Kallion kirkko

Wikipedia

Kallion kirkko

Kallion kirkko on vuosina 1908-1912 rakennettu harmaagraniittinen kirkkorakennus Kallion kaupunginosassa Helsingissä. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck ja se edustaa suomalaista kansallisromanttista rakennustyyliä, jossa on myös jugend-vaikutteita. Pääkaupungin maamerkkeihin lukeutuva kirkko on 65 metriä korkea ja sillä on 1600 istumapaikkaa.

Suomen itsenäistymisvaiheessa tolstoilainen liike otti kirkon tutkikohdakseen ja julisti siellä rauhanaatettaan. Toisen maailmansodan aikana kirkon tornissa oli yksi Helsingin ilmavalvontapisteistä. Kaupungin maanmittauksen peruspisteenä kirkon torni palveli aina 1970-luvulle saakka. Hyvällä säällä tornista näkee Viroon.

Malliltaan Kallion kirkko on pitkäkirkko, johon liittyy kaksi matalampaa sivurakennusta. Eräiden arvioiden mukaan kirkko muistuttaa ulkomuodoltaan Vanhan Testamentin Salomon temppeliä. Kirkko on koristeltu jugend-tyylisin seinämaalauksin. Alttaritaulu on Hannes Auteren puureliefi "Tulkaa minun tyköni". Soittaja voi Kalliossa valita kaksien urkujen väliltä. Akustisesti hyvässä kirkossa on konsertteja ja musiikkitilaisuuksia viikoittain.

Graniittitornin seitsemän saksalaista kelloa soittavat Jean Sibeliuksen sävelmää keskipäivällä ja iltakuudelta. Yleisradio käytti tätä koraalisävelmää vuosikymmenien ajan lauantain ehtookellojen melodiana.

[muokkaa] Urut

Kallion kirkon alkuperäiset urut olivat saksalaisen Schlag & Söhnen valmistamat. Ne oli sijoitettu alttarin yläpuoliselle lehterille. Alttarialuetta uudistettaessa 1950-luvulla urut siirrettiin takalehterille, jolla oli jo kirkon valmistumisesta saakka sijainnut Lars Sonckin suunnittelema, mutta aiemmin kulissiksi jäänyt julkisivu. 1950-luvun urkutyöt teki Kangasalan Urkutehdas. Urut olivat 70-äänikertaiset.^[1][2]

Nykyiset 48-äänikertaiset pääurut takalehterillä ovat ruotsalaisen Åkerman & Lund -urkurakentamon valmistamat vuodelta 1995. Soinnilliselta rakenteeltaan ne pohjautuvat ranskalais-romanttiseen traditioon ensimmäisinä Suomessa. Niiden julkisivu noudattelee Lars Sonckin alkuperäissuunnitelmaa. 19-äänikertaiset kuoriurut ovat suomalaista Kangasalan Urkurakentamon tekoa vuodelta 1987. Ne pohjautuvat hollantilaiseen ja pohjoissaksalaiseen barokkitraditioon.^[1][2]

Suomen kirkoista vain Kallion kirkossa on sekä barokkityyliset että ranskalais-romanttiset urut. ^[3]

[muokkaa] Uurnaholvi

Kallion kirkkoon valmistui 1991 uudentyyppinen hautausmaa. Sen esikuvana on ollut Jeesuksen aikainen hautaustapa, jolloin haudat olivat kallioon louhittuja, useampaan kertaan käytettäviä holveja. Kirkon alla on uurnaholvi ja lehterin alla vainajien nimilaatoilla varustettu muistoalttari. Näin kalliolaiset voivat tulla haudatuiksi Kallion sydämeen. Siellä on myös kalliohauta, johon tuhka voidaan kätkeä uurnasäilytyksen jälkeen. Holvissa vallitsee hautarauha, joten omaisetkin voivat vierailla siellä vain kun saattavat tuhkauurnaa. Suomessa ainutlaatuiseen Kallion kirkon uurnaholviin mahtuu noin 2500 uurnaa. Holvi jatkaa tavallaan vanhaa kristillistä, myös Suomessa käytössä ollutta kirkon alle hautaamisen perinnettä, joka kiellettiin 1700-luvulla hautausmaiden tieltä.

[muokkaa] Katso myös

• Luettelo Suomen luterilaisista kirkoista

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ ^1,0 1,1 [1] "Kallion kirkon urut" Kallion seurakunnan sivuilla
2. ↑ ^2,0 2,1 [2] "Kallion kirkon urut" Helsingin seurakuntayhtymän sivuilla
3. ↑ [3] "Kallion kirkko" Helsingin Kaupunkioppaassa

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kallion seurakunta
• Emporis - Kallion kirkko