Rudolf Steiner

Wikipedia

Rudolf Steiner (27. helmikuuta, 1861, Kraljević, Itävalta-Unkari – 30. maaliskuuta, 1925, Dornach, Sveitsi) oli itävaltalainen filosofi, joka tunnetaan ennen kaikkea antroposofian kehittäjänä.

Steinerin ajatusten pohjalta on syntynyt koulujärjestelmä, joka Suomessa tunnetaan nimellä steinerkoulu, muualla maailmassa Waldorf-koulu. Steiner on myös vaikuttanut biodynaamisen maanviljelytavan syntyyn. Steinerin tutkimusmenetelmiä pidetään tieteellisestä näkökulmasta kiistanalaisena näennäistieteenä, kun taas sitä puolustavat luokittelevat sen laajennettuun tiedekäsitykseen.

Sisällysluettelo 1 Opinnot 2 Rakennusten suunnittelijana ja taiteilijana 3 Steinerpedagogiikka 4 Steinerin ajattelusta ja kirjallisesta tuotannosta 5 Steiner Suomessa 6 Rudolf Steinerin suomennettuja esitelmäsarjoja 7 Lähteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Opinnot

Steiner opiskeli Wienin teknillisessä korkeakoulussa matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa ja niiden ohella historiaa, kirjallisuutta ja filosofiaa. Hänet promovoitiin tohtoriksi Rostockin yliopistossa vuonna 1891 väitöskirjalla, jonka otsikko on Die Grundfrage der Erkenntnistheorie eli Tietoteorian peruskysymys.

[muokkaa] Rakennusten suunnittelijana ja taiteilijana

Arkkitehtuurissa Steiner oli orgaanisen arkkitehtuurin pioneereja. Hänen suunnittelutyönsä merkittävimmät saavutukset ovat Goetheanum I ja II. Ensimmäinen Goetheanum paloi uutena vuotena 1922–1923, syttymissyy on yhä selvittämättä, toinen Goetheanum valmistui vuonna 1928. Ensimmäisen Goetheanumin palossa tuhoutui paljon korvaamatonta, mutta osa teoksista saatiin pelastetuksi. Steinerin aloittamaan goetheanistiseen tyyliin kuuluu, ettei rakennuksessa tulisi olla suoria kulmia, koska niitä ei esiinny luonnossakaan. Lasimaalauksilla pyritään luomaan Goethen väriopin mukaisia tunnelmia.

Steinerilla ei ollut arkkitehdin koulutusta. Rakennuksia toteutettaessa työssä on ollut mukana koulutettuja arkkitehteja tai rakennusinsinöörejä. Steineria on kuitenkin kuvattu taitavaksi. Tehtaanjohtaja Emil Moltin mukaan Steinerin ohjeiden avulla saatiin Goetheanum I:n kahden suuren kupolin sijoittaminen ratkaistua tavalla, jota kokenut rakennusinsinööri piti aluksi mahdottomana. Goetheanum I:n kohdalla Steiner oli mukana kaikissa toteutusvaiheissa suunnitellen sisätilojen pylväiköt ja koristukset sekä maalaten osan kattomaalauksista. Goetheanum II:n sisätilojen yksityiskohdat jäivät arkkitehtien ja taiteilijoiden suunniteltaviksi Steinerin kuoltua. Ne pyrittiin toteuttamaan Steinerin ajatusten ja ensimmäisen Goetheanumin pohjalta. ^[1][2]

Steiner veisti Goetheanum I:een sijoitettavaksi massiivista, yhdeksän metriä korkeaa puuveistosta Ihmisyyden edustaja. Työtä teki yhdessä hänen kanssaan kuvanveistäjä Edith Maryon Steinerin laatiman savimallin pohjalta. Goetheanum I:n tulipalon aikaan veistos oli vielä keskeneräisenä Steinerin ateljeessa, joten se säästyi liekeiltä ja sijoitettiin myöhemmin Goetheanum II:seen.^[3]

[muokkaa] Steinerpedagogiikka

Vuonna 1919 Waldorf Astoria -tehtaaseen Stuttgartiin perustetusta ensimmäisestä Steinerin pedagogiikkaa käyttävästä koulusta alkoi mahdollisesti maailman suurimman yksityisen koulutusjärjestelmän leviäminen. Maailmalla nämä koulut tunnetaan Waldorf-kouluina, mutta Suomessa niille on vakiintunut nimitys steinerkoulu. Suomessa on myös yksi Steinerin ajatusten vaikuttama korkeakoulu, Snellman-korkeakoulu. Snellman-korkeakoulussa voi opiskella mm. steinerkoulun luokanopettajaksi ja kuvaamataidon opettajaksi sekä steinerpäiväkodin varhaiskasvattajaksi.^[4]

[muokkaa] Steinerin ajattelusta ja kirjallisesta tuotannosta

[muokkaa] Steiner Suomessa

Steiner vieraili Suomessa vuosina 1912 ja 1913. Ensimmäinen vierailu tapahtui Teosofisen seuran vuosikokouksen yhteydessä. Silloin hän piti laajan esitelmäsarjan Taivaankappaleiden ja luonnonkuntien henkisistä olennoista Teosofisessa seurassa ja julkiset esitelmät Kalevalasta sekä okkultismista ja vihkimyksestä Helsingin yliopiston tiloissa. Toisella vierailullaan Steiner piti esitelmäsarjan hindulaisten pyhän tekstin Bhagavad Gitan henkisestä taustasta Antroposofisen seuran suomalaisille ja ulkomaisille jäsenille.^[5]

Steinerin ajatukset saivat vastakaikua aluksi Suomen Teosofisen seuran puitteissa. Kun Antroposofinen seura perustettiin vuonna 1913, siihen siirtyi myös suomalaisia teosofeja. Myöhemmin vuonna 1923 perustettiin Suomen Antroposofisen seuran edeltäjä. Suomessa aatetta ovat vieneet eteenpäin mm. kirjailija Kersti Bergroth ja filosofian emeritusprofessori Reijo Wilenius. Hän on muokannut Steinerin ajatuksia ja lisännyt niihin mm. J. V. Snellmanin ajatuksia. Wilenius on myös suomentanut paljon Steinerin saksankielistä tekstiä ja tarkistanut vanhoja suomennoksia.

[muokkaa] Rudolf Steinerin suomennettuja esitelmäsarjoja

• Antroposofinen yhteisönmuodostus 1991
• Henkisen tiedon asteet 1992
• Ihminen elävän hengen kuvana. Kristus ja vastustavat voimat 1991
• Apokalypsi. Johanneksen ilmestys 1990
• Bhagavad Gitan henkistä taustaa. Yhdeksän esitelmää Helsingissä 28.5.-5.6.1913. 1979
• Esoteerinen kristinusko 1993
• Genesis. Raamatun luomiskertomuksen salaisuuksia. 1995
• Goethe uuden estetiikan isänä 1984
• Ihmisen henkinen yhteys maailmankaikkeuteen 1972
• Ihmisen kehityksen ymmärtäminen 1993
• Ihmisen yhteys luontoon ja kosmokseen 1989
• Jeesuksesta Kristukseen 1989
• Joulupäivät 1923-1924. Yleisen antroposofisen seuran perustaminen. 1989
• Kasvatus ja opetustaito ihmisolemuksen terveen kehittymisen perustana. 2003
• Kohtalon yhteyksiä I. Kohtalon voimien muodostuminen. Yksittäisen ihmiskohtalon määräytyminen. 1994
• Kuoleman ja uuden syntymän välillä 1991
• Luonnonkuntien ja taivaankappaleiden henkiset olennot. Esitelmäsarja Helsingissä 3.-14.4.1912. 1987
• Maailma, maa ja ihminen 1991
• Maailmojen muistista 1990
• Makrokosmos ja mikrokosmos 1992
• Miten henkinen koulutus vaikuttaa ihmisluontoon 1987
• Opettamisen taito - Steinerkoulun opetusmenetelmiä. 1996
• Sosiaalinen ymmärtäminen, ajatuksen vapaus ja hengentieto - nykyajan sielullisen ahdingon voittamisesta 1989
• Suomi ja Kalevala. Ihmisen yhteys luonnonhenkisyyteen. 1990
• Tietoisuuden kehitystie. Antroposofia ajan vaatimuksena. 1995
• Yleinen ihmisoppi. 1989

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Molt, Emil: "Emil Molt and the Beginnins of the Waldorf School Movement: Sketches from an Autobiography", s. 114. Floris Books, Edinburgh 1991
2. ↑ Placzek, Adolf K.(toim.): "Macmillan Encyclopedia of Architects", s. 123-127. The Free Press, New York, 1982
3. ↑ : Klingborg, Arne: "The Arts in Life", s. 50-51. Teoksessa Davy, John (toim.): Work Arising from the Life of Rudolf Steiner, s. 40-60. Rudolf Steiner Press, London, 1975
4. ↑ Snellman-korkeakoulun sivut
5. ↑ Esa Ristilä teoksen "Rudolf Steiner Suomessa 1912 ja 1913 - esitelmiä, puheita ja vastauksia kysymyksiin" esipuheessa. Suomen antroposofinen liitto, Helsinki 2003

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Steinerin alkuperäisteoksien digiversioita
• e-kirjasto

Antroposofia
Antroposofia - Rudolf Steiner - Steinerkoulu - Eurytmia - Biodynaaminen viljely - Antroposofinen lääketiede