Carl Theodor Dreyer

Wikipedia

Carl Theodor Dreyer (s. 3. helmikuuta 1889, Kööpenhamina - k. 20. maaliskuuta 1968, Kööpenhamina) oli tanskalainen elokuvaohjaaja.

Aviottoman suhteen seurauksena syntynyt Dreyer joutui heti synnyttyään orvoksi. Dreyer adoptoitiin luterilaiseen perheeseen, jossa hän sai ankaran uskonnollisen kasvatuksen. Dreyer työskenteli aluksi toimittajana, mutta sai myöhemmin paikan käsikirjoittajana tuolloin maailman toiseksi suurimmalta elokuvayhtiöltä, Nordiskilta. Dreyer nousi ohjaajaksi, mutta hänen ensimmäiset elokuvansa eivät herättäneet mielenkiintoa ja niinpä Dreyer lähti Ranskaan koettamaan onneaan ohjaajana.

Ranskassa syntyi Jeanne d'Arcin kärsimys (La Passion de Jeanne d'Arc) vuonna 1927, joka oli ensimmäinen osoitus Dreyerin mestarillisuudesta, taidokas sekoitus Eisensteinin montaasitekniikkaa ja saksalaista ekspressionismia. Elokuva oli myös aikanaan äärimmäisen innovatiivinen näyttelijänohjauksen ja kuvasommittelun saralla, minkä takia voidaan sanoa että Jeanne d'Arcin kärsimyksen vaikutus näkyy nykyään mm. Ingmar Bergmanin ja Stanley Kubrickin elokuvissa.

Jeanne d'Arcin kärsimys kohtasi kuitenkin vaikeuksia, jotka saavuttivat lähes legendaariset mittasuhteet: Dreyerin saatua oman leikkauksensa valmiiksi alkuperäinen negatiivi ja lähes kaikki esityskopiot tuhoutuivat tulipalossa. Saman kohtalon sai toinen leikkausversio, joka koottiin hylätyistä otoksista. Elokuvaa nähtiin tämän jälkeen vain taiteellisesti ja teknisesti huonotasoisina piraattikopioina, jotka olivat myös leikattu ylijäämämateriaaleista. Vuonna 1987 elokuvan alkuperäisestä leikkauksesta löydettiin kuitenkin erinomaisessa kunnossa oleva esityskopio.

Myös Dreyerin seuraava elokuva ja hänen ensimmäinen äänielokuvansa Vampyr (1932) oli taiteellisesti äärimmäisen onnistunut elokuva. Se oli myös elokuva, joka vahvisti Dreyerin mainetta tinkimättömänä perfektionistina, jonka takia hänellä oli jatkuvasti vaikeuksia löytää rahoitusta elokuvilleen. Dreyer sai tehdä vain neljä elokuvaa 40 viimeisen elinvuotensa aikana, työskennellen toimittajana ja elokuvateatterin pitäjänä elokuviensa välissä, sekä tehden lyhyt- ja valistuselokuvia. Tänä aikana syntyneet elokuvat Vihan päivä (Vredens dag, 1943) ja Sana (Ordet, 1954) ovat kuitenkin elokuvahistorian arvostetuimpia teoksia. Muun muassa Veikko Hursti on aikoinaan määritellyt Sanan maailman parhaimmaksi elokuvaksi.

[muokkaa] Filmografia (ohjaajana, pitkät elokuvat)

• Gertrud (1964)
• Sana (Ordet, 1954)
• Vihan päivä (Vredens dag, 1943)
• Vampyr (1932)
• Jeanne d'Arcin kärsimys (La Passion de Jeanne d'Arc, 1927)
• Glomdalin morsian (Glomdalsbruden, 1926)
• Kunnioita vaimoasi (Du skal ære din hustru, 1925)
• Michael (Mikaël, 1924)
• Olipa kerran (Der var engang, 1922)
• Rakastakaa toisianne (Die Gezeichneten, 1921)
• Lehtiä paholaisen kirjasta (Blade af Satans Bog, 1919)
• Presidentti (Præsidenten, 1918)