Kipuaisti

Wikipedia

Kipu (eli tuska tai särky) on varoitusmerkki elimistöä kohdanneesta mahdollisesta vammasta tai sairaudesta. Kipuviestejä aivoihin välittäviä hermopäätteitä on joka puolella ihoa sekä sisäelimissä.

Joissakin kehon osissa on vähemmän kipureseptoreita kuin toisissa. Esim. silmän sarveiskalvossa niitä on runsaasti, mutta aivojen pinnalta ne taas puuttuvat kokonaan. Eri kipureseptorit reagoivat erityyppisiin ärsykkeisiin. Neulanpisto sormeen voi aiheuttaa kipua, kun taas suolta voi leikata, ilman että se aiheuttaisi mitään tuntemuksia. Muuntyyppiset ärsykkeet sen sijaan aiheuttavat kipua suolistossa, kuten suolenseinämän venyminen tai kouristuminen.

Eri ihmisten herkkyys ja reaktiot kivulle vaihtelevat niin, että esim. henkilö, joka pelkää tuntevansa kipua, kokee myös kivun voimakkaampana. Joku saattaa valittaa ääneen kivusta ja toinen taas samassa tilanteessa kärsii kipunsa ääneti.

Kipuaistimukset saattavat vaihdella luonteeltaan paljonkin, ne voivat olla lieviä tai voimakkaita, pistäviä tai jomottavia, polttavia tai kouristuksenomaisia. Myös kutina on kivun kaltainen ilmiö.

Joissakin tapauksissa kipu lievittyy kylmällä tai lämpimällä (esim. kosteat kääreet). Myös kipulääkkeistä on apua. Mikäli kipu kuitenkin on ankara ja jatkuva, on lääkärin määrättävä hoito. Liian runsas annostus saattaa kätkeä jonkin taustalla olevan vakavan tautitilan.

Jotkut ihmiset ovat syntymästään saakka kyvyttömiä tuntemaan kipua. Tällaiset henkilöt voivat lapsuudessaan sairastaa huomaamattaan vakavaa tautia kuten umpilisäkkeen tulehdusta, joka korkeintaan tulkitaan vaarattomaksi vatsahäiriöksi. Seuraukset ovat luonnollisesti usein vaaralliset.

Normaalisti jossakin ruumiinosassa oleva kipu on merkkinä siitä, että juuri siellä on jotakin vialla, joskin eräät sisäelinten häiriöt voivat aiheuttaa kipua aivan muualla. Esim. eräät sydäntaudit aikaansaavat kiputuntemuksia vasemmassa olkapäässä ja käsivarressa. Tällainen ns. heijastunut kipu voi olla potilaalle varsin hämmentävää.

Heijastunut kipu johtuu siitä, etteivät aivot pysty tulkitsemaan oikein, mistä ruumiinosasta kipuviestit niihin saapuvat. Esim. tulehtuneesta sappirakosta saapuvat hermot kulkeutuvat ensin runsaasti muita hermoja sisältävään selkäytimeen. Tällöin aivot saattavat tulkita sappirakosta saapuvien hermojen viestit, ikään kuin ne olisivat peräisin jostakin toisesta hermosta, joka yhdistyy selkäytimeen samassa kohdassa kuin sappirakkohermot. Jos tällainen muu hermo on peräisin esim. oikean hartian seudusta, henkilö "tuntee" kivun hartiassaan.

Aavesärky on tunne, jonka voi kipuhermojen vuoksi aistia jopa tulevan amputoidusta elimestä.