Kvinoa
Wikipedia
| Kvinoa | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
Kvinoa (Chenopodium quinoa) eli quinoa on eteläamerikkalainen hiilihydraattipitoinen ruokakasvi. Se ei ole heinäkasvi kuten viljat, mutta sitä käytetäään ruoanvalmistuksessa viljojen tapaan. Sen lehtiä voidaan syödä lehtivihanneksen tapaan. Kvinoan tunnetuimpia sukulaisia ovat jauhosavikka, punajuuri ja pinaatti.
[muokkaa] Historia ja käyttö
Kvinoaa on viljelty Andeilla noin viisituhatta vuotta. Se oli inkojen tärkein viljelyskasvi. Ennen maissin yleistymisetä sitä viljeltiin myös Pohjois-Amerikan puolella. Nykyään kvinoa kiinnostaa länsimaissa etenkin keliakiaa sairastavia, koska se on luontaisesti gluteeniton.
Kvinoan siemenet kypsyvät noin 15 minuutissa ja sitä käytetään riisin tapaan. Sen maku on pähkinäinen, ja siinä on enemmän proteiinia kuin riisissä tai muissa viljoissa. Kvinoa sisältää paljon välttämättömiä aminohappoja, ravintokuitua sekä fosforia. Siinä on runsaasti myös rautaa ja magnesiumia.
[muokkaa] Kasvu ja viljely
| Suurimmat kvinoan tuottajat - 2005 (miljoonaa tonnia) |
|
|---|---|
| Peru | 27,0 |
| Bolivia | 23,5 |
| Ecuador | 0,7 |
| Maailma yhteensä | 51,2 |
Kvinoa on yksivuotinen kasvi, joka kasvaa 2-2,5 m korkeaksi. Lehdet ovat pitkulaiset ja siemenet muodostavat rypäsmäisiä röyhyjä. Se viihtyy aurinkoisella kasvupaikalla, kuivassa maassa. Siemenen pinta on karvaan, lievästi myrkyllisen saponiinin peitossa, minkä takia siemenet on pestävä tai kuorittava ennen ruoaksi valmistamista. Aineen etuna on kuitenkin se, että esimerkiksi linnut jättävät sadon rauhaan. Saponiinipitoisuutta on yritetty jalostamalla alentaa, mutta saponiinittomat lajikkeet tulevat liian helposti lintujen syömiksi. Kvinoan lehdissä on oksaalihappoa.
