Euroopan unionin lintudirektiivi
Wikipedia
Euroopan unionin direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta eli lintudirektiivi on Euroopan unionin vuonna 1979 jäsenvaltioilleen antama direktiivi (lainsäädäntöohje), jolla pyritään suojelemaan EU:ssa esiintyviä luonnonvaraisia lintulajeja. Direktiivi on ensimmäinen EU:n säännös, jonka tarkoituksena on suojella luontoa.
Lintudirektiivissä kielletään määriteltyjen lintulajien tahallinen tappaminen, pyydystäminen, häiritseminen erityisesti pesinnän aikana sekä kaupallinen käyttö. Direktiivi yksilöi 181 uhanalaista lintulajia, joiden suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suomessa esiintyvistä linnuista suojeltuja ovat seuraavat 63 lintulajia:[1]
- Allihaahka
- ampuhaukka
- Haarahaukka
- Heinäkurppa
- Helmipöllö
- hiiripöllö
- Harmaapäätikka
- Huuhkaja
- kaakkuri
- Kalasääski
- kalatiira
- Kangaskiuru
- kapustarinta
- Kaulushaikara
- Kehrääjä
- Keräkurmitsa
- Kiljuhanhi
- Kiljukotka
- Kirjokerttu
- kuikka
- Kuningaskalastaja
- kurki
- Lapinpöllö
- lapintiira
- laulujoutsen
- liro
- Luhtahuitti
- Maakotka
- Mehiläishaukka
- Merikotka
- metso
- mustakurkku-uikku
- Mustatiira
- Muuttohaukka
- Niittysuohaukka
- palokärki
- Peltosirkku
- Pikkujoutsen
- Pikkulepinkäinen
- Pikkulokki
- Pikkusieppo
- Pikkutiira
- pohjantikka
- Punakuiri
- pyy
- Rantakurvi
- Ruisrääkkä
- Ruskosuohaukka
- Räyskä
- sinirinta
- sinisuohaukka
- suokukko
- suopöllö
- suosirri
- teeri
- Tunturihaukka
- Tunturipöllö
- uivelo
- Valkoposkihanhi
- Valkoselkätikka
- Varpuspöllö
- Viirupöllö
- vesipääsky
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Katso myös
- Euroopan unionin luontotyyppidirektiivi
