Uusgotiikka
Wikipedia
Uusgotiikka eli neogotiikka on arkkitehtuurin ja sisustustaiteen suuntaus, joka kuuluu 1800-luvun kertaustyyleihin. Se yritti elvyttää myöhäiskeskiaikaisen gotiikan mukailemalla sen muotoja. Uusgotiikan juuret ovat lähinnä Englannissa ja se kukoisti 1800-luvun loppupuolella. Se syntyi 1700-luvulla muun muassa rokokoon aikaan. Kirkkoarkkitehtuurissa se ilmeni vasta 1800-luvulla.
[muokkaa] Uusgotiikka Suomessa
Suomalaista uusgotiikkaa edustaa muun muassa Helsingin Ritarihuone (1861). Erityisesti uusgotiikka näkyy kuitenkin lukuisissa kirkoissa.
Suomen Yleisten rakennusten intendentinkonttorissa alettiin kiinnostua uusgotiikasta 1820-luvulla, jolloin tyyliä käytettiin joidenkin kellotapuleiden suunnitteluun. Ensimmäinen merkittävä työ uusgotiikan saralla tehtiin, kun Carl Ludvig Engel suunnitteli Turun tuomiokirkon korjaustyöt ja uuden torninhuipun vuoden 1827 suurpalon jälkeen. Intendentinkonttorin johtajana toiminut Engel kuitenkin vierasti uusgotiikkaa.
Uusgotiikka löi itsensä läpi Engelin seuraajan Ernst Lohrmannin intendenttikaudella 1841 - 1865, hänen suunnittelemien kirkkojen myötä. Tällöin hän suunnitteli myös uusgotiikasta kiinnostuneen arkkitehti A.F. Granstedtin kanssa Kerimäen puukirkkoa, jossa näkyy myös empiretyyli. Granstedtiä epäilytti suuren kirkon rakentaminen, mutta suostui kuitenkin, erityiskorvausta vastaan. Näin suuria kirkkoja ei kuitenkaan haluttu rakentaa useampia.
Merkittäviä uusgoottisten kirkkojen suunnittelijoita olivat Lohrmannin lisäksi muun muassa Georg Chiewitz, Carl Setterberg, Carl Albert Edelfelt, Frans Sjöstörm, Jac. Ahrenberg, Karl Öhman sekä Josef Stenbäck.
[muokkaa] Kirkkoja
Joitakin Suomessa sijaitsevista uusgoottisista kirkoista.
[muokkaa] Intendentinkonttorissa suunniteltuja
- Laukaan kirkko puusta 1834
- Kerimäen kirkko puusta 1847
- Ylistaron kirkko rapatusta tiilestä 1851
- Hattulan kirkko
- Pälkäneen kirkko
- Tyrvään uusi kirkko
- Liperin kirkko Chiewitz tiilestä 1858
- Uudenkaupungin kirkko Chieqitz 1863
- Keski-Porin kirkko tiilestä Chiewitz, avustaja Carl Johann von Heideken
- Vaasan kirkko Setterberg
- Teuvan kirkko
- Juvan kirkko
- Loviisan kirkko Chiewitz 1865
- Isonkyrön kirkko 1877 Chiewitz
- Kuivaniemen kirkko 1874
- Hummpilan kirkko 1854, paloi 1917, Uusi kirkko Josef Stenbäck
- Kiikalan kirkko
- Suonenjoen kirkko 1965
- Savonrannan kirkko 1863
- Joensuun kirkko 1864, purettiin 1904, Uusi kirkko Josef Stenbäck
- Suomenniemen kirkko 1863
- Jämijärven kirkko Chiewitz 1863
- Karjalan kirkko (Mynämäellä) Chiewitz 1863
[muokkaa] Kukoistuskausi (1870 - 1890 -luvut)
- Savonlinnan tuomiokirkko alun perin Carl Albert Edelfelt, muokannut Axel Dahlström
- Jyväskylän kirkko L.I. Lindqvist, 1870/1880 -lukujen vaihde
- Messukylän kirkko Theoder Höijer
- Aleksanterin kirkko Tampereella
- Sipoon uusi kirkko 1885, Theodor Decker
- Asikkalan kirkko 1880, Georg Wilenius
- Keuruun uusi kirkko, Theodor Granstedt 1892
- Kiteen kirkko 1886, Frans Sjöström
- Johanneksenkirkko Helsingissä 1889, Adolf Melander
- Hangon kirkko 1892 Jac. Ahrenberg
- Jaalan kirkko 1878 August Boman
- Kauvatsan kirkko 1879
- Pielaveden kirkko Karl Öhman
- Lapinlahden kirkko 1880 F.A. Sjöstörm
- Heinäveden kirkko puusta 1891 Josef Stenbäck
- Hankasalmen kirkko puusta 1892, Josef Stenbäck
- Luhangan kirkko puusta 1893, Josef Stenbäck
- Kajaanin kirkko puusta 1896, Jac. Ahrenberg
- Mikkelin tuomiokirkko tiilestä 1897, Josef Stenbäck
- Kotkan kirkko tiilestä 1898, Josef Stenbäck
- Kauhavan kirkko tiilestä 1898, Josef Stenbäck. Yhdistelee uusgotiikkaa ja kansallisromantiikkaa
- Euran kirkko tiilestä 1898, Josef Stenbäck
- Joensuun kirkko tiilestä 1903, Josef Stenbäck
- Kemin kirkko rapatusta tiilestä 1903, Josef Stenbäck
- Mikaelinkirkko Turussa tiilestä 1905, Lars Sonck
- Pulkkilan kirkko puusta 1909, Josef Stenbäck
- Forssan kirkko tiilestä 1917, Josef Stenbäck
- Kauhavan kirkko tiilestä 1925, Josef Stenbäck
