Heinrich Himmler
Wikipedia
Heinrich Luitpold Himmler ( s. 7. lokakuuta 1900, München – 23. toukokuuta 1945, Lüneburg) oli kansallissosialistisen Saksan voimakkaimpia hahmoja. Hän johti SS:ää (Schutzstaffel) ja Gestapoa ja oli vastuussa Saksan keskitys- ja tuhoamisleirijärjestelmän organisoimisesta.
Himmler syntyi Münchenissä keskiluokkaiseen saksalaiseen perheeseen. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän kuului 11. baijerilaisrykmenttiin, mutta ei osallistunut taisteluihin. Sodan päätyttyä hän osallistui aktiivisesti puolisotilaallisten, oikeistolaisten Freikorpsien toimintaan, jotka taistelivat kommunisteja, sosiaalidemokraatteja ja muita Saksan vihollisiksi katsomiaan ryhmittymiä vastaan. 1923 hän liittyi kansallissosialistiseen NSDAP-puolueeseen. Myöhemmin hän liittyi SA:han ja yleni pian johtamaan Hitlerin suojelemiseen perustettua SS:ää.
Himmler kehitti SS:n natsipuolueen todelliseksi sisärenkaaksi, johon oli tiukat jäsenvaatimukset. Kansallissosialistien noustua Saksassa valtaan Himmler taivutteli Hitlerin epäilemään SA:n ylintä johtoa pettureiksi, ja puolueen sisällä suoritettiinkin suurpuhdistus (pitkien puukkojen yö), jolloin suurin osa SA:n johtohenkilöstöä – mukaan lukien Ernst Röhm – surmattiin.
SA:n vallan hajottamisen jälkeen Himmlerin SS oli eittämättä voimakkain Kolmannen valtakunnan sisäinen voima. Myöhemmin Himmlerin käsissä oleva valta lisääntyi entisestään, kun Hitler luovutti hänelle Saksan salaisen poliisin Gestapon komennon 1936. Vuonna 1940 Himmler järjesti SS:n Waffen-SS-joukot, jolloin jäsenmäärää kasvatettiin huomattavasti ja samalla tiukkaa seulaa löysennettiin.
Sodan syttyessä SS:n Totenkopf-yksiköt olivat vastuussa keskitysleiri- ja myöhemmin tuhoamisleirijärjestelmästä. SS:n tehtäviin kuului myös juutalaisten, romanien, homoseksuaalien, kommunistien, "ali-ihmisten" ja muiden poliittisesti epäluotettavien ainesten seulominen väestöstä ja passittaminen leireille. Täten Himmler oli yksi Kolmannen valtakunnan kansanmurhakoneiston pääarkkitehdeistä.
Himmleriä miellytti ajatus itsestään sotilasjohtajana, ja hän pyrkikin sodan loppupuolella sotilasjohtajan saappaisiin. Myöhään 1944 Heinrich Himmleristä tuli Armeijaryhmä Oberrheinin komentaja, joka taisteli Reinillä yhdysvaltalaisia ja ranskalaisia vastaan. Vuoden 1945 alussa hän siirtyi komentamaan Puna-armeijaa vastaan taistelevaa armeijaryhmää. Sotilasjohtajana Himmler oli kokematon ja epäpätevä, ja hän epäonnistui tehtävissään suurelta osin. Kenraali Heinz Guderian, joka oli järkyttynyt Himmlerin sopimattomuudesta tehtävään, epäilikin että Himmlerin ainoa motiivi näihin tehtäviin oli kunnian kerääminen.
[muokkaa] Himmlerin viimeiset päivät
Lopulta Himmlerkin menetti uskonsa Saksan voittoon ja pyrki rauhaan länsiliittoutuneiden kanssa. Himmler ryhtyi neuvottelemaan ruotsalaisen kreivin välityksellä lännelle antautumisesta. Kun Hitler sai tietää tästä, hän erotti Himmlerin kaikista viroistaan.
Himmler pakeni mukanaan kaksi Gestapon turvamiestä, jotka olivat yhä uskollisia entiselle johtajalleen. Britit saivat kuitenkin Himmlerin kiinni Bremervörden lähettyvillä 22. toukokuuta 1945 ja tämä kertoi briteille kuka oli. Usein hänen viimeisten sanojensa kerrotaan olleen "Ich bin Heinrich Himmler!"(suomeksi: "minä olen Heinrich Himmler!"). Himmler tappoi itsensä puraisemalla suussaan olleen syanidikapselin rikki. Ruumiinavauksen jälkeen Himmlerin ruumis haudattiin tuntemattomaan hautapaikkaan Lüneburgin lähellä olleeseen metsään.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Heinrich Himmler (englanniksi)
- Himmlerin viimeiset päivät (englanniksi)
