Köyliön kirkko
Wikipedia
Köyliön kirkko rakennettiin alun perin 1752 erivartiseksi ristikirkoksi, johon liittyi pieni kellotapuli. 1888-1889 Sebastian Gripenbergin suunnitelmat muuttivat kirkkoa perusteellisesti. Julkisivusta tuli uusgootinen ja sakarista tuli satulakattoisia. Kirkkoa on korjattu hyvin moneen otteeseen, viimeksi 1978-1979 kirkon palon jälkeen. Palo oli tuhonnut sisätilat pahoin. Sähköpneumaattiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1943 ja disposition on suunnitellut Juhani Pohjanmies. Niissä on 17+3 äänikertaa ja kolme sormiota. Alttaritaulu on tuntemattoman mahdollisesti Italiassa maalaama "Ristiinnaulattu".
Köyliössä Lalli tappoi Piispa Henrikin surmavirren mukaan Piispa Henrikin kirveellä ensimmäisellä Suomen ristiretkellä. Sen muistoksi Köyliönjärven Kirkkoluodolla on sijainnut Piispa Henrikin kappeli, joka oli luultavasti rakennettu 1300-luvulla.
[muokkaa] Aiheeseen liittyen
| Huomattavia suomalaisia kirkkorakennuksia |
|---|
|
Tuomiokirkkoja: Espoo - Helsinki - Kuopio - Lapua - Mikkeli - Oulu - Porvoo - Turku - Tampere Suuria: Heinävesi - Johannes - Kaleva, Tampere - Kerimäki - Nurmes - Pori - Uspenskin katedraali Vanhoja: Hollola - Muhos - Naantali - Nousiainen - Petäjävesi, vanha - Sammatti - Tyrvää, vanha - Ulvila - Vöyri Muita: Hyvinkää - Kallio, Helsinki - Kotka - Köyliö - Suomenlinna - Tampere, ort - Taivallahti, Helsinki - Vantaa |
