclea. Sitä pääsee pelaamaan, kun käynnistää Weird Edin tietokoneen.^[17] Täten se on julkaistu myös Macintoshille ja saatavilla samoilla kokoelmilla kuin Day of the Tentacle.

Pelistä julkaistiin MS-DOSille kaksi demoa, toinen alkuperäisestä ja toinen Enhanced Versionista.

Maniac Mansion Deluxe

Vuonna 2004 Lucasfan Games julkaisi ilmaiseksi Internetissä Maniac Mansion Deluxen, joka on Maniac Mansionin omaperäinen, mutta alkuperäisen kanssa hyvin yhtäläinen sovitus Windows XP:lle. Se tehtiin Adventure Game Studiolla, mutta muistuttaa käyttöliittymältään SCUMMin versiota 6.

[muokkaa] Konsolikäännökset

Jalecon julkaisema Famicomin käännöksen vihjekirjasen kansi, jossa näkyy super deformed -hahmot

Jaleco julkaisi Maniac Mansionin 13. syyskuuta 1988^[18] Japanissa myytävälle Famicomille, joka on Japanin markkina-alueen malli Nintendon 8-bittisestä konsolista. Pelin käännös oli tehty yksioikeisesti, sillä siitä puuttui esimerkiksi monia alkuperäisessä olleita koristeellisia yksityiskohtia. Hahmot oli piirretty muista käännöksistä poiketen super deformed -tyylillä. Famicomin käännöksessä tallennustoiminto oli korvattu 104 merkkiä pitkällä salasanalla, jolla peliä pystyi jatkamaan samasta tilanteesta.

Peli julkaistiin NESille, Euroopan ja Amerikoiden markkina-alueen 8-bittiselle Nintendolle, syyskuussa 1990^[19] täysin uusittuna käännöksenä tehtynä SCUMMin versio 1.5:llä. NESin pelimoduulissa oli yksi paristokäyttöinen tallennuspaikka. NESin käännöksestä oli siistitty muun muassa kielenkäyttöä ja viittauksia seksuaalisuuteen.

[muokkaa] Muuta

Maniac Mansion julkaistiin kaikki laitteistoalustat mukaan lukien englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi, italiaksi ja japaniksi hiragana-merkistöllä.

Pelin jotkin käännökset ovat ajettavissa alustariippumattomalla ScummVM:llä.

Lucasfilm Games ja Jaleco julkaisivat pelille vihjekirjasia. Niitä julkaistiin englanniksi, espanjaksi ja japaniksi.

[muokkaa] Arvosteluja

Maniac Mansion sai yleisesti hyviä arvosteluja. Sen tunnelma ja pelattavuus seikkailupelinä saivat arvostelijoilta yleensä suurimmat kehut. 16-bittisten koneiden käännösten grafiikkaa ja ääniä usein moitittiin.

Aktueller Software Markt kehui arvostelussaan Commodore 64:n käännöstä, sanoen pelin olevan "vuoden jos ei vuosikymmenen parhaita". Se arvosteli pelin osa-alueita arvosanoin 9–12 (asteikon maksimi 10).^[27] Myös Zzap!64 oli arvostelussaan Commodore 64:n käännökselle hyvin suosiollinen kehuen erityisesti sen helppokäyttöisyyttä ja mukaansatempaavuutta. Lehti valitti, että peli on saatavilla vain levykkeellä.^[28]

Amiga Joker sanoi Amigan käännöksen arvostelussaan pelin olevan Amigan parhaiden seikkailupelien joukossa. Lehti piti grafiikan ja äänien laatua puutteellisina.^[29] Joker Extra Megablast oli arvostelussaan Nintendo Entertainment Systemin käännökselle suosiollinen ja antoi kokonaisarvosanan 85 %.^[30] Joker Sonderheft Adventures kutsui käännösten kesken Amigaa 16-bittisten parhaaksi. Lehti antoi Amigan käännökselle kokonaisarvosanan 80 %, Atari ST:lle 80 %, Commodore 64:lle 82 % ja MS-DOSille 74 %. Grafiikalle ja äänille se antoi huonompia arvosanoja.^[31]

Suomessa pelistä ilmestyi yksi arvostelu, jonka laatinut Niko Nirvi ei kuitenkaan ollut erityisen innostunut pelistä. Nirviä harmitti erityisesti se, ettei moottorisahaan löytynyt pelissä bensiiniä.^[32] Suomen tietokonepelilehdissä ilmestyi kuitenkin paljon vinkkejä Maniac Mansioniin, mikä kertoo lukijoiden kiinnostuksesta peliä kohtaan. Varsinainen läpipeluuohje julkaistiin Pelit-lehdessä 1990-luvun alussa epätavanomaisesti vuosikaupalla pelin ilmestymisen jälkeen.

Myös Happy Computer -lehden arvostelijat pitivät pelistä: lehti antoi Commodore 64:n käännökselle kokonaisarvosanan 88 %.^[33] QuestBusters — The Adventurer's Journal arvosteli Maniac Mansionin 8-bittisen käännöksen kutsuen peliä viehättäväksi ja korvikkeeksi Sierran graafisille seikkailupeleille, joita ei käännetty 8-bittisille koneille.^[34]

Muiden lehtien arvosanoja Amigan käännökselle: Amiga Action 81 %, Amiga Computing 87 %, Amiga Format 73 % ja The One 83 %.^[35]

[muokkaa] Laatiminen

Juonta edistävä välikohtaus Commodore 64:n Maniac Mansionissa. Kuvassa tohtori Fred ja Sandy. Kohtaus tapahtuu paikassa, johon pelaaja ei muuten näe eikä siihen voi vaikuttaa. SCUMM-liittymän verbi-ikonit ja tavaraluettelo katoavat.

Maniac Mansionin ideoivat ja suunnittelivat Ron Gilbert ja Gary Winnick. He esittelivät idean viktoriaanisessa kartanossa lymyävästä hullusta tiedemiehestä Lucasfilm Gamesin johdolle 1985^lähde?. Peli tehtiin George Lucasin Skywalker Ranchissä, jonka parodiaksi pelin kartano kehittyi^[36]. Suunnittelijat vetivät Maniac Mansioniin mahdollisimman paljon kauhu-B-elokuvien kliseitä. Jokainen pelin hahmo on stereotypia ja useimmat perustuvat tosielämän henkilöihin. Razorin inspiroi Winnickin tyttöystävä ja Ednan Gilbertin äiti.^[37]

Peliä suunnitellessa Gilbert halusi välttää tuolloin suosituille seikkailupeleille yleistä tapaa virittää pelaajalle useita ansoja, joissa hahmo voi kuolla vaarattomalta tuntuvaan tekoon yllättävällä tavalla^[37]. Tekijät noudattivat periaatetta hahmojen kuolemisen osalta, mutta siitä huolimatta LucasArtsin myöhempiin seikkailupeleihin verrattuna Maniac Mansion on vaikeahko ja helposti saatettavissa tilaan, josta ratkaiseminen ei ole enää mahdollista. Siinä on myös paljon hyödyttömiä esineitä ja ongelmia ilman ratkaisua hämäämässä pelaajaa, kuten lukittuja komeroita ilman sopivaa avainta, moottorisaha ilman polttoainetta ja tuntemattomaan huoneeseen vievät rikkonaiset portaat, joita ei voi korjata edes työkaluilla^[38].

Kun Maniac Mansion -projekti oli puolessavälissä, oli sen ohjelmoiminen osoittautunut vaikeaksi, ja tekijät näkivät tarpeen komentosarjakielelle^[39]. Gilbert ja Aric Wilmunder ohjelmoivat Maniac Mansionin ohjelmoimisen helpottamiseksi SCUMMin. Sen ensimmäinen versio tehtiin pelin Commodore 64:n käännöstä varten. David Fox oli pelin SCUMM-kielen pääkirjoittaja ja kirjoitti pelin tarinaa ja dialogia. Myös Gilbert kirjoitti varsinaisen pelin SCUMM-kieltä. Pelin suunnittelutyö tehtiin Macintoshilla^[40]. Suuri osa Commodore 64:n käännöksen ohjelmointitekniikasta omaksuttiin saman yhtiön pelistä Habitat^[41]. SCUMMin ohjelmoiminen ennen varsinaisen pelin ohjelmointia jätätti tekijät aikataulustaan ja peli valmistui vuoden myöhässä^[37]. SCUMMin avulla peli oli kuitenkin helppo kääntää muille alustoille, ja LucasArts teki sitä käyttäen ja edelleen kehittäen 11 muuta seikkailupeliä vuoteen 1997 asti.

SCUMM salli puitteet, jotka tekivät pelistä mullistavan graafisena seikkailupelinä. Se oli ensimmäinen seikkailupeli, jossa juonta edistettiin pelin aikana esitettävillä välikohtauksilla, joihin pelaaja ei voinut vaikuttaa^[42] ja jossa pelaajalla oli monta pätevyyksiltään eroavaa hahmoa komennossaan ja niistä riippuen useita vaihtoehtoisia tapoja ratkaista peli.^[43] Välikohtaukset lisäksi syvensivät Edisonien perheen hahmoja, jotka muuten esitettiin pelissä vain joko vihamielisinä tai avuliaina.

Maniac Mansionin Famicomin käännös ja Michelangelon Aamu

Winnick teki kuvitukset ja hahmojen animaatiot Maniac Mansionin tietokonekäännöksille. Hän piirsi kartanon ränsistyneeksi halkeilevin seinin ja revennein tapetein. Kartanoa koristaa taide, josta suuri osa on mauttomia perhepotretteja. Ruokahuoneessa on auki viilletty Georges Seurat'n maalaus Sunnuntai-iltapäivä La Grande Jatten saarella. Toisessa kerroksessa on Michelangelon veistos Aamu, jossa on plakaatti "Löydettäessä palautettava Louvreen, postimaksu maksettu". Seinillä on myös pienempiä kuvia, jotka viittaavat eri elokuviin: Alexin silmä Kellopeli appelsiinista, Amityvillen talo elokuvasta Luojan tähden, paetkaa!, rouva Bates Psykosta ja Brunwaldin linna elokuvasta Indiana Jones ja viimeinen ristiretki.^[44]

Maniac Mansionin tunnusmusiikin sävelsivät Chris Grigg ja David Lawrence.^[45] Tunnusmusiikista levitetään Internetissä harrastajien tekemiä sovituksia.^[46]

Douglas Crockford johti pelin käännöstyötä Nintendo Entertainment Systemille. Hän kirjoitti Wired-lehdessä julkaistun artikkelin, jossa selvitti ponnistelujaan Nintendon peleilleen asettamien moralististen rajoitusten kanssa. Nintendon tavoitteena oli varjella konsoleilleen tehtyjä pelejä kaikelta aineistolta, joka olisi jollekulle mahdollisesti loukkaavaa. Käytännössä vaatimukset olivat vaikeasti tulkittavia. Aluksi myydyistä muutamastakymmenestätuhannesta kappaleesta ei kuitenkaan oltu poistettu juonen kannalta merkityksetöntä temppua, jossa Weird Edin lemmikkihamsterin pystyi räjäyttämään keittämällä sen mikroaaltouunissa.^[47]

[muokkaa] Viittauksia

Maniac Mansionin Nintendo Entertainment Systemin ruotsinkielinen käännös ja huonekasvi nimeltään Chuck

• Weird Edin rakettiauton rekisterikilven tunnus on THX 1138, mikä on viittaus George Lucasin elokuvaan THX 1138. Weird Edin huoneessa on myös pienoismalli X-siipisestä, joka on avaruusalus Lucasin Tähtien sota -sarjasta.^[48]
• Käyttämällä kartanon kaukoputkea voi nähdä nyrkkejään heiluttavan avaruusolennon, joka on jaggi pelistä Rescue on Fractalus!.^lähde? Maniac Mansionin Nintendo Entertainment Systemin käännöksessä vinyylilevy, jonka nimi on LOOM soundtrack album.^[48]
• Maniac Mansionissä esiintyvä juonen kannalta hyödytön Chuck-niminen huonekasvi on esiintynyt muissa LucasArtsin^[48], ja myös muiden pelitalojen peleissä.^[49]
• Maniac Mansionin myöhemmissä käännöksissä oli pelihallin seinällä Zak McKracken and the Alien Mindbendersin mainosjuliste. Zak McKrackenissä puolestaan on panttilainausliikkeen seinällä Maniac Mansionin mainosjuliste ja bensiinikanisteri moottorisahaan, joka oli ilman polttoainetta Maniac Mansionissa. ^[48] Zak McKrackenissä on myös Razor and the Scummettesin musiikkia kasetilla.^[50]
• Joitakin taustakuvituksena käytettyjä taideteoksia löytyy lojumasta Indiana Jones and the Last Crusade: The Graphic Adventuren natsien taidevarastossa Brunwaldin linnassa.^[48] Maniac Mansionin myöhemmissä käännöksissä on seinällä maalaus Brunwaldin linnasta.^[44]
• Purppuran Meteoriitin etsintäkuulutus on Zak McKrackenissä vankilan seinällä.^[51] Indiana Jones and the Last Crusade: The Graphic Adventuressa Indiana Jonesin työhuoneen hyllyllä on kappale limaista Meteoriittia.^[52]
• Sen lisäksi, että Day of the Tentacle on Maniac Mansionin jatko-osa, Maniac Mansion esiintyy Day of the Tentaclen juonessa tietokonepelinä, jonka myynnin lisenssituotoilla Edisonien perhe rikastuu.^[53]
• Bernard Bernoullin näköinen ja oloinen hahmo esiintyy Sam & Max Hit the Roadissa lievästi Day of the Tentaclesta poikkeavissa ulkoasuissa Snuckey's-pikaruokaloiden hoitajina.^[54]
• Full Throttlessa on kolme moottoripyöräjengiläistä, joiden nimet ovat Sid, Wendy ja Razor.^[48]

[muokkaa] Speedrun

Maniac Mansionin NESin käännökselle on tehty speedrun-videoita. Nopeimmassa niistä peli läpäistään ajassa 7 minuuttia 16 sekuntia. Tämä on mahdollista käyttäen hyväksi useita käännöksessä olevia ohjelmointivirheitä.^[55]

[muokkaa] Lähteet ja huomautukset

[muokkaa] Aiheesta muualla

• The Maniac Mansion Fan Site (englanniksi) fanisivusto
• Maniac Mansion MobyGamesissa
• punkroutine (englanniksi) Sivustolla on saksankielinen animaatiolyhytelokuva Die drei ??? und das grüne Tentakel, joka käyttää Maniac Mansionin kuvituksia (suora linkki alasivun kehykseen)