Kirjokerttu
Wikipedia
| Kirjokerttu Elinvoimainen |
||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Kirjokerttu (Sylvia nisoria) on suurin kerttumme, joka elää usein yhteiseloa pikkulepinkäisen kanssa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pituus 16-18 cm, paino 30 g. Vanha kirjokerttu on päältä tummanharmaa ja alapuolelta vaalea tihein tummin poikkiraidoin. Silmä on keltainen. Pyrstösulissa on valkoiset kärjet. Nuori lintu muistuttaa lehtokerttua mutta on suurempi, sillä on siivillä vaaleat juovat ja mahan takaosassa on tummia raitoja. Vanhojen lintujen sukupuolenmääritys on ongelmallista, sillä höyhenpuvun väritys vaihtelee paljon. Pesimäaikana luotettava keino on hautomalaikku, jollainen on vain naaraalla (koiraskin hautoo mutta sille ei kehity varsinaista hautomalaikkua).
Ääni on tyypillinen, voimakas rätinä. Varoitusääni on käheä maiskaus. Laulu muistuttaa kovasti lehtokertun laulua, ollen hieman karheampaa ja korkeampaa. Usein liittää rätisevän äänensä laulun lomaan.
Sulkasato on monimutkainen. Vanha lintu sulkii osittain heinä-elokuussa siten, että vaihtaa käsisulat ja osan kyynär- ja pyrstösulista. Sulkii osan kyynär- ja pyrstösulista talvehtimisalueella ja osan vasta seuraavana kesänä. Puvussa on siis monenikäisiä sulkia. Nuori lintu voi sulkia osan kyynär- ja pyrstösulista sekä joskus jonkun käsisulan 1. talvena.
Vanhin suomalainen rengastettu kirjokerttu on ollut 9 vuotta 11 kuukautta 28 päivää vanha.
[muokkaa] Levinneisyys
Keski-Aasiasta Eurooppaan, puuttuu Länsi-Euroopasta. Suomessa pesii vain etelärannikolla, Ahvenanmaalla ja Saaristomerellä sekä Selkämerellä. Pesimäkantamme suuruus on n. 2500 paria, viime aikoina vähentynyt voimakkaasti etelärannikolla ja hävinnyt monin paikoin kokonaan vanhoilta paikoilta. Muuttolintu, joka talvehtii Itä-Afrikassa. Saapuu toukokuun lopulla ja on myöhäisimpiä muuttolintujamme. Lähtee syysmuutolle elo-syyskuussa.
[muokkaa] Elinympäristö
Pensoittuneet pellot ja metsänreunat, katajikkoiset saaret ja laidunmaat. Muuttoaikoina voidaan tavata monenlaisissa pusikoissa ja ruovikoissa. Tavallisesti kirjokertun reviirillä asuu myös pikkulepinkäinen. Johtuuko samanlaisista reviirivaatimuksista vai onko niillä jokin muu yhteinen ominaisuus.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesä on matalalla katajassa, nuoressa kuusessa tai lehtipensaassa. Muninta alkaa kesäkuussa. Munia on tavallisesti 4 tai 5, vaaleita ja himmeätäpläisiä. Molemmat emot hautovat 11-12 vrk. Poikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä 10-13 päivän ikäisinä.
[muokkaa] Ravinto
Hyönteissyöjä, joka syö myös marjoja ja hedelmiä.
