Kristiyhteisö

Wikipedia

Kristiyhteisö on kristinuskon pohjalta syntynyt uskonnollinen liike, jonka perustajat kuuluivat antroposofiseen liikkeeseen. Se ei pidä itseään tunnustuksellisuuteen painottuvana liikkeenä vaan sakramentaalis-rituaalisena kirkkokuntana. Kristiyhteisö on opillisesti ja järjestöllisesti itsenäinen järjestö, eikä se ole Antroposofisen seuran alainen, mutta kaikki Suomen Kristiyhteisön papit ovat toimineet myös antroposofisessa liikkeessä. Kristiyhteisön toiminnan ja kirkollisten toimitusten perustana on usko kolmiyhteiseen Jumalaan, johon kuuluvat Isä, Poika ja Pyhä Henki, sekä Jeesukseen Kristukseen, ihmiseksi tulleeseen Jumalaan. Kristiyhteisö tunnustaa Jeesuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaisesti ja pyrkii tältä pohjalta täyttämään yhteistä kutsumusta yhden Jumalan, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi. Kristiyhteisö ei pidä itseään ainoana oikeana kirkkokuntana vaan maailmanlaajuisen kristinuskon yhtenä jäsenenä. Suomen evankelisluterilaisen kirkon kannan mukaan kristiyhteisö ei ole kristillinen kirkkokunta^[1].

Sisällysluettelo 1 Kristiyhteisön asema 1.1 Muiden näkemyksiä Kristiyhteisön asemasta 1.2 Kristiyhteisön oma näkemys Kristiyhteisön asemasta 2 Historia ja levinneisyys 2.1 Kristiyhteisö Suomessa 3 Oppi 3.1 Uskontunnustus 3.2 Ihmiskuva 3.3 Kristologia 3.4 Ekumeenisuus 4 Toiminta 4.1 Jumalanpalvelus 4.2 Sakramentit 4.3 Muut kirkolliset toimitukset 5 Organisaatio 5.1 Oikeudellinen ja taloudellinen rakenne 5.2 Hengellinen organisaatio 5.2.1 Arkkiyliohjaajat vuodesta 1922 5.3 Suomessa toimineet papit 5.4 Jäsenyys 6 Lähteet 7 Kirjallisuus 7.1 Kirjallisuutta Kristiyhteisön näkökulmasta 7.2 Kirjallisuutta Kristiyhteisön historiasta 7.3 Muiden näkemyksiä Kristiyhteisöstä 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Kristiyhteisön asema

[muokkaa] Muiden näkemyksiä Kristiyhteisön asemasta

• Uskonnot Suomessa -hankkeessa Kristiyhteisö on luokiteltu ryhmään Länsimainen esoteerinen perinne ja new age.^[2]

• Uskontotieteessä Kristiyhteisö luokitellaan uususkontojen tai kristinuskon pohjalta syntyneiden uusien yhteisöjen ryhmään. Samoihin ryhmiin luokitellaan muun muassa moonilaisuus, Kristillinen tiede, Jehovan todistajat, mormonit ja rastafarilaisuus.^[3]

• Perinteiset kirkot eivät ole yleensä tunnustaneet Kristiyhteisöä kristilliseksi kirkoksi eivätkä tunnustaneet sen sakramentteja^[4].

• Harri Heinon mukaan Kristiyhteisössä ajateltiin sen perustamisvaiheessa yhteisön olevan kristinuskon uudistusliike, "kolmas kirkko", joka oli päässyt pidemmälle kuin roomalaiskatolinen kirkko ja reformaation kirkot. Hänen mukaansa yhteisössä ajateltiin, että perinteiset kristilliset kirkkokunnat tulisivat aikanaan omaksumaan samat uudistusperiaatteet Kristiyhteisön kanssa.^[5] Kristiyhteisöä käsittelevässä kohdassa ei ole mainittu lähdeviitteitä.

[muokkaa] Kristiyhteisön oma näkemys Kristiyhteisön asemasta

• Kristiyhteisössä ei pidetä Harri Heinon luonnehdintaa nykypäivän Kristiyhteisön käsityksiä vastaavana.^[6]
• Kristiyhteisö näkee itsensä uskonnon uudistusliikkeenä.^[7]

[muokkaa] Historia ja levinneisyys

Joukko evankelisia pappeja ja teologian opiskelijoita pyysi antroposofian perustajaa Rudolf Steineria luennoimaan heille Stuttgartissa Saksassa ja Dornachissa Sveitsissä. Kristiyhteisö perustettiin 16. syyskuuta 1922 Dornachissa Steinerin luentojen ja hänen muotoilemansa uskontunnustuksen pohjalta. Ensimmäiset papit tulivat evankelisesta kirkkokunnasta, nimekkäimpänä Berliinin Neue Kirchenin kirkkoherra Friedrich Rittelmeyer (1872-1938). Hänestä tuli yhteisön ensimmäinen arkkiyliohjaaja. Natsit lakkauttivat Kristiyhteisön vuonna 1941, mutta liike perustettiin uudestaan vuonna 1945. Euroopasta liike on levinnyt myös muihin maanosiin. Kristiyhteisön seurakuntia on kaikissa maanosissa. Saksassa on noin 20 000 jäsentä ja 50 000 toimintaan osallistuvaa.^[8]

[muokkaa] Kristiyhteisö Suomessa

Suomessa on neljä rekisteröitynyttä seurakuntaa (Helsinki, Tampere, Lahti ja Tammisaari) sekä toimintaa yhdeksällä paikkakunnalla (Pori,Turku,Seinäjoki, Rovaniemi, Oulu, Vaasa, Joensuu, Jyväskylä ja Lappeenranta). Ensimmäinen suomalainen seurakunta perustettiin Helsinkiin vuonna 1967. Suomen Kristiyhteisö rekisteröityi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 5.9.1969. Vuonna 2005 siinä oli rekisteröityneitä jäseniä 78.^[9]

Tunnetuin suomalainen kristiyhteisöläinen on Saksassa Kristiyhteisön pappina toimiva laulaja Jukka Kuoppamäki, jonka ansiosta pieni suomalainenkin yhteisö on saanut julkisuutta.^[10][11]

[muokkaa] Oppi

Kristiyhteisö haluaa palvella kaikkia ihmisiä, jotka etsivät Kristusta henkilökohtaisessa elämässään ja yhteisössä. Tämä tapahtuu evankeliumin julistuksena ajanmukaisen henkisen tiedon pohjalta, uudistettujen seitsemän sakramentin sekä rituaalien toteuttamisena, sielunhoitona sekä suullisen ja kirjallisen opetuksen kautta. Kaiken opetuksen tarkoituksena on tehdä eläväksi kristinuskon sisällöt käyttäen apuna kaikkea siihen soveltuvaa kristikunnan ja ihmiskunnan perintöä sekä nykyisen tietämyksen sisältöjä. Kristiyhteisö hyväksyy antroposofisen hengentieteen tulokset avoimen kriittisesti. Tähän suhtautumistapaan perustuu Kristiyhteisön pappien opetusvapaus, jolle on ainoana rajoitteena ristiriidattomuus sakramenttien ja rituaalien sisältöjen kanssa.

[muokkaa] Uskontunnustus

Kristiyhteisö on muokannut Apostolisen uskontunnustuksen, Nikaian-Konstantinopolisen uskontunnustuksen ja Athanasioksen uskontunnustuksen pohjalta oman tulkintansa niistä muotoon, jota käytetään Kristiyhteisön ehtoollisjumalanpalveluksessa. Näiden lauseiden yhteisö katsoo vastaavan paremmin nykyihmisen tietoisuutta.

[muokkaa] Ihmiskuva

Alkukristillinen, Paavalin kirjeissään edustama kolmiosainen ihmiskuva on kaiken julistuksen ja liturgian pohjana. Ihminen nähdään ruumiina, sieluna ja henkenä.

[muokkaa] Kristologia

Kristuksesta käytetään myös nimityksiä Poika ja Poika-Jumala Pyhän Kolminaisuuden yhtenä osana. Kristus tuli ihmiseksi Jordanin kasteessa ja liittyi Golgatan kuoleman kautta ihmisyyden jaloimpiin voimiin. Ylösnousemuksen kautta kulkeneen Kristuksen voima nähdään kaiken todellisen kehityksen alkuvoimana.

[muokkaa] Ekumeenisuus

Kristiyhteisön oman tulkinnan mukaan sen säännöissä ilmaistut yhteisön tarkoitus ja toiminta täyttävät ekumeenisen liikkeen "baasis"-asiakirjan^[12] kriteerit kristilliseksi yhteisöksi^lähde?:

• toiminnan ja kirkollisten toimitusten perustana on usko kolmiyhteiseen Jumalaan, Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen sekä Jeesukseen Kristukseen, tosi ihmiseen ja tosi Jumalaan
• Kristiyhteisö tunnustaa Herran Jeesuksen Jumalaksi ja vapahtajaksi Raamatun mukaan ja tältä pohjalta pyrkii täyttämään yhteistä kutsumusta yhden Jumalan, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi
• Kristiyhteisö tunnustaa Apostolisen uskontunnustuksen, Nikaian-Konstantinopolisen uskontunnustuksen ja Athanasioksen uskontunnustuksen. Näihin uskontunnustuksiin perustuvat Kristiyhteisön ehtoollisjumalanpalveluksessaan käyttämät Credo-lauseet, joiden katsotaan vastaavan paremmin nykyihmisen tietoisuutta ja joiden rakenteessa näkyy yhteisön mukaan yhteys perinteisiin kristikunnan uskontunnustuksiin.

Kaikkia kirkkokuntia yhdistävässä ekumeenisessa ylösnousemuksen evankeliumin levittämisen tehtävässä Kristiyhteisö ei pidä itseään ainoana kirkkokuntana vaan maailmanlaajuisen kristinuskon yhtenä jäsenenä.

[muokkaa] Toiminta

[muokkaa] Jumalanpalvelus

Jumalanpalvelus tapahtuu kunkin maan omalla kielellä. Kirkkojen alttaritila on yksikertainen: alttari, seitsemän kynttilää ja alttaritaulu. Kirkkovuoden eri aikoina on käytössä erilaiset liturgiset värit ja viikoittain vaihtuvat evankeliumikohdat.

[muokkaa] Sakramentit

Kristiyhteisö on sakramentti- ja rituaaliyhteisö. Kristiyhteisön sakramentit ovat samannimisiä kuin perinteisten kristillisten kirkkojen sakramentit:

• kaste
• konfirmaatio
• ehtoollisjumalanpalvelus, käytetään myös nimeä ihmisen vihkitoimitus
• rippi
• avioonvihkiminen
• papiksivihkiminen
• viimeinen voitelu.

Kristiyhteisö hyväksyy kristillisten kirkkokuntien kasteet eikä vaadi uudelleen kastamista. Myös muut sakramentit ja rituaalit hyväksytään. Sakramenttien ja kirkollisten toimitusten suhteen vallitsee kaikissa seurakunnissa sitoutuminen yhteisiin teksteihin ja käännöksiin. Ehtoolisella käyntiin ei vaadita yhteisön jäsenyyttä. Kristilliset kirkot eivät kuitenkaan pidä Kristiyhteisön sakramentteja kristillisinä.

[muokkaa] Muut kirkolliset toimitukset

• Lastenkirkko sunnuntaisin
• Lapsen hautausrituaali
• Hautausrituaali, I-osa: ruumiin siunaus 3 pv kuoleman jälkeen, II-osa: hautauksen yhteydessä tai krematoriossa
• Kirkkojen vihkimisrutaali

[muokkaa] Organisaatio

[muokkaa] Oikeudellinen ja taloudellinen rakenne

Maailmanlaajuisesti Kristiyhteisössä painotetaan seurakuntien itsenäisyyttä ja jäsenten vapautta taloudellisen tuen antamisessa, mutta yhteisö ei peri virallista jäsenmaksua. Suomen Kristiyhteisöllä on uskonnollisena rekisteröityneenä yhdyskuntana oma yhdyskuntajärjestyksensä. Hallinto tapahtuu maan kattavana yhdyskuntana ja paikallistasolla rekisteröityneiden seurakuntien kautta.

[muokkaa] Hengellinen organisaatio

Papistolla on oma hierarkkinen rakenteensa: arkkiyliohjaaja, kaksi yliohjaajaa, tiettyjä alueita varten nimitetyt ohjaajat, seurakuntapapit. Hierarkian hallinnosta vastaa seitsemästä papista muodostunut piiri, Siebenerkreis. Hierarkian tehtävänä on pappien lähettäminen seurakuntiin ja kultillis-liturgisista kysymyksistä vastaaminen. Naispappeus on tunnustettu perustamisesta lähtien.

[muokkaa] Arkkiyliohjaajat vuodesta 1922

• 1922-1938: Friedrich Rittelmeyer
• 1938-1959: Emil Bock
• 1959-1986: Rudolf Frieling
• 1986-2005: Taco Bay
• vuodesta 2005: Vicke von Behr-Negendanck

[muokkaa] Suomessa toimineet papit

• 1967-1992: Helmer Knutar
• 1969-1986: Britt Haglund
• vuodesta 1977: Jussi Tuuri
• vuodesta 1987: Lars-Åke Karlsson
• 1993-2002: Stina Näsling
• vuodesta 1998: Pentti Kaiponen
• 2001-2004: Tuula Huhtala-Salmisto

[muokkaa] Jäsenyys

Kristiyhteisön varsinaiseksi jäseneksi voi hakea aikuisena. Papiston tehtävään kuuluu jäsenten vastaanottaminen.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ http://www.ekumenia.fi/ekumeenista_perustietoa/mika_kirkko_on_kristillinen/
2. ↑ Uskonnot.fi luettu 29.11.2006
3. ↑ Heino, Harri: "Mihin Suomi tänään uskoo", s. 8. WSOY, Helsinki 1997, ISBN 951-0-21197-4
4. ↑ Heino, Harri: "Mihin Suomi tänään uskoo", s. 206.
5. ↑ Heino, Harri: "Mihin Suomi tänään uskoo", s. 204.
6. ↑ Kristiyhteisö: Kannanotto
7. ↑ Pohjois-Amerikan Kristiyhteisön kotisivu
8. ↑ Religionen in Deutschland: Mitgliederzahlen
9. ↑ Uskonnot Suomessa -hanke
10. ↑ Jukka Kuoppamäki: Sydämeni ja sieluni ovat Suomessa
11. ↑ Artikkeli Ilta-Sanomissa
12. ↑ Ekumeenisen liikkeen sivusto : Mikä kirkko on kristillinen?

[muokkaa] Kirjallisuus

[muokkaa] Kirjallisuutta Kristiyhteisön näkökulmasta

• Friedrich Benesch: Aikamme tietoisuuskriisi .
• Michael Debus: Maria-Sophia. Kirjokanta Oy 2005, ISBN 952-9595-15-8
• Georg Dreissig: Köyhien kulta.
• Rudolf Frieling: Kristinusko ja uudelleen ruumiillistuminen. Karisto 1986
• Rudolf Frieling: Kristinuskon olemus.
• Britt Haglund: Pienen lapsen uskonnollisesta kasvatuksesta.
• Johannes Hemleben: Rudolf Steiner. WSOY 1988, ISBN 951-0-14982-9 , sivut 136-140: Kristiyhteisön perustaminen
• Irene Johansson: Kertomuksia vuoden juhla-ajoille. Kirjokanta Oy 2004, ISBN 952-9595-13-1
• Eberhardt Kurras: Kristinuskon uudistuminen, Karisto 1992, ISBN 951-23-3178-0
• Julian Sleigh: Kriisikohtia - henkilökohtaisten ongelmien ratkaiseminen

[muokkaa] Kirjallisuutta Kristiyhteisön historiasta

• Hans-Werner Schroeder: Die Christengemeinschaft - Entstehung, Entwicklung, Zielsetzung. Verlag Urachhaus 2001, ISBN 3-87838-649-4
• Heidenreich, Alfred: Growing Point: The Story of the Foundation of the Movement for Religious Renewal. The Christian Community Press, London 1965

[muokkaa] Muiden näkemyksiä Kristiyhteisöstä

• Evangelischer Oberkirchenrat Stuttgart: Zur Frage der Christlichkeit der Christengemeinschaft. Markstein Verlag 2004, ISBN 3-935129-14-9

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kristiyhteisö Suomessa