Muuttohaukka
Wikipedia
| Muuttohaukka | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Muuttohaukka (Falco peregrinus) on maailman nopein eläin, joka voi pystysuorassa syöksyssä kiitää jopa lähes 400 km/h. Laji kärsi vakavasti DDTstä ja muista ympäristömyrkyistä, mutta Suomen kanta on nyt elpymään päin. Muuttohaukka kuuluu laajimmalle levinneisiin petolintuihin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Vanhan muuttohaukan väritys on yläpuolelta tumman siniharmaa, vatsapuoli on valkea ja siinä on tiheää poikittaisjuovitusta.
Nuorella linnulla yläpuoli on tummanruskea, alapuoli vaalea, hieman beigensävyinen. Nuorella linnulla vatsassa on pitkittäisjuovitusta, toisin kuin vanhalla.
Muuttohaukat voivat olla 51 cm pitkiä. Naaraat ovat koiraita jopa 30% kookkaampia. Siipien kärkiväli on 80-119 cm. Paino on koiraalla 550-700 grammaa ja naaraalla 900-1200 grammaa.
Vanhin suomalainen rengastettu muuttohaukka on ollut 16 vuotta 7 kuukautta 10 päivää vanha. Euroopan vanhin oli ruotsalainen 17 vuotta 4 kuukautta vanha muuttohaukka.
[muokkaa] Levinneisyys
Muuttohaukkoja on kaikilla mantereilla lukuun ottamatta Etelämannerta. Suomen Lapissa ja Perä-Pohjolassa pesii nykyisin noin 150 paria. Euroopassa pesii 5600-6100 paria, joista Brittein saarilla noin 1500. Nimensä mukaisesti haukat muuttavat, etenkin pohjoisesta etelään, mutta muutenkin ravintorikkaammille alueille pois karuilta pesimäalueilta talvehtimaan. Suomalaiset muuttohaukat talvehtivat Lounais-Euroopassa ja Luoteis-Afrikassa. Keväällä ne saapuvat huhtikuussa, syksyllä lähtevät syys-lokakuussa.
[muokkaa] Elinympäristö
Muuttohaukat asuvat lähinnä vuoristoisilla alueilla ja isoilla märillä suoalueilla. Muuttohaukkoja kasvatetaan myös vankeudessa metsästyshaukoiksi.
[muokkaa] Lisääntyminen
Muuttohaukka pesii mieluiten jyrkillä kallioseinämillä, jonka läheisyydessä on avaria ja hyviä metsästysmaita. Nykyään se on levinnyt etelämmäs, paikkoihin joissa ei ole kalliopahtoja. Soillla pesivät muuttohaukat pesivät mättäällä, tasaisessa maassa. Vaalean puertavia tai ruskehtavia munia on kolmesta viiteen kappaletta. Naaras hautoo 29-30 päivää, ja koiras hankkii sille ja poikasille ruoan. Poikaset oppivat lentämään 5-6 viikon ikäisinä.
[muokkaa] Ravinto
Muuttohaukka syö lintuja sekä piennisäkkäitä. Jänikset ja vesimyyrät maistuvat hyvin, samoin sorsat ja kahlaajalinnut.
[muokkaa] Uskomuksia
Muinaisessa Egyptissä muuttohaukka oli palvonnan kohde. Sitä pidettiin auringonjumala Horuksen lapsen ruumiillistumana. Muumioidun vainajan sisäelimiä sisältävän ruukun päälle asetettiin usein muuttohaukan kuva. Toisinaan vainajien kesy haukka jopa muumioitiin yhdessä omistajansa kanssa.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Lindberg, P., Odsjö, T. & Wikman, M. 1983: Muuttohaukan sulkien elohopeapitoisuuksista Suomessa. - Ornis Fennica 60:28-30.
- Wikman, Marcus 1983: Suomen muuttohaukkakannan muutoksista 1970-82. – Lintumies 1.1983 s. 31-34. LYL.
- Wikman, Marcus 1990: Allikosta ojaan: Suomen muuttohaukat 1980-luvulla. - Lintumies 2.1990 s. 54-58. LYL.
