Dublin

Wikipedia

Dublin
Baile Átha Cliath

Vaakuna	Sijainti
Perustiedot
Valtio:	Irlanti
Pinta-ala:	114,99 km²
Asukasluku:	495 781 (2002)
Asukastiheys:	4 090 as./km²
Koordinaatit:	53.3472° N 6.2592° W
Kotisivu:	www.dublincity.ie
Kaupunginjohtaja:	Michael Conaghan

Dublin (iiriksi Baile Átha Cliath, ’aidatun kahlaamon kaupunki’) on Irlannin pääkaupunki. Siellä on noin puoli miljoonaa asukasta, mutta Suur-Dublinin alueella asuu reilu miljoona asukasta, joka on melkein yksi kolmasosa Irlannin asukasluvusta. Kaupungin halki virtaa Liffey-joki. Kaupunki sijaitsee Dublinin kreivikunnassa, Leinsterin provinssissa.

Myös nimellä Dublin on alkuperä iirin kielessä: Dubh-Linn tarkoittaa Mustaa allasta tai Mustaa lampea viitaten Liffeyn ja Poddle-joen yhtymäkohtaan. Alkujaan nimi Dubh-Linn tai Duibhlinn (muinaisskandinaavin Dyflinni) viittasikin viikinkien satamakaupunkiin, Baile Átha Cliath oli sisämaan puoleinen kelttiasutus. Aikaa myöten nämä kaksi sulautuivat yhteen.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Liikenne
3 Koulutus
4 Kulttuuri
- 4.1 Monikulttuurinen Dublin
5 Kaupunkikuva ja nähtävyydet
6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Pohjoista Dublinia

Dublinin perustivat vuonna 840 viikingit, jotka valloittivat suurimman osan Irlantia. Keskiajalla Englanti valloitti Irlannin, valloituksen yhteydessä kaikki Dublinin asukkaat tapettiin ja kaupunki uudelleenasutettiin Englannista tulleilla siirtolaisilla. Dublin ja sen ympäristö, "The Pale" olivat pitkään Irlannin ainoa englanninkielinen alue.

Brittihallinnon aikana Dublin oli imperiumin toiseksi suurin kaupunki Lontoon jälkeen.

Dublin kärsi pahoin vuoden 1916 pääsiäiskapinassa, jossa kansallismieliset irlantilaiset pyrkivät irrottautumaan Englannista. Irlannin sisällissota 1919—1922 tuhosi kaupunkia lisää, mutta sen jälkeen kaupungin historialliset rakennukset ovat kärsineet lähinnä rakennusliikkeiden ja maanomistajien ahneudesta.

Luas-raitiovaunu.

[muokkaa] Liikenne

Dublin on surullisen kuuluisa erityisesti keskikaupungin vaarallisesta ja ruuhkaisesta liikenteestä. Ruuhkia onkin viime aikoina yritetty hillitä joukkoliikenneratkaisuin, kuten DART-lähiliikennejunin ja LUAS-pikaraitiovaunuin.

Irlannin hallitus on käynnistänyt kansallisen liikennesuunnitelman, jonka arvellaan maksavan hallitukselle 34,4 miljardia euroa seuraavien 10 vuoden aikana. Suurin osa tästä tulee menemään Dublinin satamatunneliin, seitsemään LUAS-projektiin, kahteen metrolinjaan, DART-laajennukseen ja St Stephen's Green -alueella palvelut integroivaan maanalaiseen asemaan.

[muokkaa] Koulutus

Trinity College.

Dublin on Irlannin koulutuksen pääasiallinen keskus, jossa on kolme yliopistoa ja useampi korkeamman koulutuksen instituutti. Dublinin yliopisto on vanhin yliopisto Irlannissa, periytyen 1500-luvulta. Sen ainoa college, Trinity College, on perustettu 1592 Elisabet I:n antamalla kuninkaallisella perustamiskirjalla.

Irlannin suurin yliopisto on Irlannin kansallinen yliopisto (NUI). Osa sitä, University College Dublin (UCD), toimii Dun Laoghaire-Rathdownin alueella, joka on välittömästi Dublinin rajan ulkopuolella. Dublin City University (DCU) on uusin Dublinin yliopistoista, jonka on erikoistunut teollisuutta lähellä oleviin kaupallisiin ja teknistieteellisiin kursseihin. Royal College of Surgeons in Ireland (RCSI) on itsenäinen lääketieteen koulu, joka sijaitsee kaupungin keskustassa. Irlannin kansallinen yliopisto Maynooth on toinen yliopisto, josta vastaa NUI ja se sijaitsee noin 25 km Dublinista.

Dublin Institute of Technology (DIT) on moderni tekninen college ja maan suurin ei-yliopistollinen kolmannen asteen oppilaitos. Se on erikoistunut teknisiin aineisiin, mutta tarjoaa myös monia taiteiden ja humanististen aineiden kursseja. Se muuttaa pian uuteen kampukseen Grangegormanissa. Dublinissa on myös pienemmät Institute of Technology at Blanchardstown ja Institute of Technology at Tallaght. National College of Art and Design (NCAD) ja Dun Laoghaire Institute of Art, Design and Technology (DLIADT) tukevat harjoittelua ja tutkimusta taiteessa, designissa ja mediateknologiassa.

[muokkaa] Kulttuuri

Temple Bar.

Monet tunnetut irlantilaiset kirjailijat ovat nimenomaan dublinilaisia, kuten James Joyce, Oscar Wilde, Samuel Beckett, George Bernard Shaw ja Roddy Doyle. Joycen romaani Odysseus sijoittuu Dubliniin, ja sitä muistetaan vuosittain romaanin tapahtumia seuraavalla kaupunkikierroksella, joka tunnetaan nimellä "Bloomsday". Se järjestetään 16. kesäkuuta, eli samana päivänä johon Odysseuksen tapahtumat vuonna 1904 sijoittuvat. Dublin on tunnettu teatterikaupunki, jota omat kirjailijat osaltaan ovat edistäneet. Myös musiikkielämä on vilkasta, ja konserttipaikkoja on lukuisia. Irlannin kansallispyhimyksen Pyhän Patrikin (St. Patrick) päivänä 17. maaliskuuta Dublinissa järjestetään suuri paraati ja nykyisin myös konsertteja ja muita oheistapahtumia.

[muokkaa] Monikulttuurinen Dublin

Dublinissa on pitkään ollut suurehko määrä maahanmuuttajia, erityisesti Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Yhdysvalloista, Australiasta, Uudesta Seelannista ja Manner-Euroopasta. Viime aikoina Dublin on houkutellut maahanmuuttajia myös Nigeriasta, Kiinasta, Koreasta, Intiasta ja Itä-Euroopasta esimerkiksi Suomesta, varsinkin taloudellisen menestyksen myötä 1990-luvulla. Vanhat ja hylätyt kadut ovat nopeasti muuttuneet etnisiksi seuduiksi, kuten Moore Streetin muutos 'pikku-Afrikaksi' ja Parnell Street Eastin muutos kaupungin de facto 'Chinatowniksi' tai 'aasialaiseksi kyläksi'. Suomalaisia työläisiä tapaa varmimmin Ballycoolinin tietotekniikkayrityksissä.

[muokkaa] Kaupunkikuva ja nähtävyydet

Dublinin keskusta on arkkitehtuuriltaan yhtenäinen. Merkittäviä rakennuksia ovat mm. Pääpostitoimisto (Main Post Office), Dublinin linna (Dublin Castle), Trinity College -yliopisto kampusalueineen. Uskonnollisista rakennuksista Pyhän Patrikin katedraali ja Christ Church Cathedral ovat tärkeimmät. Liffey-joen ylittää useita siltoja, joista Half Penny Bridge on kävelysilta. Dublin on myös kanaalien kaupunki (Grand Canal). Temple Bar on kaupunginosa täynnä pubeja ja yökerhoja. Kellsin kirja Trinity collegen kirjastossa kerää pisimmät katsojajonot. Guinnessin panimon yhteydessä on museo ja oluenpanonäyttely. Myös Jamesonin viskitehtaalla järjestetään yleisövierailuja.