Baskin kieli
Wikipedia
| baski | |
| Muu nimi | euskara |
| Omakielinen nimi | euskara |
| Englanti | Basque |
| Ranska | basque |
| Tiedot | |
| Alue | Espanja, Ranska |
| Virallinen kieli | Baskimaa, Espanja |
| Puhujia | noin 1 033 900 (2001) |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Euskaltzaindia |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | isolaatti |
| Kieliryhmät | isolaatti |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | eu |
| ISO 639-2 | baq (B) / eus (T) |
| SIL | BSQ |
| Ohje | |
Baski on baskien puhuma kieli. Maantieteellisesti se sijoittuu Pohjois-Espanjan ja Lounais-Ranskan alueille, Baskimaahan, missä se on vähemmistökieli. Kielen omakielinen nimi on euskara, josta on olemassa muun muassa seuraavat murteelliset muodot: euskera, eskuara ja üskara. Baskin sukulaisuutta mihinkään muuhun kieleen ei ole pystytty sitovasti osoittamaan; baski on niin sanottu isolaattikieli. Mahdollisesti se on viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa puhutusta kieliryhmästä, jonka indoeurooppalaiset kielet ovat muualla korvanneet.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Nykyisen tietämyksen varassa on mahdotonta sanoa ovatko baskien esi-isät asuneet samalla alueella pitkään vai ovatko he muuttaneet sinne jostain muualta. Rooman valtakunnan ajalta tallentuneet tiedot akvitanialaisten henkilö- ja jumalnimistä viittaavaat siihen, että akvitanian kieli mahdollisesti oli baskin edeltäjä. Ensimmäiset baskinkieliset kirjoitukset ovat myöhäiseltä keskiajalta. Kesäkuussa 2006 pohjoisespanjalaisesta Vitorian kylästä löytyi kaiverruksia, joissa oli baskinkielisiä sanoja – näiden kaiverrusten arvellaan olevan peräisin jopa 200-luvulta. Baskin sanasto on lainannut paljon ympäröiviltä indoeurooppalaisilta kieliltä, mutta kieliopiltaan kieli on säilynyt hyvin omanlaisena.
Ranskan ja Espanjan suhtautuminen baskin kieleen on pitkään ollut hyvin kielteinen. Ranskassa baskia ei vähemmistökielenä ole koskaan käytetty laajasti opetuksessa tai mediassa. Espanjassa Francon aikana (1939–1975) jopa baskin puhuminen oli kielletty. Vallankumousta seurannut uusi Espanjan perustuslaki myönsi Baskimaan alueille rajoitetun autonomian, ja baskia käytetään nykyään opetuskielenä, hallintokielenä espanjan ohessa sekä radio- ja tv-lähetyksissä. Kuitenkin äidinkieleltään baskinkielisiä asukkaita baskimaan alueilla on vain noin 20% väestöstä.
Baskin kieli on jakautunut useisiin hyvinkin erilaisiin murteisiin maantieteellisten ja poliittisten rajojen eristämänä. 1960-luvulla alkaneen kielenherätystoiminnan ansiosta on olemassa baskin kirjakieli, niin sanottu yhdistetty baski, euskara batua. Kielenhuollosta ja -tutkimuksesta vastaa Euskaltzaindia, Baskin kielen kuninkaallinen akatemia.
[muokkaa] Luokitus
Baskin kieltä on yritetty yhdistää muun muassa pohjoisafrikkalaisiin, kaukasialaisiin, kelttiläisiin ja suomalais-ugrilaisiin kieliin. Yksikään näistä teorioista ei ole saanut kielitieteilijöiden yleistä hyväksyntää.
Baski on isolaattikieli.
[muokkaa] Alueellinen sijoittuminen
Baskia puhutaan Espanjassa Vizcayan, Guipúzcoan ja Álavan maakunnissa, jotka muodostavat Baskimaan autonomisen hallintoalueen. Navarra on neljäs maakunta, jossa asuu baskin kielen puhujia, ja on nykyään oma autonominen hallintoalueensa. Ranskan Baskimaahan kuuluvat Lapurdin, Ala-Navarren ja Zuberoan maakunnat. Pohjois- ja Etelä-Amerikassa on joitakin baskinkielisiä siirtolaisia ja siirtolaisten jälkeläisiä.
[muokkaa] Murteet
Kuusi merkittävintä baskin murretta ovat bizkaia, gipuzkoa, ylä-navarra, ala-navarra (Espanjassa) sekä lapurdi ja souletin (Ranskassa). Murrealueiden rajat eivät aina vastaa nykyisiä poliittisia rajoja, vaikka murteiden nimet vastaavatkin maakuntien nimiä. Yllä alueet on kirjoitettu espanjan mukaisesti, tässä nimet taas ovat baskin kielen mukaisia.
[muokkaa] Johdetut kielet
Euskara batua on nykyisen yleis- tai kirjakielen nimi; se pohjautuu laajalti gipuzkoan murteeseen.
Baskinkieliset merimiehet toivat 1500-luvulta alkaen baskinkielen sanastoa Euroopan puoleisen Atlantin alueen pidgin- eli kontaktikieliin. Esimerkiksi baskinkielisten ja islantilaisten kalastajien käytössä oli tällainen apukieli.
Myös Pohjois-Amerikan intiaanien ja baskien välillä oli harvoja yhteyksiä Amerikan löytämisen jälkeen. Eräistä intiaanikielistä väitetään löytyvän baskista lainattuja yksittäisiä sanoja.
[muokkaa] Äänteet
Seuraavana kuvataan Euskara batuan äännerakenne. Tässä kielestä käytetään lyhyyden vuoksi nimeä baski, vaikka tämä nimi sisältääkin murteita, joiden äännerakennetta ei voida tässä tarkasti kuvata.
[muokkaa] Vokaalit
Baskin kielessä on viisi perusvokaalia /a e i o u/, jotka ovat samantapaiset kuin romaanisten kielen vastaavat vokaalit (tai suomen vastaavat vokaalit). Vokaaleilla ei ole pituuseroja. Ranskan alueella esiintyy pyöreä etuvokaali /y/ ja nasaalivokaaleja.
Yleisiä diftongeja ovat mm. /au/, /ai/ ja /eu/.
[muokkaa] Konsonantit
Seuraavassa taulukossa äänteet on merkitty niitä vastaavilla kirjaimilla. Baskin kirjoitusjärjestelmässä äänteiden ja kirjainten vastaavuus on tarpeeksi hyvä, jotta näin voidaan tehdä. Poikkeukset selitetään alla.
| bilabiaalit | labiodentaalit | dentaalit/alveolaarit | palatoalveolaarit | palataalit | velaarit | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| soinnittomat klusiilit | p | t | tt | k | ||
| soinnilliset klusiilit | b | d | dd | g | ||
| affrikaatat | tz, ts | tx | ||||
| soinnittomat frikatiivit | f | z,s | x | (j) | ||
| nasaalit | m | n | -in- | |||
| lateraalit | l | -il- | ||||
| tremulantit | r, rr | |||||
| puolivokaalit | j |
Palataaliset klusiilit, joita Saltarelli merkitsee kaksinkertaisilla kirjaimilla <tt> ja <dd>, ovat yleisiä nimien hellittelymuodoissa ja lastenkielen omaisessa puheessa.
Baskin frikatiivit, eli hankausäänteet, ovat soinnittomia, ellei äänneympäristö pakota niistä soinnillisia. Soinnilliset klusiilit pehmenevät hankausäänteitä muistuttaviksi äänteiksi vokaalien välissä tai voivat kadota kokonaan.
Sibilanteissa on erikoinen kolminkertainen oppositio. <z> ei ole soinnillinen äänne tai affrikaatta vaan tavallinen soinniton s-äänne. Sen ero <s>:n on kielen asennossa: Kumpikin tuotetaan suun etuosassa, mutta <z> tehdään kielen lavalla ja <s> kielen kärjellä. Joissakin murteissa tämä ero on hävinnyt, mutta yleensä ottaen ero on oleellinen osa baskin äännejärjestelmää. <x> on taaemman palato-alveolaarisen sibilantin, ns. suhuässän, merkki.
Kuten espanjassa tai suomessa, <r> esiintyy lyheänä ja pitkänä täryäänteenä. Sanan alussa se on kuitenkin pitkä, vaikka sitä ei kirjoiteta <rr>. Lisäksi baskissa on palataalinen nasaali ja lateraali, joita merkitään useimmiten kirjainta edeltävällä <i>-kirjaimella. Nasaalin merkitseminen <ñ>-kirjaimella espanjan mukaisesti on mahdollista. Puolivokaali <j> ääntyy joskus velaarisena hankausäänteenä espanjan vaikutuksesta; ranskassa se voi saada ranskalaisen ääntämyksen soinnillisena <x>:n vastineena.
<h> ei yleensä äänny, mutta kirjoitetaan joihinkin sanoihin historiallisista syistä.
[muokkaa] Kirjoitusjärjestelmä
Baskia kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla. Vanhoissa teksteissä on erilaisia merkintätapoja; joissakin noudatetaan espanjan käytäntöjä, mutta nykyinen virallinen kirjoitusjärjestelmä on ne hylännyt. Baskissä päästään lähellä yhden äänteen ja yhden kirjaimen vastaavuutta, mutta yllä kuvattujen poikkeuksien takia siihen ei aivan päästä.
Baskin kielen tunnistaa helposti pitkistä sanoista, runsaasta määrästä x- ja z-kirjaimia, sekä yhdistelmistä tz, tx.
[muokkaa] Kielioppi
Baskin kielioppi eroaa paljon sitä ympäröivien indo-eurooppalaisten kielten rakenteesta. Sille ominaisia rakenteita ovat agglutinaatio, joissa useilla päätteillä voidaan rakentaa monimutkaisia sanoja, ns. ergatiivi-absolutiivinen systeemi, sekä monimutkainen verbirakenne. Neutraali sanajärjestys on Subjekti-Objekti-Predikaatti (SOP), mutta siitä voidaan poiketa, kuten usein tapahtuu esim. kieltävissä lauseissa. Predikaattia edeltävällä paikalla on omakielinen nimi galgegaia, ja siihen sijoitettu lauseenjäsen on korostetussa asemassa tai tuodaan muuten esille.
Baskin kielessä päätteet ja kantasanat joihin ne liitetään vaihtelevat vähän. Yleisessä nominin taivutuskaavassa riittää luetella vokaali- ja konsonanttiloppuiset taivutukset. Joillakin usein käytetyillä sanoilla, kuten persoonapronomineilla, esiintyy epäsäännöllisiä muotoja. Nomineilla on lähes kaksikymmentä eri sijamuotoa. Niiden tarkka määrä vaihtelee kielen eri kuvauksissa, koska ei ole yleistä periaatetta millä jokin rakenne voidaan osoittaa sijamuodoksi. Toisin kuin suomessa sijapäätteet ja muut liitteet liitetään aina vain nominilausekkeen viimeiseen jäseneen, ja osan niistä voi yhtä hyvin tulkita partikkeleiksi tai muunlaisiksi postpositioiksi.
Baskissa ei ole kieliopillista sukua. Määräinen artikkeli on sananloppuinen a-pääte, kun taas lukusana yksi, bat, toimii myös epämääräisenä artikkelina.
Merkittävä erikoisuus maailman kielten joukossa on baskin ns. ergatiivi-absolutiivinen rakenne. Sen kuvaaminen on helppoa vertaamalla sen eroa tutumpaan rakenteeseen. Suomen kielessä on ns. nominatiivi-akkusatiivi-rakenne, jossa nominatiivia käytetään ei-transitiivisen verbin subjektin sijana, kuten myös transitiivisen verbin subjektin sijana. Objekti taas on akkusatiivisijassa (jos jätetään huomiotta tietyt suomen kieliopin hienoudet).
Ergatiivi-absolutiivisessa kielessä on transitiiviverbin subjektille oma sija, jota nimitetään ergatiiviksi. Absolutiivi vastaa nominatiivia ei-transitiivisten verbien yhteydessä, mutta se on myös transitiivissa rakenteissa objektin sija.
Esimerkki:
(a) otsoa etorri da : Susi on tullut.
Lause on ei-transitiivinen, joten susi (otsoa) on määräisessä (-a) absolutiivisijassa.
(b) ehiztariak otsoa harrapatu du : Metsästäjä on pyytänyt suden.
Lause on transitiivinen. Metsästäjä (ehiztariak) on ergatiivisijassa (tunnus -k), ja susi on määräisessä absolutiivisijassa.
Tässä da ja du ovat apuverbejä, jotka edeltävän sanan kanssa muodostavat lauseen predikaatin. Tämä edeltävä sana ei vaihtele kovin paljon; se on partisiippia muistuttuva sana, joka kertoo predikaatin merkityksen ja voi saada joitain päätteitä. Baskin erikoisuus on apuverbin monimuotoisuus. Se ilmenee tavalla, jota toisinaan nimitetään monipersoonaisuudeksi, mikä tarkoittaa, että apuverbi sisältää tiedon lauseen subjektista, objektista ja epäsuorasta objektista, ns. datiivista (jota vastaa esim. suomen kielen sana minulle lauseessa annat minulle kirjan). Verbissä siis ilmaistaan tai kerrataan lauseen jäsenistä subjekti, mahdollinen objekti ja mahdollinen datiivimääre , sekä verbin aikamuoto ja tapaluokka. Lisäksi apuverbeillä on erilliset muodot tuttavallisessa puheessa, joissa niistä ilmenee myös kuuntelijan sukupuoli.
Tämän monimuotoisen systeemin ansiosta mahdollisia verbimuotoja on yli tuhat. Läheskään kaikki eivät ole jokapäiväisessä käytössä, vaan ne voivat kuulua juhlalliseen tai vanhahtavaan tyyliin. Lisäksi muita verbin ominaisuuksia voidaan ilmaista apusanojen kanssa, jotka liittyvät muulla tavoin predikaattirakenteeseen.
Esimerkki:
Saltarelli analysoi eräät indikatiivin preesensin absolutiivi-ergatiivi-muodon seuraavalla tavalla:
ikusi g-a-it-u-zte : he ovat nähneet meidät
missä
- g ilmaisee absolutiivin olevan ensimmäisen persoonan monikossa : me
- a on preesensin tunnus
- it ilmaisee absolutiivin monikollisuuden
- u on apuverbin tunnus
- zte kertoo, että ergatiivi on kolmannen persoonan monikko (z lisätään muotoon tute tuottaen muodon tuzte)
Rikkaat verbirakenteet mahdollistavat persoonapronominien vähäisen käytön. Niitä käytetäänkin yleensä korostamaan niiden vastaavaa lauseenjäsentä.
Eri murteiden välillä on suuria eroja painotuksen ja intonaation käytössä. Euskaltzaindia antaa vain yleisiä ohjeita miten sanoja voidaan painottaa yleiskielessä. Yleensä ottaen sanapainon paikka voi vaihdella eikä se ole kovin vahva. On joitakin sanapareja, jotka eroavat toisistaan painon avulla.
[muokkaa] Sanasto
Baskin sanastossa on paljon lainoja latinasta, espanjasta, ranskasta ja muista lähialueilla puhutuista romaanisista kielistä. Äännejärjestelmän erojen tai kielen kehityksen ansiosta näitä lainoja ei ole aina helppo tunnistaa. Esimerkiksi latinan florem on johtanut sanaan lore (kukka), ja cellam on johtanut sanaan gela (huone).
Kielessä on myös paljon omaperäistä sanastoa. Esimerkiksi lukujärjestelmä ei sisällä selvästi tunnistettavia lainoja indo-eurooppalaisista kielistä ennen tuhatta (mila). Se on vigesimaalinen, ts. perustuu kahteenkymmeneen yksikkölukujen lisäksi.
[muokkaa] Esimerkkejä
- Bai = Kyllä
- Ez = Ei
- Kaixo! (Espanjassa), Agur! (Ranskassa)= Terve
- Agur! (Espanjassa), Adio! (Ranskassa)= Näkemiin
- Gero arte = Nähdään
- Ikusi arte = Nähdään
- Eskerrik asko! = Kiitos
- Egun on = Hyvää huomenta
- Eguerdi on Hyvää päivää
- Arratsalde on = Hyvää iltaa
- Gabon = Hyvää yötä
- Mesedez = Anteeksi (puhuttelu)
- Barkatu = Anteeksi (pyyntö)
- Aizu! = Kuule! (huomion kiinnittäminen, ei ole kohtelias muoto)
- Kafe hutsa nahi nuke = Saisinko kahvin?
- Garagardoa nahi nuke = Saisinko oluen?
- Komunak = Vessat
- Komuna non dago? = Missä ovat vessat?
- Non dago tren-geltokia? = Missä on rautatieasema?
- Non dago autobus-geltokia? = Missä on linja-autoasema?
- Ba al da hotelik hemen inguruan? = Missä on (lähin) hotelli?
- Zorionak = Hauskaa lomaa (Hauskaa joulua ja hyvää uutta vuotta, Hyvää syntymäpäivää)
- Urte berri on = Hyvää uutta vuotta
- Nola duzu izena? =Mikä sinun nimesi on?
- Nire izena Matti =Minun nimeni on Matti
- Nongoa zara? =Mistä olet kotoisin?
- Finlandia-koa naiz =Olen Suomesta
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Wikipedia. Azala Baskinkielinen Wikipedia
- Morris Student Plus: Sanakirja baski-englanti-baski (67,000 pääsanaa + 120,000 ilmaisua ja sanontaa)
- Webster's Online Dictionary - the Rosetta Edition: baski-englanti sanakirja
[muokkaa] Lähteet
- HUALDE, José Ignacio & DE URBINA, Jon Ortiz (eds.): A Grammar of Basque. Berlin: Mouton de Gruyter, 2003. ISBN 3-11-017683-1.
- KING, Alan: A Brief Introduction to Basque.
- SALTARELLI, Mario: Basque. London: Croom Helm, 1988. ISBN 0-7099-3353-3
- TRASK, R. Larry: History of Basque. New York/London: Routledge, 1996. ISBN 0415131162.
| Isolaattikielet |
| ainu | baski | burušaski | japani | keetti | korea |
