Käyttöestojen hallinta

Wikipedia

DRM (lyhenne sanoista Digital Rights Management tai Digital Restrictions Management, suomeksi digitaalinen käyttöoikeuksien hallinta tai käyttöestojen hallinta) on yleisnimi tekniikoille, joilla pyritään rajoittamaan sitä, mitä tietokoneen tai muun mediavastaanottimen käyttäjä DRM-suojattua tietoa käsiinsä saadessaan tälle tiedolle pystyy tekemään. DRM-tekniikka saattaa asettaa rajoituksia esimerkiksi tiedon edelleenlähettämiselle, tallentamiselle ja kopioimiselle.

DRM-tekniikoiden sovellusalueita ovat muun muassa musiikin, elokuvien ja tietokoneohjelmistojen laittoman kopioinnin torjunta sekä liikesalaisuuksien suojaaminen teollisuusvakoilulta. Esimerkkejä:

Käyttäjä lataa DRM-suojatun musiikkikappaleen Internet-musiikkikaupasta (esim. iTunes Music Store). DRM-suojaus estää häntä kopioimasta kappaletta eteenpäin tai soittamasta sitä muilla kuin musiikkikaupan omalla soitinohjelmalla. DRM-suojauksen taso vaihtelee ankarasta sallivaan. Esim. iTunesin käyttämä FairPlay sallii ostetun kappaleen polton CD:lle. Jonka jälkeen kappaleen voi muuntaa esimerkiksi MP3-muotoon, jolloin se on soitettavissa millä tahansa MP3-soittimella. Laatu laskee häviöllisestä formaatista toiseen pakattaessa.
IT-yrityksen työntekijä lähettää toiselle työntekijälle DRM-suojatun sähköpostiviestin, joka sisältää tietoja tulevasta tuotejulkaisusta. Lähettäjä merkitsee viestin luottamukselliseksi, jolloin sähköpostiviestin vastaanottaja ei pysty tulostamaan sitä eikä kopioimaan siitä tekstiä leikepöydälle, saatikka sitten lähettämään viestiä eteenpäin.

[muokkaa] Suomen laki

Pääartikkeli: Suomen tekijänoikeus- ja rikoslain muutos

Suomen eduskunta hyväksyi 5. lokakuuta 2005 uuden tekijänoikeuslain, joka kieltää kopiosuojatun materiaalin purkamisen muuta tarkoitusta kuin sisällön katselua tai kuuntelua varten. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kopiosuojatusta CD- tai DVD-levystä ei saa tehdä varmuuskopiota, eikä sisältöä saa omatoimisesti siirtää esimerkiksi kannettavalle soittimelle, ellei käytössä oleva kopiosuojausjärjestelmä sitä mahdollisuutta erikseen tarjoa. Lakia kritisoitiin voimakkaasti mm. siksi, että tämä kielto poistaa levyn omistajan oikeuden valita millä välineillä ja miten hän laillisesti ostamaansa sisältöä käyttää. Tämä voi tehdä levyn käytön mahdottomaksi mm. sellaisissa ympäristöissä, joita kopiosuojausjärjestelmä ei tue. Lisäksi laki kieltää kopiosuojauksen kiertoon käytetyt ohjelmat ja organisoidun kopiosuojausten purkupalvelun tarjoamisen. Taustalla on sisältöteollisuuden halu differoida tuotteitaan ja tarjota samaa sisältöä eri muodoissa eri korvausta vastaan.

[muokkaa] Kritiikkiä

Muun muassa kansalaisjärjestö EFFI on esittänyt voimakasta kritiikkiä DRM-tekniikoita kohtaan. DRM-tekniikoiden vastustajien mielestä DRM-tekniikat rajoittavat niillä suojatun materiaalin laillista käyttöä ja asettavat sisällöntuottajien oikeudet kuluttajan oikeuksien edelle.