Dyyni
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi. |
| Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Dyyni on tuulen hiekasta kasaama hiekkakumpu, jota tavataan aavikoilla ja hiekkarannoilla. Dyynin korkeus voi olla jopa 500 metriä ja pituus poikittain yli 150 kilometriä ja se on usein muodoltaan aaltomainen. Dyynin muita nimityksiä ovat hiekkakino ja hiekka-aalto, ja ne muodostuvat usein tarkoin geometrisin muodoin. Tunnetuin laji on ylhäältä katsoen puolikuun muotoinen barkaani.
Tuulen kasaava vaikutus liikuttaa hiekkadyynejä joskus hyvinkin pitkiä matkoja. Tästä seuraa ongelmia aavikoiden läheisyydessä, jossa aavikoituminen on kiivasta, sillä hiekka hautaa alleen vähäistä kasvillisuutta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä
Dyyni syntyy, kun tuuli kuljettaa hiekkaa. Jos löytyy kohta, jossa tuuli hidastuu (pieni nyppylä), hiekka alkaa kasautua tähän, koska hidastunut tuuli ei jaksa kuljettaa hiekkaa tätä kohtaa pidemmälle. Kasautunut hiekka on yhä suurempi este tuulelle, ja näin hiekka jatkaa kasautumistaan. Myös tuulen kuljettamasta lumesta muodostuu dyynejä, sastrugeja. Dyynejä esiintyy yleensä hiekka-aavikoiden hiekkamerissä, ergeissä. Joillain rannikkoalueilla, kuten Suomessa Kalajoella ja Yyterissä on hiekkadyynejä. Jotkut tiheään kasvavat pensaat ja ruohot pystyvät sitomaan dyynejä paikoilleen. Viljakasvi ei sido dyyniä, koska se kuolee herkästi kuivuudessa. Myös veden alla on monesti pieniä dyynimäisiä muodostumia. Suurdyynit näkyvät aavikoista otetuista satelliittikuvasta. Dyynit saattavat liikkua tai levitä tuulen mukana. Näin dyynit voidaan jakaa liikkuviin, leviäviin ja kasaantuviin dyyneihin. Dyynejä syntyy herkästi aavikon pensaiden tai kivien taakse. Dyynin loivempi puoli on yleensä tuulen tulosuuntaan päin ja se on kaltevuudeltaan 10-14 astetta, kun taas suojanpuoli on 30-34 astetta.
[muokkaa] Barkaanit
Barkaanit eli kaaridyynit ovat ylhäältä katsoen puolikuun muotoisia 1,5-3 metriä korkeita dyynejä. Niiden alusta on yleensä hiekaton ja koostuu esimerkiksi pikkukivistä tai karkeasta sorasta, joita tuuli ei kuljeta. Tuuli puhaltaa puolikuun sarvien suuntaisesti. Puolikuun sisässä oleva suojanpuoleinen rinne on jyrkkä, 32 astetta, ja tuuli ajaa hiekkaa tuulenpuolelta loivassa 15 asteen kulmassa. Barkaani voi olla 1,5-3 metriä korkea ja jopa satojen metrien pituinen. Barkaanista koostuu usein mutkikas barkaani tai megabarkaani (ehkä sama kuin seif). Barkaanit ja megabarkaanit kasautuvat jopa satojen kilometrien pituisiksi harjanteiksi.
[muokkaa] Dyynien luokittelutapoja
- Suorat
- Pitkittäisdyynit: Tuulen suuntaisia pitkiä hiekkaharjanteita, monesti hyvin suuria.
- Reverssidyynit: Aaltoilevia, tuulen suuntaan poikittaisia, pitkiä.
- Tähtidyynit: Epäsäännöllisen pyramidin muotoisa suurdyynejä. Ylhäältä katsottuna muoto voi olla tähti, epämuotoinen pyramidi, X- tai Y-kirjain.
- Puolikuumaiset
- Barkaanit: Ylhäältä katsoen kuunsirpin tai C-kirjaimen muotoisia dyynejä, sirpin kupera puoli tuulta vasten ja jyrkkä rinne sirpin sisässä tuulen suojanpuolella, kärjet myötätuuleen.
- Barkanoidiselänne: Ylhäältä katsoen aaltomainen, tuuleen nähden poikittain.
- Poikittaisdyynit: Vain lievästi aaltomaisia tai suoria, tuulta vastaan olevia poikittaisia dyynejä.
- Paraabelidyynit: Pitkiä barkaaneja muistuttavia U:n tai V:n muotoisia dyynejä, kovera puoli tuulta vasten. Kärjet osoittavat siis vastatuuleen.
- Muut
- Kupolidyynit: Ylhäältä katsoen soikeita tai pyöreitä dyynejä.
[muokkaa] Dyynilajit
Dyynit luokitellaan eri lajeihin niiden ylhäältä katsotun muodon mukaan. Dyynien muotoon vaikuttavat saatavissa olevan hiekan määrä, tuulen suunta ja voimakkuus. Muotoon vaikuttavat huomattavasti myös tuulen suunna ja voimakkuuden vaihtelut ja dyynin ikä. Vanhemmat dyynit ovat yleensä säännöllisempiä. Kasvillisuuskin voi vaikuttaa dyynimuodostusta jarruttavasti tai mahdollistaa dyynien synnyn.
| Dyynilaji | Kuvaus |
|---|---|
| Hiekkaväreet. | Pienet väreilyt hiekan pinnassa. Tavallisia esim. muiden dyynien barkaanien pinnoilla. |
| Hiekkakerros | Hiekkakerros, korkea tai matala.
Esim. kivien ympäristöt hiekattomia. |
| Hiekkaviirut | Tuulen luomia, esim kovistä lähteviä hiekkaviiruja. |
| Välihiekka | Pensaiden, kivien tms. välissä oleva kumpuileva hiekka, joka muodostaa pieniä dyynejä.
Nämä dyynit ovat jopa 0,5 - 3 m korkeita ja l - 15 m pitkiä. |
| Puolikuudyynit eli barkaanit | Puolikuun muotoisia kaaridyynejä sanotaan barkaaneiksi.
Näitä hevosenkenkämäisiä on yleisimmin hiekattomalla alustalla. Puolikuun sarvet osoittavat myötätuuleen. Yleensä vähähiekkaisella alustalla. Melko pieniä, 1,5-3 m korkeita. Syntyvät tuulen puhaltaessa aina samasta ympyrän neljänneksestä, esim pohjoisen ja idän välistä. Ovat ylhäältä katsoen kuin puolikuita (pieniä), liikkuvat 10-20 metriä vuodessa, jopa 50 m. Suuri jopa 3 km leveä. Tuulenpuoleinen puolikuun ulkolaita loiva, suojanpuoli jyrkkä, yleensä 32 asteen kulmassa. |
| Barkanoidiharjanne | Tuulta vastaan oleva monen barkaanin sulautumaa muistuttava, kiemurteleva dyyni, barkanin ja poikittaisdyynin välimuoto. vaihtelevan paksuinen ja korkuinen. Hiekkaa runsaammin kuin barkaanialueilla, tuuli puhaltaa (lähes aina suunnilleen) samasta suunnasta. |
| Poikittaisdyyni | Hiekka-aalto, hiekaton pohja näkyvissä, transverssidyyni, tuulen suuntaa vasten poikittainen, yleensä suora ja malko tasapaksu. Hiekkaa runsaammin kuin barkaani- ja barkanoidialueilla, tässäkin tuuli puhaltaa samasta suunnasta, joten tämäkin dyynilaji on "barkanoidi". |
| Reverssidyyni | Kiemurteleva dyyni syntyy, kun tuuli puhaltaa vuorotellen kahdesta vastakkaisesta suunnasta. Mutkitteleva, tuulen tulosuuntaa vasten poikkeinen. |
| Käärmemäinen dyyni Seif | Pitkittäinen Seif syntyy pienten puolikuudyynien yhdistyessä kun tuuli puhaltaa melkein ensin muodostuneiden barkaanien pituusakselin suunnassa. Ensin syntyy barkanoidiharjanne. Hiekaton alusta näkyy. Harja veitsenterävä. Dyyni näyttää ilmakuvassa aaltoviivalta. Saattaa pysyä paikallaan tai kasvaa nopeasti pituussuntaan. tuulen suunna muutos voi muuttaa barkaanit verrkomaiseksi kuvioksi, jossa on hiekattomia alueita hiekan keskellä. Voivat kiemurrella tai olla suoria. |
| Aklé | Hiekka-aavikon, ergin suuri hiekka-aalto, joita on satojen metrien välein. |
| Pitkittäisdyynit, draa | Saharalle tyypillisiä. Monesti suuria. Metrien-kilometrien pituisia dyynejä tai dyyniketjuja, jopa 100 m korkeita. Suuret joskus yli 160, jopa 300 km pitkiä, jopa 300 m korkeita, jopa 3 km leveitä. liikkuvat muutaman cm:n vuodessa) syntyvät 2-suuntaisten tuulten alueilla. Yleensä melko paljon hiekkaa sisältävillä alueilla. Hiekka melko hienoa tai hienoa. Voivat yhdistyä Y-dyyneiksi. Voivat kiemurrella hiukan, monesti suoria. Ovat 0,5-5 km välein ketjuissa. Liikkuvat 2-5 cm/vuosi.
Näiden välillä voi olla pitkiä hiekattomia käytäviä, esim Algerian Itäisen ison ergin Gassil Touil. Syntyvät, kun tuuli puhaltaa säännöllisesti lähellä toisiaan olevista kahdesta suunnista (esim idästä ja kaakosta). Pitkittäisdyynin harjalla voi olla pienempiä dyynejä, näitä on yleensä kuivilla alueilla. Hieman kosteammilla puolikuivilla alueilla kasvillisuus sitoo pitkittäisdyynit yksinkertaisin muotoihin (dyynin päällä ei toisia dyynejä). |
| Tähtidyynit, rhourd | Ylhäältä katsoen tähtimäisiä paikallaan pysyviä hiekkavuoria, jotka ovat "epäsäännöllisä pyramideja". Ovat valtavia, 300 m jopa 500 m korkeita. Syntyvät pitkittäisdyynien kohdatessa. Voivat olla Y:n tai X:n 6-10-sakaraisen tähden muotoisia. Tähden sakarat haarautuvat. Tuulet puhaltavat vaihdellen monista suunnista.
Mutkikkaan tähtidyynin symmertria on heikko. Yhdistetyssä tähtidyynissä on iso tähtidyyni keskuksena, pieniä yhdessä rinnan. |
| Parabelidyynit | Ovat kuin venyneiltä puolikuudyynejä, U:n muotoisia, mutta puolikuun sarvet osoittavat myötätuuleen. Muistuttavat monesti ylhäältä katsoen "hiekkasormia". Monesti moni paraabelidyyni yhdistyy U:n kärjestä. Hiusneuladyyni on hyvin pitkä paraabelidyyni. |
| Kupolidyynit |
Harvinaisempia. Kumpumaisia dyynejä, ylhäältä katsoen elliptisiä tai ympyrämäisiä. Voivat olla pienempien dyynien peitossa. Voivat olla 1-8 km läpimittaisia suurkupoleita, jotka ovat 100-150 m korkeita. Suurkupolien pinnalla on muita dyynejä. Voivat sijaita verkkomaisissa muodostumissa tai riveissä matalampien dyynien yhteen kytkeminä. |
Pitkittäisdyynit ja tähtidyynit muodostavat aavikoiden hiekkamerien peruskuvion, eräänlaisen valtavan väreilykuvion. Nuoremmat hiekka-aavikot ovat kaaottisempia kuin vanhat, joissa on pitkittäisdyynejä ja suuria vuorimaisia tähtidyynejä melko säännöllisin välein järjestäyneenä. Eri dyynityypit yhdistyvät mutkikkaiksi dyyneiksi, joiden yleisyys kertoo hiljakkoin sattuneesta tuulen suunnan muutoksesta. Tavallisin mutkikas dyyni on tähtidyynin päällä olevat barkaanit. Päällekkäiset dyynit ovat pieniä dyynejä isojen päällä, esim pieniä bakraakeja suurempien barkaanien päällä. Ison barkaanin pituus voi olla 1-2 km puolikuun sarvesta sarveen, ja korkeus 30 m. Yksinkertaiset dyynit ovat yleensä kohtalaisen pieniä, niiden aallonharjojen väli on vain 10-500 m.
