Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta
Wikipedia
| Lietuvos Tarybų Socialistinė Respublika | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Motto: Visų šalių proletarai, vienykitės! (Kaikkien maiden työläiset, liittykää yhteen!) | |||||
 |
|||||
| Viralliset kielet | de facto liettua ja venäjä | ||||
| Pääkaupunki | Vilna | ||||
| Korkeimman neuvoston puheenjohtaja | Itsenäistyessä Vytautas Landsbergis | ||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
Sijalla 11 Neuvostoliitossa 65,200 km² – |
||||
| Väkiluku (1989) – yhteensä – väestötiheys |
Sijalla 11 Neuvostoliitossa 3 689 779 56,6 / km² |
||||
| Valuutta | rupla (RUB) |
||||
| Aikavyöhyke | UTC+3 | ||||
| Olemassa – perustettu – lakkautettu |
21. heinäkuuta 1940 11. maaliskuuta 1990 |
||||
| Kansallislaulu | Liettuan neuvostotasavallan hymni | ||||
Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta (liettuaksi Lietuvos Tarybų Socialistinė Respublika) oli vuodesta 1940 vuoteen 1990 yksi Neuvostoliittoon kuuluneista neuvostotasavalloista. Neuvostoliiton miehitettyä Liettuan 12. kesäkuuta 1940 maalle annettiin 21. heinäkuuta 1940 nimeksi Liettuan SNT. Alun perin Liettuan SNT perustettiin jo paljon aikaisemmin joulukuussa 1918, kun Liettuan kommunistisen puolueen ensimmäinen kongressi oli pidetty 1. lokakuuta samana vuonna. Molotovin-Ribbentropin sopimuksen mukaan Liettua kuului Neuvostoliiton vaikutuspiiriin ja maasta tuli järjestyksessä 14. neuvostotasavalta. Saksan miehityksen jälkeen (1941) neuvostovalta palautettiin 1944.
Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat ja muut länsivallat pitivät Liettuan miehitystä laittomana. Sodan aiheuttamien menetysten lisäksi Stalinin kaudella vuoteen 1953 mennessä tuhansia ihmisiä tapettiin ja kymmeniätuhansia kerkoitettiin Siperiaan. Muihin neuvostotasavaltoihin verrattuna Liettuan talous voi kuitenkin hyvin ja maa oli yksi Neuvostoliiton vauraimmista osista. Liettua julistautui uudelleen itsenäiseksi 11. maaliskuuta 1990.
